Lue keskustelun säännöt.
Rangaistusehdotuksia tälläisessä tilanteessa?
17.11.2007 |
Olimme lähdössä juhliin. Isoveli 3v on jo puettu ulkovaatteisiin ja ihan isin takkia vaille ollaan valmiita lähtemään jo autolle (isi ja poika siis). Isä sanoo että ' odota vähän, kohta mennään' . Poika karkaa suoraan ulos, kiirehtii jopa kun kielletään menemästä.
Millä rankaiset? Kuten huomaa, kiellot meni kuuroille korville, jäähyt ei auta ja olisi myös rangaistus meille (ei päästäisi lähtemään), lelujen kielto ei vaikuta koska ollaan juhliin menossa, videoitten ja lastenohjelmien kielto ei vaikuta koska ei ole muuta säännöllistä lastenohjelmaa kuin arkena ja sekään ei nyt toimisi koska tämä tapahtui viikonloppuna. Pelkkä keskustelu ei auta koska ei siinä ole mitään rangaistusta. Pihalle ei siksi koska menee iso tie vieressä.
Tälläisiä tilanteita tulee niin monta johon ei ole mitään rangaistusta. Ei yksinkertaisesti auta mitkään jäähyt, lelujäähyt. Ja tuossa tilanteessa kotia jääminen/jäähy(-> lähdön viivästyminen) olisi ollut rangaistus MEILLE sekä lapselle. Mun mielestä rangaistus tulisi olla vain tekijälle.
Mikä siis neuvoksi? Tälläisia tilanteita tulee usein !! Mitä olisitte tehneet?
Kommentit (47)
ketju! Naurattaa ja vihastuttaa samaan aikaan.
Nyt voisi ap myöntää oman lapsellisuutensa. Haka on hyvä ratkaisu, niin maalla kuin kaupungissakin.
Ja mitä tuohon tapahtuneeseen tilanteeseen tulee, kolmivuotiaalle olisi hyvin voinut tuossa pitää pienen saarnan ja kertoa, miksi ovesta ei saa yksin mennä ulos. Ja jos tuntuu epävarmalta, laittaa sen oven lukkoon. Itsekin asun maalla, mutta kyllä meillä tajuaa vieraat koputtaa tai soittaa ovikelloa, jos ovi on lukossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laittaisin oven takalukkoon niin ettei siitä pääse alamittaiset ilman lupaa
- Ovia ei pidetä lukossa, koska mahdolliset vieraat luulisi ettei olla kotona (ollaan maalla)
- Mikä supermies/nainen se kakkonen kuvittelee olevansa?? Jos mies hakee takkia naulakosta niin kuinka voi samalla olla nappaamassa poikaa?
- Miten se puhuttelu auttaa? Eipä näytä tehoavan. Ei nimittäin ollut eka kerta kun ei kiellot/pyynnöt tehoa
Mutta se on helppo sanoa, kun ei tunne tapausta...
Mä olen itse muuten vastaavassa vaaratilanteessa (lapsi karkaili jatkuvasti puistosta tielle ja olin vielä raskaana, eli juokseminen oli pikkusen vaikeeta...) napannut tukasta ja pakottanut näin pysähtymään, kun ei pysähtynyt käskystä. Parin kerran jälkeen ymmärsi, että ei kannata. Minun mielestä vaaran välttäminen on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus koskemattomuuteen... But that´s just me. :)
Ovet voi pitää lukossa tai kahvat kääntää ylös, vaikka asuu maalla.
Mutta tuo kädestä kiinni pitäminen tehokkaampaa. Jos lapsi siinä temppuilee sitä ei huomioida, ei mitenkään. Kehutaan kun käyttäytyy hyvin eikä lähde ovesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun mä paljastan että rangaistukseksi poika sai tukistuksen, tänne hyökkää sata mammaa näppäimistöt sauhuten haukkumaan ja tuomitsemaan. Kuitenkaan sanomatta mikä olisi ollut parempi ja tehokkain rangaistus.
Muulloin en koskaan käy tukkaan, tosi tosi harvoin. Tämä oli yksi niistä harvoista kerroista.
Se on vapauden rajoittamista ja aika tehokasta.
