Miksi jäit työkyvyttömyyseläkkeelle ja millaista elämä on ollut?

Minuakin kiinnostaisi. Voisiko joku kertoa kokemuksistaan?

Jäin auto-onnettomuuden jälkeen, kun jouduin pyörätuoliin. Olisin halunnut palata työelämään, mutta en kuntoutunut. Elämä on nyt kohtuullista, kipuja on toki 24/7, mutta olen sopeutunut niihin ja pystyn osittain "unohtamaan" ne. Eniten vaivaa jatkuva väsymys ja käsien huono toiminta (jalat eivät toimi ollenkaan), joka hankaloittaa arkiasioiden hoitamista. Taloudellisesti on välillä hieman tiukkaa, en ollut ehtinyt olla valmistumisen jälkeen työelämässä kuin pari vuotta (äitiyslomalla välillä), joten eläke jäi pieneksi. Kotona käy avustaja arkisin, muuten pärjään perheen avulla.

Mä olen ollut kuntoutustuella eli määräaikaisella eläkkeella jo joitakin vuosia masennuksen ja kroonisen kivun vuoksi. Jotkut asiat ovat paremmin toiset huonommin. Talous on tiukalla ja olen jatkuvasti hyvin uupunut ja järkevä päivärytmiä on vaikea pitää yllä. Lisäksi ajatukset pyörivät liikaa omissa ongelmissa ja itsessä kun ole työn aiheuttamaa pakkoa keskittyä muuhun.

Olin syövän ja syöpähoitojen vuoksi useamman vuoden työkyvyttömyyseläkkeellä. Olin kipeä, turvonnut, kankea, kivulias, kaaduin useita kertja saatuani reisilihaksia heikentävää kortisonia, nukuin huonosti, ravasin labrassa ja sairaaloissa ja elämäni oli pienituloisuuden ja suurien menojen vuoksi raskasta.

En suosittele kokeilemaan.

Jäin määräaikaiselle eläkkeelle vuosi sitten erilaisista sairauksista muodostuneen jackpotin ansiosta. Vaikeaa on ollut koko ikänsä töitä tehneelle, vielä suht. nuorelle ihmiselle. Kova hinku takaisin työelämään on.

Päivärytmissä pysyn ihan vaimon ansiosta. Herään samaan aikaan kuin hän, heitän hänet töihin, käyn kaupassa ja pyöritän kodin arkea. Vaimoa odottaa aina ruoka kun hän tulee töistä takuulla siistiin kotiin. Tunnen itseni välillä jenkkiläiseksi 50-luvun kotirouvaksi, joka pyörittää kotia ja mahdollistaa kumppanilleen uran. Tästä usein vaimon kanssa vitsaillaan.

Ilman vaimon tukea, olisin varmasti kotiin syrjäytynyt kausijuoppo. Nyt jaksan uskoa, että kuntoudun vielä joskus edes jotenkin työkykyiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut kuntoutustuella eli määräaikaisella eläkkeella jo joitakin vuosia masennuksen ja kroonisen kivun vuoksi. Jotkut asiat ovat paremmin toiset huonommin. Talous on tiukalla ja olen jatkuvasti hyvin uupunut ja järkevä päivärytmiä on vaikea pitää yllä. Lisäksi ajatukset pyörivät liikaa omissa ongelmissa ja itsessä kun ole työn aiheuttamaa pakkoa keskittyä muuhun.

Mutta sinua kuitenkin yritetään potkia takaisin työelämään jatkuvalla kuntoutusrumballa tai muunlaisilla säännöllisillä tilanteen tarkastuksilla?

Jäin, siis jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 2013 selän rappeumasairauden vuoksi. Liikuntakykyni on rajoittunutta. Esim. kävellä pystyn yhtäjaksoisesti n. 1km:n. Onneksi pyöräily onnistuu, tosin ei pitkiä matkoja kuten 10km:ä. Elämäni muuttui täysin. Minulla oli mukava työ ja työpaikka. Kuntoilin paljon,olin terve ja energinen ( en kuitenkaan sentään työnarkomaani!). Pari vuotta meni kipujen kanssa ja lievää masennustakin oli. Sen jälkeen on ollut helpompaa.Olen jotenkin mukautunut tilanteeseeni. Osaan nauttia pienistäkin asioista, toisaalta,olen osannut aina. Hyvää kesää!

Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 2010 vakavan aivoinfarktin seurauksena. Muisti meni, oppimiskyky meni ja liikuntakyky heikkeni. Täysi taloudellinen romahdus josta seurasi masennus ja ulosotto. Minulla oli hyvä haastava työ ja talous kunnossa, no ei ole enää. Nyt kituutan pienellä eläkkeellä enkä nauti mistään.

Vierailija kirjoitti:

Jäin, siis jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 2013 selän rappeumasairauden vuoksi. Liikuntakykyni on rajoittunutta. Esim. kävellä pystyn yhtäjaksoisesti n. 1km:n. Onneksi pyöräily onnistuu, tosin ei pitkiä matkoja kuten 10km:ä. Elämäni muuttui täysin. Minulla oli mukava työ ja työpaikka. Kuntoilin paljon,olin terve ja energinen ( en kuitenkaan sentään työnarkomaani!). Pari vuotta meni kipujen kanssa ja lievää masennustakin oli. Sen jälkeen on ollut helpompaa.Olen jotenkin mukautunut tilanteeseeni. Osaan nauttia pienistäkin asioista, toisaalta,olen osannut aina. Hyvää kesää!

Mullakin on selkärangan rappeuma, ollut jo vuosia. Ja olen työkyvyttömyys eläkkeellä. Tuntuu kuin olisin ö luokan kansalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin, siis jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 2013 selän rappeumasairauden vuoksi. Liikuntakykyni on rajoittunutta. Esim. kävellä pystyn yhtäjaksoisesti n. 1km:n. Onneksi pyöräily onnistuu, tosin ei pitkiä matkoja kuten 10km:ä. Elämäni muuttui täysin. Minulla oli mukava työ ja työpaikka. Kuntoilin paljon,olin terve ja energinen ( en kuitenkaan sentään työnarkomaani!). Pari vuotta meni kipujen kanssa ja lievää masennustakin oli. Sen jälkeen on ollut helpompaa.Olen jotenkin mukautunut tilanteeseeni. Osaan nauttia pienistäkin asioista, toisaalta,olen osannut aina. Hyvää kesää!

Mullakin on selkärangan rappeuma, ollut jo vuosia. Ja olen työkyvyttömyys eläkkeellä. Tuntuu kuin olisin ö luokan kansalainen

Nykyään on mahdotonta päästä mistään selän rappeumista eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin, siis jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 2013 selän rappeumasairauden vuoksi. Liikuntakykyni on rajoittunutta. Esim. kävellä pystyn yhtäjaksoisesti n. 1km:n. Onneksi pyöräily onnistuu, tosin ei pitkiä matkoja kuten 10km:ä. Elämäni muuttui täysin. Minulla oli mukava työ ja työpaikka. Kuntoilin paljon,olin terve ja energinen ( en kuitenkaan sentään työnarkomaani!). Pari vuotta meni kipujen kanssa ja lievää masennustakin oli. Sen jälkeen on ollut helpompaa.Olen jotenkin mukautunut tilanteeseeni. Osaan nauttia pienistäkin asioista, toisaalta,olen osannut aina. Hyvää kesää!

Mullakin on selkärangan rappeuma, ollut jo vuosia. Ja olen työkyvyttömyys eläkkeellä. Tuntuu kuin olisin ö luokan kansalainen

Nykyään on mahdotonta päästä mistään selän rappeumista eläkkeelle.

Näinkö on? Taisi olla kai tuuria 5v. sitten kun JOUDUIN eläkkeelle, 60 vuotiaana. Kävin läpi kuntoutusohjelmat. Naurettavin oli työkuntoutuskokeilu! ( ammattini oli Laitoshuoltaja) En pystynyt kävelemään 5m:ä enempää. Vihdoin todettiin minut työkyvyttömäksi. Ortopedi kertoi, ettei selkää voi leikata. Harmitus oli suuri koska pidin työstäni. Olisin mielelläni jatkanut yli 64:n. Hirvittää ajatella, että joku ei pääse eläkkeelle tällasilla vaivoilla! Se on ihmisrääkkäystä ja kiusaamista! Toivottavasti Jari Ronkaisen lakimuutosehdotus menee läpi!