Vinkkejä tavarankarsijoille, mihin kierrättää ylimääräinen tavara
Tehdäänkö ketju, johon kootaan vinkkejä mihin viedä karsittu tavara roskiksen sijaan! Olen huomannut keskusteluja lukiessani, että hirveän moni ei jaksa selvittää asioita itse tai jos joku aiottu ratkaisu ei toimikaan, heittää tavarat seuraavaksi turhautuneena roskiin.
Selvyyden vuoksi: jos tavara on oikeasti likainen ja korjaamiskelvoton, sen osoite on roskissa. Kaikelle muulle löytyy yleensä toinen paikka, jos vähän jaksaa odottaa tai vaivautuu.
Kommentit (15)
Minusta on epäkiitollista hommaa alkaa korjata itse vaatteita, jos vie ne kirpputorille, kun ei edes tiedä, ostaako niitä kukaan.
Jos on oikeasti myyntikelpoista tavaraa, mutta ei viitsi käydä läpi kirppisrumbaa, niin joillakin hyväntekeväisyysjärjestöillä on kirppispöytä. He siis ottavat vastaan tavaraa ja hoitavat itse myymisen. Ainakin Vaasan Kissatalolla on pöytä paikallisella kirpparilla, mutta varmasti muillakin paikkakunnilla ja järjestöillä on samaa toimintaa.
Kirjat: kirjasto, työpaikalle jos siellä on vaihtopiste, kierrätyskeskus, hyväntekeväisyyskirpparit, fb:n roskalava-ryhmät, tai kirjoja voi yrittää myydä nettikirppareilla
Lakanat ja pyyhkeet: ehjät ja tahrattomat voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, rikkinäiset tai kuluneet mutta pestyt eläinsuojeluyhdistykselle eläinten alustoiksi. Lumppukuntoiset Finlaysonille, tai muihin tekstiilikeräyksiin.
UFF:lle vaatteet ja liinavaatteet.
Kovat lelut (siis erotuksena pehmoista) ja varsinkin pihalelut kelpaavat yleensä hyvin päiväkodeille, soita ja kysy ensin.
Kirjoja voi viedä antikvariaatteihin, mutta he eivät välttämättä maksa niistä - uutuuskirjat ja keräilykappaleet menevät, mutta ottavat he yleensä myyntiin muutkin.
Kouluikäisille tarkoitettuja lastenkirjoja otetaan yleensä koulujen kirjastoihin, kannattaa soittaa ja kysyä.
Huonekaluja otetaan vastaan kierrätyskeskuksissa. Osa niistä jopa hakee kotoa. VOI myös kokeilla sitä, että panette huonekalun roskakatokseen varustettuna lapulla: "ota, jos kelpaa - on meille tarpeeton. Vien tämän Sortti-asemalle itse, jos ei ole kenellekään kelvannut" - näin siksi, että huonekalujahan ei saa sekajätteeseen laittaa, ja niiden vieminen kuuluu asukkaiden omalle kontolle.
Kierrätyskeskukseen voi lahjoittaa myös alle 10 vuotta vanhoja kodinkoneita (luonnollisesti niiden on toimittava). Esim. pk-seudulla:
https://www.kierratyskeskus.fi/tavaran_lahjoittaminen/lahjoitustavaran_…
En tiedä kauanko olen tehnyt näin, yli 5 v joka tapauksessa.
Kirpputori, jossa on hinnoittelupalvelu.
Meillä on kellarissa talvisin fillarit, toiset autonrenkaat aina, ja kirppiskamat.
Vaatehuoneen kulmassa on banaanilaatikko, johon laitan ylimääräisen tavaran, vaatteen jne.
Kun laatikko on täynnä, vien sen kellariin.
Kun on 10 laatikkoa koossa, vien ne kirppikselle.
Vaatelumpuillekin oma paikka. Jos tarvitsen jotain h et m.stä, otan pussillisen mukaan ja saan lumppupussista ale lapun.
Ehjiä vaatteita ottavat vastaan asuntolat sekä päivätoimintakeskukset. Viimeksi kun lahjoitin vaatteita erääseen päivätoimintakeskukseen kerrottiin pulaa olevan etenkin miesten kalsareista.
Minulla on ainakin se ongelma, että kaikessa ylimääräisessä roinassa on jotain vikaa. Takista on rikki vetoketju. Kengissä kolhuja. Vaatteissa, lakanoissa, pyyhkeissä värjäymiä. Muoviset ämpärit, tynnyrit vuotavat. Rikkinäisiä leluja. Syötyjä, revittyjä kirjoja. Kissan raapimia huonekaluja. Oksennettuja mattoja. Aivan vaarattomia joskus, mutta niitä ei kehtaa antaa eteenpäin. Ja tuota roinaa on paljon. Omakotitalossa ainoa ratkaisu on tilata jätelava.
