Mistä syystä itkit viimeksi?
Ilosta vai surusta?
Itse itkin kun naapurin mummu kertoi itkien hänen kissansa lopetuksesta. Oli 18 vuotta mummun paras ystävä.
Kommentit (54)
Mummi menehtyi eilen oltuaan jo pidemmän aikaa saattohoitokodissa. Valtava suru, mutta samalla myös valtava helpotus, ei enää kipuja.
Fyysisestä kivusta 5- vuotta sitten kun oli verenmyrkytys suussa. Kipu oli sietämätöntä.
Tänään kun katsoin youtubesta liikuttavaa videota jossa tyttö löytää kadonneen kissansa eläinhoitolasta.
Tänään, syytä en edes tiedä. Nykyään hyvin yleistä mulle, saan naurukohtauksia ja sitten joskus itkeskelen. Nyt on tosi stressaavaa.
Minullakin viime itkeminen liittyy eläimeen. Pysähdyin eilen sattumalta katsomaan Detroitin eläinpoliisit -nimistä ohjelmaa tv:stä. Siinä oli isokokoinen koira, ehkä sekarotuinen, jonka eläinpoliisit pelastivat nälkiintyneenä ja kahlittuna jonkun talon takapihalta. Kaulapanta oli hiertänyt koiran ihon vereslihalle, kun koira oli yrittänyt tavoittaa jotain syötäväksi kelpaavaa.
Koiran nimi oli Atlas. Pelastajat hoitivat ja tarkkailivat koiraa pitkään ja huomasivat, että se oli ehdollistunut hyökkäämään ihmisen kimppuun aina, kun sitä lähestyttiin ruokailemisen aikana: se pelkäsi, että ruoka viedään pois.
Eläinpoliisit eivät voineet luovuttaa Atlasta mihinkään perheeseen, koska se oli potentiaalisesti vaarallinen, vaikkakin ilman omaa syytään. He joutuivat lopettamaan sen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Äitini mies aukoi mulle päätään. Olin jo valmiiksi masentunut ja kännissä niin tuli tunteet helpommin pintaan.
Aina tulee itku kun katson hakekaa kätilö!-sarjaa eli tänään taas tiedossa.
Kalja hajos. Ei ollut enää kuin pari jäljellä ja kello yli 21.
Lähiviikot on aika sumuisia, mutta varmaan jonkun kuukauden sisällä päihderiippuvuuttani.
Aviciin tapaus, joka kerta. Samaistun häneen paljon, en toki ole kuuluisa menestyvä henkilö, mutta samojen ongelmien kanssa paininut jo yli 15 vuotta. Ymmärrän miksi lähti, itse olen liian väsynyt lähtemään, haluan tehdä lähdöstä mahdollisimman vähän muille harmia tuottavan ja rauhallisen, se vaatisi voimia asioiden järjestelemiseen ja suunnitelemiseen. Siksi itken ja esitä muille muuta.
Meillä oli ihan älytön riita miehen kanssa mitättömästä syystä. Siinä pääsi itku kun toinen vaan huusi naama punaisena. Nyt on taas rauha maassa.
Lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa edelleen vaikeutta luottaa ihmisiin, myös mieheeni ajoittain. Itken, kun en meinaa jaksaa sitä. Ja kyllä, Käyn terapiassa. Auttaa kyllä, mutta hitaasti.
Viime viikolla elämäni tyhjyyttä ja muita haasteita. Helpottaa se rehellinen itku. Hankalat tunteetkin kuuluvat elämään.
Pari viikko joulun jälkeen itkin kun mahaa/suolia/sisäelimiä oli särkenyt enemmän tai vähemmän parin viikon ajan ilman syytä. Pelkään suolistosyöpää kun äitini ja mummoni kuoli siihen. Pian tähystys.
Toisen orgasmin jälkeen. En tiedä miksi, itku vain tuli.
Puoli tuntia sitten kun lämmitin koulusta tulleelle lapselle ruokaa. Ei ole mitään hätää mutta olen vain niin väsyksissä että voin pahoin. Viikonloppuna sukujuhlat jotka pitäis jaksaa järjestää ja nyt jo oksettaa.
Aamulla heti herättyäni itkin onnesta, rakas ystävä oli synnyttänyt viime yön aikana.
en itke helposti kirjoitti:
En muista, ehkä joskus 15 vuotta sitten. En kyllä muista mistä asiasta.
Miksi alapeukutus? Onko itkemättömyys ihmisen määrittäminen tunnekylmäksi. :)) Jotkut itkee krokotiilinkyyneleitä minä en.
En muista, ehkä joskus 15 vuotta sitten. En kyllä muista mistä asiasta.