Millainen vuosi teillä on ollut? Mitkä ovat olleet pääteemat?

Silkkaa juhlavuotta eletään, suunnutelmiin vaan tuli pikkasen muutoksia sairauskohtauksen takia.

Sairastaminen.  Mun kroppa on yrittänytntänä vuonna hajota yhdellä todella vanhalla ja yhdellä muutaman vuoden takaisella ja kahdella ihan uudella tavalla. Vielä liikkuu.

Hyvä vuosi on ollut. Ulkomaan matkoja on ollut ja tulossa vielä marraskuussa. Olen pudottanut painoa. Töissä on mukavaa. Ystävyyssuhteet ovat hyviä. 

Alkuvuosi on hiljaista, kun olin työttömänä. Alkukesästä lähtien olen ollut töissä, joka on hallinnut elämää kovasti. Se on ihanaa. Olen myös ollut kuukausia ihastunut työkaveriini, ja se on myös ihanaa. En kyllä aio tehdä asialle mitään muuta kuin ruokkia vatsaperhosia ja nauttia niiden kutittelusta.  Ihastuminen on ihanaa. Niitä tulee ja menee, joten nautin tästä nyt.

Irtisanouduin töistä, hyvältä tuntuu nyt. Työmäärä oli viimeisen parin vuoden ajan aina vaan lisääntynyt ja lisääntynyt. Huono johto, huono esimiestyöskentely, huonot työolosuhteet ja välineet (työturvallisuus), huono tietämys työehtosopimuksen sisällöstä aina palkanlaskijaa myöden. Tämä kaikki pihillä, pienellä, yksityisen puolen toimijalla. Ja vielä puhutaan työhyvinvoinnin parantamisesta, hah-haa.

Suuri lopullinen menetys tilanteessa, jossa kaiken piti olla hyvin. Sen jälkeen byrokratiasotkuja. Ulkoisesti kaikki näyttää entiseltä, mutta henkisesti päin helvettiä. Turhuuden tunne.

Hyvä vuosi ollut. Lähes täydellinen. Pääteemana vapaus ja feminismi. 

Eka vuosi ikinä aikuisiällä (ikää 37) työttömänä ja tähän uuteen sopeutuessa ja hyvin olen mielestäni sopeutunut. Työ ei ole kaikki kaikessa ja pärjään näinkin vaikka toki koko ajan hakenut töitä. En ole sairastanut kertaakaan koko vuotena. Nyt odotan talvea ja reissua etelään.

Keskivaikea masennus. Yli 20 vuoden aikana ollut elämässä paljon vaikeita ja rankkoja asioita ja jossakin kohtaa ihmisen jaksaminen vain loppuu. Ennen tuota diagnoosia mietin jopa itsemurhaa. Tästä en ole kertonut kuin psykologille ja täällä palstalla. En halua huolestuttaa läheisiä, kun ovat muutenkin huolissaan. 

Alkuvuosi tasaista kivaa, kevyttä huoletonta työntekoa hyvässä työpaikassa. Kesälomalla alkoi sitten lonkkasärky. Onneksi oli viiden viikon loma, mutta lääkäriin pääsin vasta lomalta paluun jälkeen. Edelleen ihana työ, sain kevennettyä työtaakkaa. Parisuhde voi hyvin, mies poissa kotoa 2kk, siitä hyvä mieli kun saan touhuta kotona mitä ja miten haluan. Sitten rakas pieni kultamuru lemmikki kuoli. Varasin reissun jouluksi pohjoiseen. Teen ristikoita ja itken kissaani. 

Aivan hirveä vuosi. Teemana on ollut mitä epätodennäköistä ikävää tänään tapahtuu ja kuinka paljon. 

Paikallaan junnaaminen on ehdottomasti ollut tämän vuoden teema omassa elämässäni. Työ päättyi viime vuoden lopulla, mutta uutta en ole saanut. Eikä muutakaan muutosta ole tapahtunut elämässäni. Kun työ loppui, johon olin jo tosi kyllästynyt, ajattelin, että nyt alkaa uusi jakso elämässä, saan uutta, menen elämässäni eteenpäin ym. positiivista. Ja kaikkea muuta!!! Muuttumattomuuden lisäksi on tullut kasa vastatuulta niin, että meni lopulta elämänhalukin. Luulin lähteväni lentoon, mutta tulikin mahalasku. Käsittämätön on ollut koko tämä vuosi. Luojan kiitos, se on jo edes loppumassa! Toivottavasti viimeistään ensi vuosi toisi parempaa.

Saatoin toukokuussa opinnot loppuun, kesän olin työtön ja nyt syksyllä jatkoin opintoja. Vaikka rahaa oli kesällä vähän, nautin kesästä todella paljon. Mulla meni opintojen päättymisen jälkeen kuukausi siihen että pääsin balanssiin ja nyt voin melko hyvin. Positiivisin mielin eteenpäin. Tavoitteena on oma yritys ja muutto ulkomaille. Olen hieman ihastunut kaverimieheeni mutta jos hänelle kertoisin niin kaveruus voisi mennä pilalle. Olen myös päättänyt edistää aikaisemmin hylkäämääni harrastusta.