G: Pelkäätkö autolla ajamista? Miksi/miksi et?

ajanut, koska en pitanyt siita. Taalla Kanadassa on pakko ajaa, jos haluaa johonkin paasta. Onneksi meilla oli rahaa osaa semmoinen auto, joka tosi helppo ajaa ja automaattinen.

Jos alkaisi pelottaa, joutuisin vaihtaa alaa.

liian hieno ja kallis auto. Nyt pelkään kolhaisevani sitä tai että joku kolhii esim. parkkipaikalla ovea avatessaan. Ennen en pitänyt autolla-ajosta, mutta en sitä pelännytkään. Haluaisi tavallisen " pikkukärryn" , mutta kahta ei kannata pitää.

Mutta välillä toiset kuskit pelottavat liikenteessä. Jotkut ajaa kuin mielipuolet säällä kuin säällä.

Varsinkin meidän lähellä olevalla leveäkaistatiellä tapahtuu viikottain nokkakolareita kun neljä autoa on vierekkäin, hirveä villin lännen meininki.

En pelkää, ajoin autokoulun, jossa opin ajamaan. Tosin samaa mieltä kuin muutkin, joskus liikenteessä hirvaa. Yllättävän monet kuvittelevat olevansa mikahäkkisiä.

kokemus on tuonut varmuutta. Myönnän olleeni aiemmin epävarma ja arka kuski. Nyt olen ajanut myös Keski-Euroopassa jonkin verran ja asun Suomessa pk-seudulla. Katson kyllä karttoja ennen kuin lähden liikkeelle paikkaan jossa enole ennen ajanut, jotta reitin hahmottaminen olisi helpompaa ja ajaminen kivempaa. Silloin jännittää jos ei ole varma minne pitäisi mennä

liian vahva sana, mutta kammoan varsinkin tähän aikaan vuodesta. On pimeää, hirvet liikkeellä, huono auto ja paljon maantie ajoa. Kammo tuli muutama vuosi sitten, kolarin jälkeen. En enää aja pimeällä, jos ei pakko.

mutta pelkään vierailla/harvoin ajamillani teillä ajamista. Pelkään eksyväni tai ajavani väärään paikkaan.

sen sijaan jännitän kyllä jos pitää huonolla kelillä lähteä valtateille ajelemaan, olen varovainen kuski enkä mielelläni aja ylinopeutta

Enkä osaa sanoa, miksen pelkää. Musta on kuitenkin suht epämukavaa, jos joudun ajamaan uuteen paikkaan, mutta ei sekään kuitenkaan pelota.

huomaan että ratissa keskittyminen harhailee ja pelkään, että en huomaa asioita jotka pitäisi huomata

vierastan lähteä ajamaan pitkää matkaa, joten sitä sitä kai pelkään. Tai oikeastaan sitä kovempaa vauhtia.

olen sellainen toisten perseessä ajava (itse en sitä tietenkään huomaa: ) ) ja saatan ajelle pitkät tovit ohittelematta toisen perässä ja sit yks kaks päätänkin et nyt ohi ja mitä kummallisimmassa paikassa : / joka kerta ihmettelen , että miten selvisinkään hengissä kotiin .

Turvallinen iso perheauto ja sitten sellainen heppoinen pikku kauppakassi. Ja tätä jälkimmäistä kyllä pelkään. Vaikkei ole edes kovin vanha auto. Kun sillä viilettää motaria yhdeksääkymppiä, tuntuu että tukka lähtee päästä. Lapset kyydissä kieltäydyn ajamasta sillä laisinkaan.

Siis en pelkää ajamista enkä liikennettä.



Tiedän omat taitoni, siis en luule niistä liikoja ;) En tee uhkarohkeita ohituksia enkä esim. huonolla säällä aja hinnalla millä hyvänsä rajoituksen sallimaa nopeutta. Siksi en kai pelkää. Toisten törttöilyille en mitään mahda, ne ei siitä muutu vaikka kuinka pelkäisin.

vaikka ei mitään voi toisten kaahailulle.

Meillä on ollut epäonneksemme " ilo" joutua muutamaan kolariin ja aina syyttömänä osapuolena. Inhoan sitä, että jatkuvasti tarkkailen muita autoilijoita ja heidän ihmetempauksiaan.



Ja tosiaan myös kyydissä oleminen on kauheaa. Jos joudun tai joudumme lähtemään perheen kanssa pitkälle ajomatkalle, stressaan sitä etukäteen VIIKKOJA. En tajua, miten lunkisti jotkut suhtautuvat pitkiin matkoihin, mulle missä tahansa risteyksessä saattaa tulla kuolema eteen.



Tämä piirre minussa on pahentunut myös kuopuksen syntymän jälkeen entisestään, joten ehkä hormoneilla saattaa myös olla osuutta asiaan. Pitää varmaan varata kohta aika psykiatrille, koska tästä ei muuten tule yhtään mitään =(

än useimmiten mun autolla. Se on erikoista, koska 90% :sti kai perheissä mies ajaa ja miehen autolla kulkee perhe. :-)

pelkään, tai siis pelkäisin jos ajaisin. en ole ajanut 10 vuoteen.



pelottaisi oma kokemattomuus, ja kaikki hullut, joita liikenteessä on...