Uusioperhe, toisella 4 lasta, minulla 1. Omani kokee ulkopuolisuutta.
Vinkkejä miten tukea lasten vuorovaikutusta ja me henkeä. Ymmärrettävää että näillä 4 sisaruksella on tiiviit välit ja minun ainokaiseni on tottunut olemaan 9v ainut lapsi. Yhdessä pyritään tekemään paljon, eikä kiirehditä yhteen muuton kanssa. Lapsista isoimmat 3 ja minun lapseni ovat kaikki samaa ikää suunnilleen.
Kommentit (17)
Sellaista se on ydinperheissäkin. Joku on aina ulkopuolinen. Varsinkin sellainen, joka on eri sukupuolta tai eri ikäluokkaa kuin muut.
Ei se me-henki väkisin tule, eikä välttämättä vaikka aikuiset tekisivät mitä. Isäni vaimolla on minun ikäinen poika. Lapsena leikimme yhdessä, mutta ei meistä koskaan läheisiä tullut. Teininä molemmilla oli täysin omat jutut ja omat menot. Aikuisiällä emme ole yhteyksissä lainkaan.
Tietenkin lapsesi kokee ulkopuolisuutta, koska hänhän ON ulkopuolinen. Neljä muuta ovat sisaruksia keskenään ja sinun lapsesi ei ole kenenkään heistä sisarus.
En suosittele edes yrittämään, että saisit oman lapsesi tuntemaan olevansa yksi sisaruksista. Ihan siksi, että jos sinun ja miehen suhde päättyy, nämä neljä ovat edelleenkin yhdessä, mutta sinun lapsesi ei ole enää heidän kanssaan. Ei siis kannata luoda lapselle valheellista tunnetta, että hän olisi jotain muuta kuin mitä on, koska pettymys voi olla melkoinen. Koita sen sijaan saada lapsesi tuntemaan, että on tämän sisarusnelikon kaveri. Ihan kuten jos vaikka asuisitte naapureina. Ikäväähän sekin on, jos naapurissa asuvat kaverit muuttavat pois, mutta siitä on kuitenkin helpompi toipua.
He varmaan eivät ole yhtään samamhenkisiä. Tyyliin, yksi on nörtti ja muut urheilijoita. Ei siitä silloin tule ikinä tuon kummempaa.
Mikä pakko on ollenkaan muuttaa yhteen, niin kauan kuin sinulla on lapsi kotona. Minulla on vähän tuon tyyppinen tilanne, ja vietän viikosta pari-kolme päivää tai koko viikonlopun vain kahdestaan oman lapsen kanssa.
Niin, eikö lapsesi ole kuitenkin sinulle tärkeämpi kuin tämä uusi mies lapsineen.
Onko pakko edes ajatella mitään uusperhe systeemiä?
Ei toimi tuolla kokoonpanolla.
Tällaiset monen lapsen uusperhekuviot ovat tuhoon tuomittuja yrityksiä. Voi olla että joku harva onnistuu, mutta vähemmällä tuskalla selviää kun pitää erilliset asunnot.
Miksi ylipäänsä muuttaisitte yhteen? Anna lapsesi kasvaa sinun kanssasi ja saada jakaa koti vain sinun kanssasi kuten tähänkin saakka. Se ei estä teitä viettämästä aikaa myös koko porukalla.
En ymmärrä miksi täytyy väkisin saada lapset tuntemaan olevansa "samaa porukkaa". Todennäköisesti ei onnistu. Vaikka vanhemmilla olisikin suhde keskenään, ei se millään tavalla takaa että lapset automaattisesti tykkäisivät olla yhdessä. Mitä vanhemmista lapsista on kyse, sitä helpommin heille tulee tunne että mitä nuo vieraat ihmiset tekevät heidän perheessään.
Kannattaa katsoa sarja Bonusfamiljen...
Itse olen uusioperheessä kasvanut ja täysin outo lintu siellä. Olen kunnianhimoinen, eteenpäinpyrkivä ja jatkuvasti teen jotain. Siskot sitten kutoo ja leipoo ja kyttää, etten vaan etenisi mihinkään. Armoton haukkuminen takanapäin. Nyt se kohdistuu jo lapsiinikin, kun nää pärjääkin koulussa.
Minä tapasin mieheni kun lapset oli molemmat juuri täyttäneet 4-v ja 1-v.
Meillä oli omat asunnot varmaan 6 vuotta vaikka yhteinen lapsikin oli. Jossain vaiheessa kylläkin miehen asuntoon tuli vuokralainen, oliko kolmen vuoden jälkeen, ja sitten asunto myyntiin.
Meillä tämä uusperhe on toiminut kun lapset oli niin pieniä ja minun exä ei ollut kuvioissa mukana ollenkaan. Vietettiin aina aikaa minun luona eli ei ne erilliset asunnot mitään pois sulje.
Nykyään olemme naimisissa ja lapsiakin tullut vielä yksi lisää. Käytännössä olemme ydinperhe samalla sukunimellä.
Jos nyt jostain syystä ero tulisi ja uuden miehen tapaisin niin ehdottomasti omat asunnot ja erillään niin kauan kuin lapset asuvat kotona. Ovat jo sen ikäisiä että vieras mies ja mahdolliset vieraat lapset kodissa ei varmasti tuntuisi mukavalta.
Erilleen muutto heti, jos hiemankin välität lapsestasi ja hänen lapsuudestaan. Jos mies on tärkeämpi, niin lapselle olisi varmaan paras olla isänsä luona tästä eteenpäin ja teillä vain silloin tällöin. Eli tässä on nyt vastakkain sinä, mies, miehen lapset ja sinun lapsi. Todella iso juttu lapsen harteilla kannettavaksi...
Ero. Lapsi on tärkeämpi kuin mies.
Virhe tapahtui siinä kun muutitte yhteen. Kuka hitto tekee noin lapselleen? Miksi ette voineet jatkaa seurustelua omista asunnoistanne? Kenessäkään osapuolessa ei tarvitse olla mitään vikaa, tuo tilanne on vain kestämätön.
Vierailija kirjoitti:
Virhe tapahtui siinä kun muutitte yhteen. Kuka hitto tekee noin lapselleen? Miksi ette voineet jatkaa seurustelua omista asunnoistanne? Kenessäkään osapuolessa ei tarvitse olla mitään vikaa, tuo tilanne on vain kestämätön.
Anteeksi, luin harvinaisen kehnosti. Jatkakaa eri asunnoissa äläkä pakota lastasi yhdistymään tähän perheeseen. Keskity lapseesi kun hän on kanssasi ja seurusteluun kun hän on isällään.
Kaikkien kanssa ei tarvitse pärjätä ja viihtyä. Nyt mietit onko omasta lapsestasi alkanut tulemaan sinulle jo riesa ja se joka on onnesi edessä. Tekemisesi vaikuttavat hyvin suuresti lapsesi elämään, joten kannattaa hieman käyttää aikaa miettimiseen. Ole edes joskus läsnä lapsellesi nyt et selvästi ole oikeastaan ollenkaan.
Niin. Mitä kuvittelit? Ventovieras perhe tupsahtaa elämään?