Toinen keino on istuttaa tuolille, laittaa lapselle oma tuoli eteiseen. Sanoa lapselle, tässä odotat kunnes isi tai äippyli antaa luvan nousta. Tai puetaan ensin se isin takki isille ja sitten vasta se lapsi, viimeisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä me oltais voitu tietää että poika päättää just tällä kerralla olla tottelematta? Käsittämätöntä mikä ennustajaeukko/supermies pitäisi olla!!
Meillä on ovet joiden ripoja ei saa käännettyä kuin alas. Ovien lukkoon laittaminen ei onnistu, syy edellä.
Ovea ei ole pakko pitää lukossa koko päivää, laitatte ennen lähtöä lukkoon jos karkailu liittyy lähtöihin, ei siellä maalla siitä hermostuta.
Toiseksi, ymmärsin että ongelma on tietyissä tilanteissa, kuten silloin kun isi noutaa takkiaan, pidetään silloin kädestä kiinni, ei koko päivää, esim. ruokaa laittaessa jos islloin ei ongelmia.
Laittaa lapun oven ulkopuolelle jos joku sattuu poikkeamaan että soita ovikelloa tai koputa, ovi on lukossa karkailijan takia.
keinoja on jos vaan on halukas löytämään ratkaisun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ei se kädestä kiinni pitäminen ole rangaistus kuin lapselle.
Se on vapauden rajoittamista ja aika tehokasta.Toinen keino on istuttaa tuolille, laittaa lapselle oma tuoli eteiseen. Sanoa lapselle, tässä odotat kunnes isi tai äippyli antaa luvan nousta. Tai puetaan ensin se isin takki isille ja sitten vasta se lapsi, viimeisenä.
Miten voi pitää lasta kädestä jos iäs hakee takkia kulman takaa? Meillä on sen mallinen eteinen. Eikä lasta nyt voi koko aikaa pitää kädestä.
Tuo tuolille istuttaminen on meillä sama kuin oven edessä odottaminen, on tehonnut tähän asti. Voi se lapsi karata siitä tuoliltakin, vai mitä kerran-kieltää-riittää-lapsia sulla on?
Ja nuo pukemisohjeet on lähinnä vahingonehkäisyjä ei RANGAISTUSehdotuksia.
kommnetoin ekaa kertaa tähän ketjuun. Miksi ihmeessä tulet tänne apua pyytämään jos olet jo itse päättänyt ettet hyväksy mitään ehdotusta?
Ongelma on selvästi siinä että 3v on teidän perheen pää. Kyllä tuon ikäinen sekä ymmärtää puhetta että myös tottelee kun antaa selviä käskyjä. Koska kerrot että tämä on usein teillä ongelmana niin ennakointi on hyvä tapa toimia. Silloin vaikka puet itsesi melkein valmiiksi ja isoveikan viimeisenä tmv. Pukemisesta voi tehdä leikin tai kilpailun että kuka on ensin valmis ja jaksaa pisimpään istua paikoillaan niin saa autossa yhden piparin (esim. )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ovea ei ole pakko pitää lukossa koko päivää, laitatte ennen lähtöä lukkoon jos karkailu liittyy lähtöihin, ei siellä maalla siitä hermostuta.Toiseksi, ymmärsin että ongelma on tietyissä tilanteissa, kuten silloin kun isi noutaa takkiaan, pidetään silloin kädestä kiinni, ei koko päivää, esim. ruokaa laittaessa jos islloin ei ongelmia.
Laittaa lapun oven ulkopuolelle jos joku sattuu poikkeamaan että soita ovikelloa tai koputa, ovi on lukossa karkailijan takia.
keinoja on jos vaan on halukas löytämään ratkaisun
Kyse oli TÄSTÄ KERRASTA! EI OLE TOISTUVAA, POIKA ON SUPERKILTTI JA TOTTELEVAINEN ENIMMÄKSEEN. EI OLE OLEMASSA JOTAIN TIETTYJÄ TILANTEITA JOISSA AINA KÄY NÄIN.
Raastavaa, mitä sisälukutaidottomia..Pitäsköhän sun löytää ratkaisu siihen?
