Muita jotka saavat iloa säästämisestä ja oamsiuuden kartuttamisesta?

Minä olen myös jäänyt kiinni säästämiseen. Tulee käsittämättömän hyvä mieli aina kun saa säästettyä  lisää. Ja samalla varmuutta, että pienet asiat elämässä eivät heilauta tai tuhoa taloutta tulevaisuudessa.

Olisihan se kivaa, jos olisi mistä säästää. Eipä perustallaajalla tänä päivänä jää mitään mistä säästää.

Olisiko sittenkin se uusi auto joka sinua ilahduttaa ja oma asunto joka tekee olosi varmaksi ja turvalliseksi? Jos säästäminen olisi se pointti, et käyttäisi varoja vaan ihailisit niitä kuin Roope Ankka. Turvallisuuden ja arvostuksen tunteen tavoittelu on täysin normaalia ihmisen elämässä. Ne ovat sinun elämänarvojasi. Mikä sinua kuitenkin mietityttää kun hieman epäilet etteivät ne ehkä olisi normaaleja?

Siitä lähinnä tulee epäilyksiä, kun tuntuu, että kaverit vaan tuhlaavat ja valittavat sitten. Itselläni ei esim. tulisi mieleenkään tuhlata juhlimiseen, kahveihin, smoothieisiin, tms. Ostan laadukkaita ja ajattomia vaatteita (en koskaan ns. shoppaile huvikseen), samoin kuin aikaa kestäviä laadukkaita huonekaluja. Ja kyllä haluan myös, että tileilläni on rahaa. Minulla on itse asiassa monta eri säästötiliä eri aiheisiin.

ap

Sama juttu. Hyvä on säästää. Siitä tulee turvaa. Toisaalta ehkä turvani on liikaa kiinni rahassa, koska lapsuuteni oli tunteellisesti epävakaa.

Minäkin saan säästämisestä kiksejä, mutta elän kyllä ihan eri tasolla kuin aloittaja, koska olen työtön. Eli ei ole mitään autoa eikä velkoja enkä kartuta omaisuutta, paitsi sitä rahaa tietysti. Työssäkäyviin verrattuna tietysti naurettavan pieniä määriä, mutta olen itse ollut lapsena vielä köyhempi ja muut lähisukulaiset elää myös aika köyhästi, joten olen lähtökohtiin verrattuna omasta mielestäni onnekas.

Säästäminen on ollut mulle tapa luoda turvallista oloa ja taata, etten koe "nälkäpäiviä" samalla tavalla kuin lapsuudessa, mutta välillä harmittaa kun vaan säästän rahaa myöhemmäksi (on vähän epäselvää, mihin kaikkeen edes säästän) enkä tee sillä tarpeeksi kivoja asioita tässä hetkessä.

Voisitko kertoa miten yksinhuoltaja voi asua omistusasunnossa, maksella ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja ajaa tuliterällä autolla ja vielä säästääkin? Taidat asua jossakin maaseudulla mummon mökissä ja ajaa Fiat Unolla?

En ihan näe yhteyttä säästämisen ja jatkuvan auton vaihtamisen välillä. Säästäväinen ihminen miettisi tarkkaan onko autoa ylipäätään järkeä pitää.

Vierailija kirjoitti:

Voisitko kertoa miten yksinhuoltaja voi asua omistusasunnossa, maksella ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja ajaa tuliterällä autolla ja vielä säästääkin? Taidat asua jossakin maaseudulla mummon mökissä ja ajaa Fiat Unolla?

No ap on selvästi hyvätuloinen, ei yksinhuoltajuus tarkoita köyhyyttä.

Mä saan siitä mielihyvää että siirrän palkasta aina muutaman satasen säästötilille ja vähän sijoituksiin. Tuottaa mulle mielihyvää ja turvaa kun näen että tilillä on säästöä, ja se kasvaa koko ajan, vähän kerrallaan.

Ap asuu Helsingissä isossa paritalossa ja autona on kyllä iso farmari. Tosiaan olen korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen, yksinhuoltajuus ei sulje näitä asioita pois. Voin kyllä olla säästäväinen, vaikka ajankin uudella autolla. Säästään isoja summia joka kuukausi, vaikka autoni onkin uusi. Eivät nämä kai ole toisiaan pois sulkevia asioita, paitsi jos rahaa käytössä olisi vähän. Kyllä minä matkustelen lasteni kanssa paljon myös ulkomailla, mutta silti säästän isoja summia joka kuukausi ja saan siitä iloa ja turvallisuuden tunnetta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko kertoa miten yksinhuoltaja voi asua omistusasunnossa, maksella ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja ajaa tuliterällä autolla ja vielä säästääkin? Taidat asua jossakin maaseudulla mummon mökissä ja ajaa Fiat Unolla?

No ap on selvästi hyvätuloinen, ei yksinhuoltajuus tarkoita köyhyyttä.

Säästäväiseltä se onnistuu, eikä tarvitse niin kauhean hyvätuloinenkaan olla. Terv. toinen, keskituloinen omistusasuja-yh