Lue keskustelun säännöt.
Taidan olla lähellä burn outtia
01.06.2018 |
Tällaista ajatusta en ikinä uskaltaisi sanoa ääneen, ja jopa sen kirjoittaminen tuntuu kamalalta. Olen jatkuvasti äkäinen ja pää ihan tahmea. En saa nukuttua. Ja tämä kirjoitus sai minut itkemään. Enkä edes osaa sanoa miksi.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/01/univaikeuksia-artyneisyytta-mu…
Kommentit (8)
Siltä kyllä tuntuukin :( Töissä oon kaikkea ja muuta. Mut kotona en jaksa enää mitään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee jotain asialle ennen kuin olet siinä vaiheessa, ettet enää pysty. Toimintakyky menee lopulta.
Nyt on aika painaa jarrua ja varata lääkäriaika. Tarvitset sairaslomaa, mitä pikemmin sen parempi. Ei kannata ajaa itseään kokonaan loppuun.
Vaikka nyt tuntuisi, ettei asioita saa järjestymään, niin kyllä ne aina järjestyvät, kun vaan panee homman alulle. Eli varaa sen lääkäriajan.
Onnittele itseäsi, että huomasit asian. Anna itsellesi hali ja anna kyynelten valua. Varaa lääkäriaika. Halaa itseäsi uudelleen ja vakuuta itsellesi vielä kerran, että on hyvä, että nyt havahaduit. Yritä lepäillä ja jos uni ei tule, antaa mielen harhailla vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille kannustavista sanoista. Taidatte olla oikeassa. Käyn lääkärillä, vaikka eipä se tälle mun tilanteelle oikein mitään voi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kannustavista sanoista. Taidatte olla oikeassa. Käyn lääkärillä, vaikka eipä se tälle mun tilanteelle oikein mitään voi. Ap
Kyllä voi. Saat sairaslomaa, saat unilääkettä, saat tarvittaessa mielialalääkettä (älä pelkää niitä turhaan), saat ehkä keskusteluaikoja psykiatriselta sairaanhoitajalta (älä pelkää niitäkään).
Tunnistan kyllä tunteesi, olen kokenut tuon itsekin. Mietit ehkä, että on vaan pakko jaksaa. Ei ole. Et myöskään ole heikko, kun myönnät ettet enää jaksa.
Taidat olla selkärangaton.