Anteeksi vain mutta olen väsynyt ja ärsyttää tuollaiset joille pitää toistaa jo kerrottuja asioita.. Kyse OLI siitä, mikä rangaistus (joku muu kuin väkivalta) olisi tehokas ja ei olisi meille rangaistus. Ensimmäisessä viestissä luetultuna ne, jotka ei käy..
enemmän ja enemmän tempauksia. Saat oppia nappaamaan kiinni, kantamaan vastaan hangoittelevaa lastasi ja säilyttämään tyyneytesi. Älä mieti vain rangaistuksia, vaan sitä miten tulet pärjäämään lapsesi kanssa. Aseta fyysiset rajat napakasti ja keskustele siitä miten haluat lapsesi käyttäytyvän sitten jälkeenpäin. Hyvästä käytöksestä voi palkita esim tarralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ennaltaehkäisy on tärkeämpää kuin rangaistukset. Siksi meillä mietitään valmiiksi nuo pukenisjärjestykset yms. Tehdään odottelupaikka, tai puetaan lasi ja viedään autoon istuimeen valmiiksi ja puetaan seuraava.
Kaikkea kannattaa kokeilla ja olla avoin uusille ideoille. Älä anna komen vanhan määrätä tahtia, muuten olet lisirrä nopeammin kuin huomaatkaan.
Maalla, etenkin jos vieressä kulkee vilkasliikenteinen tie, on ihan tarpeellista ja sopivaa pitää ovet lukossa. Mahdolliset vieraat varmaan osaavat/oppivat koputtamaan/soittamaan ovikelloa.
Meillä on kohta 3-vuotias neiti, joka tekee samanlaisia temppuja - karkailee kaupassa omille teilleen, juoksee sinne sun tänne, tekee kaikkea mitä ei ole lupa tehdä. Jokainen tilanne on haaste meille ja hänelle, mutta aina niistä on selvitty. Joskus on mukavaa menoa siirretty tai jätetty lähtemättä, jos lähtö menee hulinaksi. Välillä neiti muistaa aiemmista pettymyksistä muistuttamalla, että kannattaa käyttäytyä, välillä ei. Kuulunee ikäkauteen.
" Rangaistuksena" temppuiluun käytetään lähitulevaisuudessa olevien mukavien asioiden rajoittamista - jos ulos lähtö ei suju ongelmitta, ei mennä leikkipuistoon vaan kituutetaan omassa pihassa. Jos iltapalan syönti menee mellakaksi, ei lueta iltakirjaa. Toki asioista varoitetaan etukäteen, eli " jos sotket iltapalalla, ei lueta kirjaa" ja vasta varoituksen jälkeen tehdystä rikkomuksesta rangaistaan.
Näin meillä. Välillä on hankalampaa, välillä helpompaa. Kuitenkin tärkein on se, ettei lasta saata vaaralle alttiiksi.
Lapset on erilaisia ja lyön satasen vetoa, että muutamissa tapauksissa tukistaminen lapsena olisi aikuisena monelta ongelmalta välttänyt...
jos teillä on toistuvasti ongelmia jonkun asian vuoksi niin ei kannata jatkaa sitä samalla tavalla. SINUN pitää päättää, mitä lapseltasi toivot. SINUN pitää päättää miten uloslähtö sujuu. Älä anna 3v olla perheen pää.
Voit sopia laspen kanssa esim palkitsemisesta kun asia on sujunut 5 kertaa hienosti niin saa vaikka tarran (palkinto pitää olla pieni) keräilyvihkoon. Kun sivu on täynnä (tai ensin vaikka 5 tarraa) niin mennään retkelle tmv.
Aina kun asia sujuu niin KEHU KEHU ja KEHU. Yritä olla välittämättä huonosta käytöksestä (ellei se mene ihan överiksi) ja sovi lapsen kanssa etukäteen mitä teette. Kerro hänelle että olette nyt lähdössä kauppaan ja kaikkien pitää pukea päälle. Muistuta tässä kohtaa että miten viimeksi kävi kun lähdit omille teille (sano, myös että äiti pelästyi ja otti sitten sinua tukasta kiinni mutta en tahdo sellaista enää tehdä). Kuvaile ja sanoita mahdollisimman paljon sitä mitä koko ajan tapahtuu niin teet lapselle tilanteen helpommaksi jolloin hän myös oppii siitä.
" olin vessassa ja pesukone oli päällä niin en kuullut kun x lähti ulos. Ei meillä voi ovea pitää lukossa kun vieraat suuttuu jos joutuu ovikelloa soittamaan."
