Äitini on alkanut vasta viime vuosina kommentoida sitä, etten tiedä asioista ja että olen vähän hölmö
En ymmärrä äitini ylemmyydentuntoista asennetta minua kohtaan. Vaikka olisin kuinka heikkolahjainen tahansa, minun mielestäni siitä ei tarvitse minua pilkata. Hän sanoo minulle usein että olisin hiljaa, kun en siitä asiasta mitään ymmärrä (mikä asia nyt sitten onkaan sillä hetkellä käsittelyssä).
Miksi äitini kokee oikeudekseen vähätellä tai kertoa totuuden siitä etten ole niin älykäs?
Jos esimerkiksi kiroilen suuttuessani, hän alkaa vihjailla tähän tyyliin: "kenenkään älykkään en ole kuullut kiroilevan tuolla tavoin" jne.
Nämä kommentit tuntuvat pahalta. Tuntuu että olen täysin epäonnistunut. Muuten kaikki olisi hyvin, olen iloinen, nauran, minulla on elämäniloa. Äitini kommentit ja asenne minua kohtaan tuntuvat pilaavan ilon elämästäni 😢
Kommentit (5)
Hän kommentoi usein myös muiden ihmisten tyhmyyttä. Jotenkin sekin on mennyt liiallisuuksiin minun mielestäni.
Ap
Tarkennan: ei siis kommentoi heille itselleen mutta sanoo usein minulle että kuinka tyhmiä ne, nämä tai nuo ovat.
Ap
Tyypillinen kuusikymppinen, luullaan olevansa niin elämää kokeneista ja älykkäitä...
Mikä voisi olla syynä tällaiseen?