Lue keskustelun säännöt.
Muut ihmiset ärsyttävät
03.05.2018 |
En halua enää olla tekemisissä ihmisten kanssa, tunnen ettei minulla ole mitään yhteistä muiden kanssa. Suurin osa ihmisistä ovat pinnallisia lampaita jotka seuraavat trendejä ja kehuvat materialistisilla saavutuksillaan ja puhuvat tyhjänpäiväisyyksiä. Ei huvittaisi lähteä kotoa mihinkään. Minulla ei ole hyviä ystäviä, ainoastaan mieheni mutta joudumme välillä olemaan erossa hänen työnsä vuoksi. Olenko masentunut vai onko tällainen normaalia? Viihdyn nykyisin paremmin yksin kuin muiden seurassa.
Kommentit (13)
Mun mielestä ihan normaalia. Tai siis ainakin itsekin olen samanlainen, ja ajattelen tämän olevan vain luonteenpiirre.
Minuakaan ei kiinnosta olla suurimman osan ihmisistä kanssa tekemisissä, sillä suurin osa ihmisistä on mielestäni ärsyttäviä tai ei ole mitään yhteistä tms. Viihdyn yksin :) Ei mullakaan kavereita juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama. Voisiko liittyä ikään? T.43v
Ihan kuin minun kirjoittama! ❤ Hyvä tietää että teitä oikeita ihmisiä vielä on siellä jossain.
Aivan samaa mieltä. Suurin osa ihmisistä nyt vain on turhia idiootteja.
Sama täällä.
Ei jaksa kuunnella sitä tyhjänpäiväistä lätinää turhista asioista.
En ole mikään small talk tyyppi.
Joten, olen miehen kanssa tai muutaman samanhenkisen ystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri pinnallisuus ja itserakkaus muakin häiritsee, eritoten sukulaisissa. Puhutaan ihan yli äyräiden omista ja lasten saavutuksista ja omaisuudesta. Jos jotain syvällisempää yrittää puhua, mennään ihan vaikeiksi ja aletaan taas puhua verhoista.Ystävät olen itse valinnut, heitä vain 3 mutta heissä ei näitä piirteitä ole.
Sama täällä. Ei tosiaankaan jaksa kuunnella pinnallisten ihmisten turhaa lätinää turhista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se on jotain introverttiyttä ynnättynä oivallukseen siitä, että ihmiset nyt pääsääntöisesti tykkäävät puhua itsestään, ja itse pääsääntöisesti en jaksa kuunnella omasta itsestä puhumista ellei puhuja ole itselleni tärkeä. Maailmassani on kourallinen ihmisiä, joita kaipaan, haluan tavata ja joiden elämässä haluan itse olla mukana. Nämä ovat valikoituneet vuosien varrella ja ovat sellaisia ihmisiä, joille myös minä olen tärkeä ja jotka ymmärtävät oman ajan tarpeeni ja tämän sosiaalisen erakkouteni, ja heille se on fine.
Erään suhteen aikana jouduin tutustumaan myös miehen lapsuuden kaveriporukkaan ja toisinaan viettämään heidän kanssaan aikaa esim. juhlissa tai illanistujaisissa, ja voi hyvänen aika miten uupunut olin niiden tapaamisten jälkeen. Niin eri maailman jutut, sellaista pinnallista lätinää, fitness-juttuja, uusia esineitä, juoruja työtovereista... Ei mitään yhteistä heidän kanssaan, tällaiset asiat eivät ole mulle mitenkään merkityksellisiä. Täytyi oikeasti tsempata että jaksoi sen parituntisen esittää itse "normaalia".
Ymmärrän siis olevani itse se poikkeava, vaikka en tätä nyt vikanakaan pidä. Mutta entistä visummin pidän kiinni niistä olemassa olevista tärkeistä ihmisistä, ja entistä visummin pidän kuplani suljettuna ulkopuolisilta.
Ihan sama juttu täälläkin! Muutama syvällinen ystävä on ja hyvä puoliso. Muutoin pitää sitten jaksaa sitä väsyttävää teatteria pinnallisten ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama täälläkin. Viihdyn oman perheeni ja koirani kanssa.
Sama täällä, en jaksa tyhjänpäiväistä lätinää ja länkytystä. Ärsyttää tosi paljon suurin osa ihmisistä. Ja kun on yksin, ei ole koskaan huonossa seurassa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläki yks erakko :D ihmiset on alkanu nyppii vuosi vuodelta enemmän, smalltalkit ei iteltä irtoo enää niinku ollenkaan :D huvittavaa ku tutut kokoajan luulee et mä oon nykyää yksinäinen, ja yrittävät ”piristää” milloin mitenkin, vaikka totuus on se että olen tarkoituksella ottanut etäisyyttä koska tarviin omaa tilaa ja kaikki seura mikä ei vituta on oma seura ja rakkaat lemmikit :D
Nosto