Mikä tän ruikutuksen pointti on?

860 euroa kuussa käteen

11.11.2007 19:44

Paula Kae tietää, millaista nuoren on itsenäistyä ilman säännöllistä työtä ja tuloja.







Lahtelainen Paula Kae on nuori, 27-vuotias nainen, jolla ei koskaan ole ollut kunnon työpaikkaa. (KARI LAAKSO)







Hän tietää, mitä on elää nuoren aikuisen elämää työmarkkinatuen, asumistuen ja satunnaisen toimeentulotuen varassa.



- Työmarkkinatuesta ja asumislisästä jäi vuokran jälkeen käteen alle 400 euroa kuussa. Eihän sellainen raha millään riitä, vaikka kuinka yrittäisi elää niukasti.



Kaen vanhemmat ovat eronneet, eikä omaa elämää ole voinut perustaa heidän tukensa varaan.



- Itse olen maksanut omat kuluni. Ruokamenoja en ole koskaan laskenut, mutta onneksi olen aika pieniruokainen ja äiti on autellut ruoassa, minkä voi.



- Joskus olen hakenut ruoka-apua seurakunnalta ja sieltähän saisi kerran vuodessa taloudellistakin apua. Pisimmillään olen ollut kolme päivää syömättä, hän kertoo.



Ystävien verkosto on köyhän turva



Vaatteet, huonekalut ja kaikki muut arjen tarpeelliset tavarat Kae on hankkinut läheisten ihmisten verkoston kautta.



- Olen saanut tutuilta huonekaluja ja minulla on yksi oikein hyvä ystävä, joka on samaa kokoa kuin minä. Häneltä saan vaatteita.



- Joskus olen joutunut ostamaan tavaroita osamaksulla, mutta nyt minulla ei ole velkoja mihinkään, Kae kertoo.



Sosiaalivirasto on tullut tutuksi. Sen palvelusta hänellä ei ole mitään pahaa sanottavaa.



- Ihan hyvin siellä on suhtauduttu. Olen kuullut juttuja, että jotkut ovat saaneet sieltä rahaa huonekaluihin ja muuhun vastaavaan, mutta en minä ole sellaista hakenutkaan. Pari kertaa olen saanut rahaa lääkkeisiin ja silmälaseihin.



- Tuet kuuluu niille, jotka niitä tarvitsevat. Varmaan sellaisiakin on, jotka tarvitsevat niitä enemmän kuin minä.



" Sinnikkyydellä aina eteenpäin"



Paula Kae kertoo elämäntilanteestaan häkellyttävän avoimesti, mutta ruikuttamaan häntä ei saa edes yllyttämällä.



- Minä ajattelen niin, että mitään ei saa ilmaiseksi, mutta sinnikkyydellä pääsee aina eteenpäin. Olen köyhä, mutta en ole yksinäinen, enkä syrjäytynyt. Enkä ole katkera tai kateellinen muille ihmisille.



- Välillä kyllä tuntuu siltä, että ihmiset valittavat aika vähästä. Köyhiä pitäisi minusta tukea enemmän kuin nykyisin, mutta sitä en osaa sanoa, miten se pitäisi tehdä.



Millaisena näet oman tulevaisuutesi esimerkiksi viiden vuoden kuluttua?



- Elämä näyttää nytkin ihan valoisalta. Viiden vuoden päästä minulla on jo vakituinen työpaikka ja perhe.





Mullakin jää ton verran kuussa käteen ja mä teen ihan palkkatyötä.