Vaatteiden vetoketjut ovat nykyään kovin heikkolaatuisia.
Minä korjautanvetoketjut ompelijalla. Hän yrittää kertoa minulle, että korjaaminen maksaa enemmän kuin vaatteen arvo on. Ja minä yritän kertoa hänelle, kyse onkin periaatteesta. Vaate, jonka vetoketju on rikki, on käyttökelvoton ja joutuu pelkästään sen takia roskiin. Sitä en halua, jos vaate on muuten käyttökelpoinen.
Btw: Ompelija ei läheskään aina vaihda vetoketjua, vaan puristaa pihdeillä lukkomekanismia kasaan. Hän ei veloita siitä paljoa ja melko usein vetoketju on toiminut sen jälkeen moitteetta.
Myin käsilaukun jonka sain tilaajalahjana ystävälle, molemmat hyötyivät, koska ei ollut itsellä käyttöä juuri sellaiselle.
Näinkin on, kun on vaihtanut vetoketjun, se kestääkin paremmin kuin alkuperäinen, usein!
Tekstiilit kierrätykseen, esim. Tampereella Nextiili. Kelpaa myös rikkinäinen ja sellaiset, joissa on pesussa lähtemättömiä tahroja.
Mikä olisi hyvä paikka viedä astioita kierrätykseen Helsingin keskustassa? Mikä paikka ottaisi?
Vaatteet heitin UFF:iin ja loput laitoin kierrätyskeskuksen matkaan. Kaveri laittoi maalla asuvana koko satsin (kuvallisena) toriin saatesanoilla; saa hakea! Kaikki meni eikä kukaan juurikaan soitellut kyselläkseen hölmöjä.
Ekaksi myyn netissä ja jäljelle jäävät tavarat vien kierrätystavarataloon. Vaatteita en edes myy, vaan vien vaatekeräysboksiin. Turha pikkusälä (tyyliin tyhjät kynät, ilmaisesineet, halvat pikkulahjat) menee suoraan roskiin. Nykyisin yritän hallita enemmänkin sisääntulevaa tavaraa. En osta mitään mikä jo kaupassa turhauttaa sillä miten paljon tilaa se vie tai miten ärsyttävää siitä on hankkiutua eroon. Tuolla mielikuvalla on jääneet monet laukut, kodinesineet, "ihanat" pyyhkeet ja kosmetiikat jo kaupan hyllylle.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteiden vetoketjut ovat nykyään kovin heikkolaatuisia.
Minä korjautanvetoketjut ompelijalla. Hän yrittää kertoa minulle, että korjaaminen maksaa enemmän kuin vaatteen arvo on. Ja minä yritän kertoa hänelle, kyse onkin periaatteesta. Vaate, jonka vetoketju on rikki, on käyttökelvoton ja joutuu pelkästään sen takia roskiin. Sitä en halua, jos vaate on muuten käyttökelpoinen.
Btw: Ompelija ei läheskään aina vaihda vetoketjua, vaan puristaa pihdeillä lukkomekanismia kasaan. Hän ei veloita siitä paljoa ja melko usein vetoketju on toiminut sen jälkeen moitteetta.
Metallisiin vetoketjuihin pihtikonsti toimii hyvin, jos ongelmana on ketjun löystyminen. Minun lapsuudessani tosin tähän ei tarvittu ompelijaa sen enempää kuin sulakkeen vaihtamiseen sähkömiestä.
Mutta joka tapauksessa hieno asia, että vaatteita kunnostetaan ja kotimaisia palveluita käytetään. Iso peukku.
Aina kannattaa myös miettiä toisinpäin, että mitä itse olisi valmis maksamaan tuotteesta, jos sitä tarvitsisi. Jos ei mitään, kuulunee roskiin. Nettikirpparilla olen myynyt, mutta vaatetavara kulkee huonosti. Yllättäen sitten joku jotain ostaa, mutta mikäli tavaran joutuu postittamaan, menee ostajan ajattelema taloudellinen hyöty yleensä sivu suun, kun postimaksut ovat niin kovat.
Ihan aluksi kannattaa mielestäni ajatella, onko lähipiirissä joku tavaroita tarvitseva. Toisaalta joku lahjoitettu vaateläjä voikin olla saajalle ongelmajätettä. Mautkin ovat kovin erilaisia.