Mielipiteitä: Tuleeko lapsesta tällä tavalla kolmikielinen?
Jos lapsen äiti on suomenkielinen (ja puhuu lapselle suomea), isä ruotsinkielinen (puhuu ruotsia lapselle) ja lapsi pannaan esimerkiksi saksalaiseen kouluun? Lapsi asuu Suomessa. Mitä sanotte tämmöisestä kombinaatiosta? Minkä kielen lapsi todennäköisesti omaksuu ns. ykköskielekseen?
Kysyn siksi kun eräs kaverini suunnittelee tällaista kuviota ja uskoo että lapsesta tulee sitä kautta kolmikielinen.
Kommentit (16)
äidin kanssa puhuu äidin kieltä, isän kanssa isän kieltä, ja koulussa oppii puhumaan sitä koulukieltä.
Kaksikielisissä perheissä lapset jo pienenä vaihtaa kieltä sen mukaan kenen kanssa puhuvat. Kaverieni lapsi oli ulkomailla sen kielisessä koulussa, ja jo puolessa vuodessa puhui tosi paljon, ja aksentti kuin paikallisella.
Tai sanoisin että tuossa tapauksessa äidinkieleltään oikeasti kaksikielinen, ja osaa sujuvasti kolmatta.
Saksalainen kouluhan alkaa vasta 3. luokalla.
Saksan kielestä tulee vahva kouluikäisenä, koska puhuu sitä koulussa ja opetus on sillä kielellä.
Ruotsi jäänee heikoimmaksi, mutta oppii hyvän suullisen kielitaidon siinäkin kielessä.
Suomalainen kaverini asuu italiassa. Mies on espanjasta ja ja puhuu lapsille espanjaa,äiti suomea ja ovat italialaisessa tarhassa jossa siis puhutaan italiaa. Ainakin viimenäkemällä olivat ihan sekaisin lapset kaikista kielistä,kyseessä 2 ja3 v lapset.
Asun ulkomailla ja tiedän paljon lapsia jotka ovat monikielisiä juuri noista syistä, että äiti puhuu yhtä kieltä, isä toista ja koulussa tulee vielä kolmas.
Saksalaisessa koulussa kaverit ovat pääosin suomenkielisiä ja opetuskin on siellä kaiketi osin suomeksi. Mielestäni ei mitään järkeä koko kombinaatiossa, liian monta kieltä lapselle.
Hyvän kielitaidon lapsi saa, kun toinen vanhempi puhuu omaa kieltään, toinen omaansa ja kotikielenä on jompikumpi näistä.
Koskaan ei kotikielenä saisi olla enää kolmatta kieltä, joka ei ole kummankaan vanhemman äidinkieli. Tai edes sitten äidinkielenomaisella tasolla.
Tuolla tulee sekokielisiä lapsia. Tutkittu juttu.
koska vauva saanut jo ison osan äänteistä tuttuna juttuna vatsassa.
Tai sitten tulee kolmikielinen
vai vasta 3. luokalla kuten Saksalaisessa koulussa tulee.
jolla ainakin lukihäiriö ja varmasti muitakin kielellisen hahmottamisen ongelmia, ja hänelle jo perheen kaksikielisyys oli todella raskasta. Kun muut perheen lapset oppivat helposti molempien vanhempien kielen, tämä yksi oli aina ihan hukassa, eikä varsinkaan isän kanssa kommunikointi ottanut onnistuakseen. Hänellä myös oli paljon ongelmia suomenkielessäkin, koska sekotti näitä kahta kieltä.
Eihän senikäisen yksikielisenkään tarvitse vielä hallita äidinkieltään täysin - harva niin tekeekään.
5-6-vuotiaana tilanne on jo huomattavasti parempi sekä yksi- että useampikielisillä lapsilla.
Elleivät sitten asu jossain Ahvenanmaalla tms. Mutta ei siellä taida olla saksankielistä koulua.
Koulukielen oppii varmaan aika hyvin, jos ei ole kielellisiä häiriöitä, (jos on, ei kannata mennä vieraskieliseen kouluun), mutta ei siitä luultavasti tule suomen ja ruotsin tasoista, koska ei ole oppinut sitä pienestä pitäen.
Lapsi asui Ranskassa, ja siten kävi ranskalaista koulua. Lisäksi heillä oli filippiiniläinen lastenhoitaja, joka puhui lapselle omaa kieltään.
4-vuotiaana lapsi osasi kaikkia näitä kieliä, mutta ei todellakaan natiivipuhujan tasolla (ainakaan suomea tai englantia).
En tiedä mitä lapsesta on sittemmin tullut, mutta minusta tässä ei tosiaan ole huomioitu asiaa lapsen kannalta. Mutta eipä tällaisia valintoja yleensäkään huomioida kun puolisoa valitsee.
Sekin on kirjoitetaan kyllä pienellä, saksankielinen.
Ei tässä ole mitään kipuranttia. Erisnimet on isolla, yleisnimet ja adjektiivit ei.
Tuossa on ihan hyvä tilanne kun vanhemmat ymmärtävät toistensa kieliä eikä yhteisenä kielenä ole mikään hoono enkku tms., ja kaveripiiri ja sukulaisetkin puhuvat todennäköisesti jompaa kumpaa, suomea tai ruotsia. Kun sitten koulussa alkaa vieras kieli niin ruotsi ja suomi ovat jo vahvat.
suomi tod näk. ykköskieli koska äiti puhuu suomea.