Just joo, olisko aikuistumisen paikka?
Vierailija:
enemmän ja enemmän tempauksia. Saat oppia nappaamaan kiinni, kantamaan vastaan hangoittelevaa lastasi ja säilyttämään tyyneytesi. Älä mieti vain rangaistuksia, vaan sitä miten tulet pärjäämään lapsesi kanssa. Aseta fyysiset rajat napakasti ja keskustele siitä miten haluat lapsesi käyttäytyvän sitten jälkeenpäin. Hyvästä käytöksestä voi palkita esim tarralla.
Mutta kuten varmaan hyvin tiedät, hänkin on vasta lapsi ja uhmaa ajoittain. Olen hyvin johdonmukainen ollut koko hänen kasvatuksen ajan ja se kyllä näkyy. Olen myös tarpeen mukaan joustava ja keskustelemme paljon poikani kanssa.
Siitä huolimatta olen joutunut nappaamaan kiinni, kantamaan rimpuilevan lapsen kaupasta, laittanut jäähylle, takavarikoinut leluja ym. välttääkseni väkivaltaisia keinoja. Valitettavasti tempperamenttini takia (ja oman kasvatuksen takia) joudun taistelemaan asian kanssa, tähän asti vielä suht hyvin. Kyllä olen miettinyt paljon kuinka pärjätä lapsen kanssa. Miettinyt ja ottanut eväitä kun lähdemme kaupungille, ottanut ajanvietettä jne..
Rajat on ja keskustelemme päivittäin kuinka (kerron aina etukäteen kuinka missäkin tulisi toimia) toimitaan. Tarrat on ollutta ja mennyttä, ei tehoa, ENÄÄ. Ilmeisesti mun täytyisi teidän superäitien mielestä keskustella pojalleni näin:
Syyt miksen hyväksu teidän ehdotuksia on JO lueteltu, kerron vain mikseivät ne meillä toimi, mitä te ehdottelette niitä samoja.
Nostakaapa jokainen käsi pystyyn jonka lapsi on sellainen jonka jokaisen liikkeen, jokaisen ajatuksen, jokaisen mielihalun, jokaisen uhmakohtauksen voi arvata etukäteen? Mä en usko hetkeäkään että kenenkään lapsi ei olisi ikinä tehnyt mitään arvaamatonta.
Tarkotan tällä ' näitä tilanteita on useita' - niitä tilanteita joihin tavanomaiset rangaistukset ei käy. Meillä on siis käytössä jo nuo teidän aiemmin luetellut keinot. Ja anteeksi, väärä sana. Ehkä voisi sanoa että olen ennenkin huomannut että tulee tilanteita jolloin vain ei pysty käyttään tavanomaisia rangaistuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että poika olisi joku hirviökakara, ei todellakaan. Sitä hän ei todellakaan ole.
Ja anteeksi kaikki solvaukseni.
3-vuotias, joka " ei ole koskaan ennen karannut" yhtäkkiä lähteekin kielloista piittaamatta juoksemaan ulos.
Kyllä, me pidämme lasta kädestä aina kun menemme ulko-ovesta ulos. Meillä tämä on kaupunkioloissa ihan pakko, heti ulko-oven takana on jalkakäytävä, jossa hullut polkupyöräilijät paahtavat tuhatta ja sataa (ei siis pyörätie). Mökillä on myös pikkulasten liikkumista rajoitettu niin, että terassilta ei pääse metsään, rantaan tai tielle avaamatta suljettua porttia. Portti tuli mökille jo minun lapsuudessani sen jälkeen, kun olin kerran pudonnut terassin portailta kalliolle ja on siellä rajoittanut tehokkaasti vanhempieni kymmenen lapsenlapsen liikkumista.
Meillä ei myöskään ulko-ovesta pääse ulos pelkkää kahvaa painamalla, vaan ovi on jatkuvasti takalukossa (ts. pitää kääntää lukkoa). Tällaisen lukon halusin ehdottomasti, nimenomaan lasten takia.
3-vuotias on aivan liian pieni ymmärtämään ehdotonta kieltoa. Uhmaikä voittaa järjen 6-0 vielä tuossa vaiheessa!