Hitto, kun mulla on paha mieli. Miten mä saan takaisin uskon omaan itseeni?
-Olemme yrittäneet saada lasta jo yli vuoden, mutta ei tärppää. Mutta meidän ystävät sen kuin lisääntyvät kuin jänikset (vuoden sisällä kahteen perheeseen on tullut lisää lapsia ja parin kuukauden sisällä kahteen muuhun perheeseen on tulossa perheenlisäystä taas vaihteeksi).
-Olen yrittänyt hakea unelmieni koulutuspaikkaan jo kuudesti, mutta en ole päässyt vaan aina on tullut hylkäyspäätös. Joten joudun kituuttamaan sellaisessa työpaikassa, mitä vihaan (puhelinmyyjän).
-Keljuttaa, kun kaikki muut saman ikäiset (alle 25v, itse olen 25v) pääsevät ties mihin kouluun tosta noin vaan, esim. kaksi on päässyt heti ekalla yrittämällä eläinlääkikseen, yksi on päässyt heti ekalla yrittämällä lääkikseen jne.
Kommentit (19)
koulutuksiin. Kyllä se vielä tärppää, usko vaan.
ammattikouluun :( Ja lentoemännäksi en pääse, koska olen sokea kuin huuhkaja ilman laseja :(
Olen ollut kaksi vuotta työttömänä ja lopun aikaa olen ollut töissä (kaupan kassalla ja siivoojana ja nyt tuo puhelinmyynti homma, jonka aloitin viime tammikuussa).
etten päässyt siihen opiskelupaikkaan, johon halusin. Opiskelin kyllä toisen alan, johon olen ihan tyytyväinen. Silti välillä kaihertaa se etten päässyt siihen ykkösvaihtoehtoon.
Tämä tuskin lohdutti.
Kannattaa kuitenkin opiskella sitten jotain muuta, jos olet jo kuusi kertaa yrittänyt. Itse yritin vain kahdesti.
amk:hon tai yliopistoon? Oisko mitään melko samanlaista alaa kuin se ykkösvaihtoehto, esim. jos haluat vaikka kosmetologiksi niin miten olisi kampaaja?
tai yliopistoon. Mitä sinä siinä menetät, jos yrität?
Vierailija:
tai yliopistoon. Mitä sinä siinä menetät, jos yrität?
-Vauvaa yritetty yli neljä vuotta
-Kouluun yritin vuosia. Aina kielteinen päätös
-Sen ajan, kun yritin päästä kouluun olin töissä, jota inhosin (kaupan kassalla)
Olin siis juuri sinun ikäisesi (25v), kun päätin, että nyt tämä tyttö ottaa itseään niskasta kiinni ja PÄÄSEE SINNE KOULUUN! (yliopisto). Varasin pääsykokeisiin lukemiseen tasan puoli vuotta aikaa. Viitenä päivänä viikossa luin 8 tuntia. Viikonloput kävin siellä kaupan kassalla tienaamassa. En edes ajatellut vaihtoehtoa, etten pääsisi. Päätin, että hommia tehdään niin paljon ettei muuta vaihtoehtoa ole. Ja niin pääsin!
Pääset VARMASTI haluamaasi kouluun, kunhan vain päätät että se onnistuu!!!
Tsemppiä!!! Tiedän miltä sinusta nyt tuntuu! Ahkeruus palkitaan varmasti!
Luet niin hirveästi, että pääset! Se on mahdollista!
t.11
että on täysin mahdollista ettet koskaan pääse haluamaasi kouluun. Riippuu tietysti paikasta, esim. teak:iin tai Sibelius-akatemiaan on täysin mahdollista hakea vaikka 20 kertaa ihan kybällä, ja silti ei pääse. Jo s kouluun haetaan " lukemalla" on sisäänpääsysi täysin omasta aktiivisuudestasi kiinni, olettaen että olet normaalijärjellä varustettu. Koeta ainakin irrottautua tuosta katkeruudestasi, ei ole muiden vika ettet saavuta itsellesi asettamia tavoitteita. Ja lue enemmän niihin pääsykokeisiin!
Mä en enää jaksa uskoa siihen, että koskaan pääsisin opiskelemaan. Ja kyse on vielä sellaisesta alasta, minne Kaikki muka pääsee.
Reaali oli pistettä vaille M
Ruotsi paria pistettä vaille B
Englanti pistettä vaille C
Äikkä pistettä vaille M
Ja kyllä, mä olen menettänyt uskon itseeni ihmisenä. Mä en enää jaksa hakea kouluun ja pettyä. Eikä se ole kiinni siitä, että en olisi hakenut eri paikkakuntien kouluihin, olen nimittänyt hakenut kolmen kaupungin kouluun, mutta ei, niin ei.
Mitä sen sun koulus pääsykokeissa vaaditaan? Onko sulla siinä tsemppaamisen varaa, että saisit lisäpisteitä jostain?
Kyseisessä koulutuksessa se pääsykoe on tärkein, koulutodistukset ja yo-koe tulokset on ihan toissijainen juttu, ne eivät ole tärkeitä, koska koulutukseen hakee myös ei-yo:ita.
Vierailija:
Reaali oli pistettä vaille M
Ruotsi paria pistettä vaille B
Englanti pistettä vaille C
Äikkä pistettä vaille MJa kyllä, mä olen menettänyt uskon itseeni ihmisenä. Mä en enää jaksa hakea kouluun ja pettyä. Eikä se ole kiinni siitä, että en olisi hakenut eri paikkakuntien kouluihin, olen nimittänyt hakenut kolmen kaupungin kouluun, mutta ei, niin ei.
Tosiasia kuitenkin on, että reaali ei ole M vaan C, ruotsi ei ole B vaan A, englanti ei ole C vaan B ja äikkä ei ole M vaan C. Noita siellä hakutilanteessa katsotaan, ei niitä pisteitä.
Mitäs, jos nyt vaan avaisit silmäsi ja katsoisit itseäsi ihan sellaisena kuin olet? Näkisit sekä huonot että hyvät puolesi totuudenmukaisesti, ja sillä tavoin voisit kehittyä eteenpäin ja päästä lähemmäksi tavoitteitasi. Tsemppiä matkaan!
Ja mä en enää usko ollenkaan, että mulla on mitään hyviä ominaisuuksia, jos olisi niin enpä olisi tässä tilanteeessa, ikuinen Luuseri, täysin arvoton ihminen.
kouluun ja kysyisin mika meni pieleen. Ja sitten tarmokkaasti puutetta parantamaan. Ei sinua sielta kotoa tule kukaan koulutukseen hakemaan.
25veen ei pitaisi noin helpolla luovuttaa, mina opin ihan uuden taidon 60veena vaikka valilla vahan hampaita kiristellen. Nyt voin opettaa muita!
Jos viis kertaa peräjälkeen menee niissä pieleen niin ehkä se ei oo sun alas
Itse en jaksaisi jäädä odottelemaan, vaan hakisin johonkin toiseen koulutukseen, myös loppuelämä on aikaa opiskella sitä unelma-alaa! Eli aina välillä voit hakea uudestaan. Ja joskus uusi ala voi yllättää positiivisesti.
Vierailija:
Eli jos et pääse unelmiesi koulutuspaikkaan, et mene mihinkään muuhunkaan vaan valitset joko unelmapaikan tai inhokkiduunin? Eikö tuo ole aika marttyyrimaista..?