Mistä syystä itkit viimeksi?
Ilosta vai surusta?
Itse itkin kun naapurin mummu kertoi itkien hänen kissansa lopetuksesta. Oli 18 vuotta mummun paras ystävä.
Kommentit (54)
Varmaan pari viikkoa sitten kun luin Desmond Tutun elämäkertaa. Heräsi kyllä mieletön kunnioitus sitä miestä kohtaan. Tuli oikein sellainen pyhyyden kokemus.
-m42
Toissa torstaina töissä. Oli poikkeuksellisen rankka päivä, samaan päivään mahtui todella tunnepitoisia, rankkoja tilanteita jossa ammattilaisena piti pysyä kasassa. Viimeisen asiakaskohtaamisen jälkeen piti tirauttaa pienet "vmp elämä" -itkut kirjaamisten äärellä, että pystyi jättämään ne jutut työpaikalle ja menemään omaan elämään olemaan vaimo ja äiti ja ystävä.
Minä kyllä itkeä tillitän aika herkästi. Sitä edellinen kerta oli ehkä kun yritin selittää kaverille mikä omassa tulevassa leikkauksessa pelottaa. Vaikka ne mielikuvat puoliorvoiksi jäävistä lapsista tietää aika epätodennäköiseksi skenaarioksi niin silti siinä alkaa leuka väpättää kun niitä ymmärtävänä kuuntelevalle ystävälle kuvailee.
Vierailija kirjoitti:
Eilen illalla, kun youtubesta katselin muiden artistien tribuutteja Aviciille.
Ihan hätkähdin tälle, koska itse tein ihan samalla tavalla eilen illalla! Itkin varsinkin Imagine Dragonsin tribuutille Forever Young.
Niin surulliset sanat ja jotenkin kolahtaa, kun Avicii kuoli nuorena ja laulussa lauletaan ”I want to be forever young. Do you really want to live forever? Forever, and ever”
Kannattaa katsoa.
Olen katsonut joka ilta hänen kuolemansa jälkeen videoita hänestä, hänen kuolemasta, covereita hänen biiseistä, hänen musiikkivideoita jne. ja en ikinä ole säästynyt ilman kyyneleitä :’( liian lahjakas ihminen lähti pois liian nuorena
Muutenkin en enää pysty kuuntelemaan Aviciin biisejä ilman itkua. Niiiiin surullista. Onneksi Aviciin musiikki elää ikuisesti ja häntä ei tulla koskaan unohtamaan❤️
Viime torstaina kun Oulun Kärpät voitti Suomen mestaruuden! Ja tietysti ilosta :)
Itkin tänä aamuna, kun en millään toivu avioerosta.
Itken aika ajoin itseni uneen. Huono itsetunto, sosiaalisten tilanteiden pelko jne. Pidän itseäni luuserina, josta ei ole mihinkään. Usein ajattelen, että vaimo ja 2-vuotias tytär pärjäisivät paremmin jos offaisin itteni.
Viime viikolla sairaalassa, kun keskustelin lääkärin kanssa lapseni diabeteksesta.
Liukastuin jäätiköllä ja mursin kylkiluun.
savun hajun takia, en ymmärrä tätä tekniikkaa
Eilen kun sattumalta väsyneenä aloin kuunnella interstellar elokuvan soundtrackkiä spotifystä. Katsoin sen elokuvan viimeksi noin 7kk sitten ja itkin silloinkin. Ainoa elokuva joka on saanut mun tunteet näin pintaan. Ja nyt kun kuuntelin, tunteet iski muhun jälleen kuin juna ja ilman mitään järkevää syytä, oli pakko itkeä hieman. Jos pitää kertoa milloin olen itkenyt aidosti jonkun syyn takia niin noin 3 vuotta sitten. Raskaan oikeudenkäynnin jälkeen jouduin yllättäen leikkaukseen saman päivän aikana ja kun vihdoin pääsin kotiin toipumaan niin itkuhan siinä pääsi. Osittain ilosta sekä helpotuksesta, osittain surusta.
Eilen, purin stressiä. Haalin itselle paljon tekemistä ja nautin siitä että olen menossa, mutta toisaalta kuitenkin oon intorvertti ja jos en saa omaa aikaa hetkeen, stressitasot alkaa nousemaan. Oon huomannut että pieni itku helpottaa tätä. Joskus laitan jopa jonkun surullisen musiikin soimaan tai katson surullisen leffan että saisin aikaan sen helpotusitkun. Nyt oli alla reissu suht uusien ihmisten kanssa ja siitä suoraan töihin ja siitä suoraan juhlimaan vappua puolituttujen kanssa. Kivaa oli mutta omaa aikaa olisi jo kaivannut. Mukavaa sinänsä ettei ole mitään "kunnon syitä" itkeä.
Itkin rukouksessa.