Minkä perusteella valitsit puolisosi?

Sen kun tietäisi!

Mä katsoin sitä ja rakastuin. Se katsoi mua ja rakastui. Ei siinä tietoista valintaa tapahtunut kummankaan puolelta, tiedettiin vaan että kuulutaan yhteen.

Aika lässyä mutta noin se tapahtui, en tajua mitä kävi.

Oma vaimoni oli kiinnostunut samoista asioista usealla eri tasolla ja sai minut jatkamaan eteenpäin intohimojeni suhteen.

AP

Ymmärryksen, huumorintajun, tasapainoisuuden ja mun kohtelun mukaan. Lisäksi katsoin että onko miehestä isäksi. Myös perhetausta vaikutti hieman. Mulla on ihanat appivanhemmat ja kälyt <3

Tuntui oikealta. Tuntuu vieläkin.

Mulla oli 20-kohtainen kriteerilista, jolta ruksasin täyttyneet vaatimukset (kuten isot nännipihat ja hillityt kivekset), ja sitten laskin täyttymisprosentin. Treffasin siinä 300 tyyppiä vuodessa lista kädessä, korkeimmat prosentit saanut voitti. Jos löytyy ominaisuuksiltaan vielä parempi, vaihdan.

Haloo, ihastuimme ja rakastuimme, siinä se valinta.

Mieheni on hyvä ja menestyvä kumppani. Hän pystyy tarjoamaan minulle sen elämän, josta vain osasin unelmoida.

-naimisissa yli 20v

Synkkasi paremmin kuin kenenkään muun kanssa koskaan. Yhdessä oltu nyt 20 v :)

Lähdin parisuhteeseen, koska vaimo oli kaunis, mukava, sekä pyysi minua treffeille. Se riitti syyksi aloittaa suhde ja kokeilla, tuleeko siitä mitään. Sitten paljastui, että vaimo on myös hauska, kiltti, ahkera, empaattinen, hyvä sängyssä ja että meillä on samanlaiset arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat. 

Tällä tiellä on oltu 20 vuotta ja avioliitto on aina vain samaa ruusuilla tanssimista.

Ensisijaisesti ulkonäön perusteella, baarissa kun tavattiin eikä ennestään tunnettu. Sen jälkeen tuli ilmi muita erinomaisia seikkoja, joten puolisoksi asti päätyi.

Tissit, perse ja naama.

Rakastuin häneen ja hän minuun. En näe mitään muuta syytä miks edes alkaisi seurustella.

Puolisoni oli todella ihana ja lämmin, kuunteli ja avautui omista jutuistaan, ei pitänyt vikojani suurina puutteina, järjesti minulle aikaa, oli fiksu keskustelija ja piti minun jutuistani, tuki haaveitani...

Ei olis kannattanut, tuli väärä ja rumaksihan juttu muuttui.

Mulla oli aika tiukat kriteerit koskien mm. elämänarvoja ja alkoholinkäyttöä aiempien todella huonojen parisuhteiden jäljiltä. Mies täytti ne ja sen lisäksi hän oli hurmaava tyyppi, hauskaa seuraa ja jutut meni heti yksiin. Toistakymmentä vuotta yhdessä, kolme lasta ja vieläkin sellainen ihana tunneaalto tulee kun katsonkin miestä, on mun elämäni mies!

Varallisuuden perusteella.

En halua elätiksi, en halua olla elättäjä. Kun talous on kunnossa, ei tarvitse riidellä rahasta.

Ystävystyttiin netissä aikoinaan ja meistä tuli hyviä ystäviä. Molemmille tuli tunteita, tavattin, rakastuttiin.

Käytiin samassa seurakunnassa ja tyyppi kolahti muutenkin kuin vain arvojen osalta <3

Vierailija kirjoitti:

Tissit, perse ja naama.

Tämä mullakin. Hiton kaunis ja hyväkroppainen. Ja 11v nuorempi:) oli 21 kun aloitettiin. Ja ihana ihminen myös luonteeltaan. Ei kauneus olisi riittänyt jos olisin kokenut hänet mulkvistinä.

Vierailija kirjoitti:

Oliko perusteluinasi useampia asioita, jotka merkitsivät sinulle paljon vai lähditkö parisuhteeseen kevyin perustein kuten musiikkimaun tai asuinpaikkakunnan mukaan?

Valitsin? Kyllä siihen tarvittiin molemminpuolinen valinta eli ihastuminen ja rakastuminen. Mutta jos sinun termejäsi käytetään, niin valitsin miesystäväni siksi, että hän hurmasi minut olemuksellaan ja käytöksellään. Älykäs, huumorintajuinen, avoin, sosiaalinen, huolehtivainen, pohtiva, komea, seksikäs mies.

Ei taida aikuisiällä kukaan valita puolisoaan musiikkimaun perusteella :-) Ja asuinpaikkakin on yleensä pikemmin rajoittava tekijä kuin valinnan peruste.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on hyvä ja menestyvä kumppani. Hän pystyy tarjoamaan minulle sen elämän, josta vain osasin unelmoida.

-naimisissa yli 20v

Jes! Uli on tullut kaapista!