Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt näin nelikymppisenä, yli 10 vuotta lapsiperhe- ja avioelämää viettäneenä tajusin, että
19.04.2018 |
luonteelleni ja persoonalleni sopisi parhaiten elää yksin vapaana sinkkuna jolla olisi pari kolme seksisuhdetta samaan aikaan.
Ehkä joskus vanhana mummona sitten...?
Kommentit (67)
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on alkanut tuntua, että sinkkuelämä sopisi minullekin parhaiten. Lapsistani en luopuisi mutta parisuhteeseen en taida vaan sopia millään. Olen kyllä vasta 30, ehkä mieli muuttuu vielä.
Vierailija kirjoitti:
Musta on alkanut tuntua, että sinkkuelämä sopisi minullekin parhaiten. Lapsistani en luopuisi mutta parisuhteeseen en taida vaan sopia millään. Olen kyllä vasta 30, ehkä mieli muuttuu vielä.
En kyllä siis haikaile mitään irtosuhteita/seksiä tms. kylläkään. 3
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Hohhoijaa, minä minä minä... Keskity itseesi sitten, mikä ihme sen estää? Olen 43 vuotias kolmen teinin äiti ja pystyn keskittymään itseeni ihan tarpeeksi. Naurettavaa tuollainen itku, kertoo paljon sinun pääsi sekavuudesta. Lapsiraukat...
Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
On sinun kyllä mahdollista päästä puoliväliin unelmaasi.
Jos puolisosi on avaramielinen, niin voit keskustella suhteenne avaamisesta seksin osalta. Mikäli molemmat suostuvat, niin voitte käydä luvalla vieraissa omilla tahoillanne.
Jos olette varakkaita, voitte esim. vuokrata yhdessä pienen yksiön, mitä molemmat voivat käyttää "sinkkuelämän" elämiseen silloin tällöin päivän kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Hohhoijaa, minä minä minä... Keskity itseesi sitten, mikä ihme sen estää? Olen 43 vuotias kolmen teinin äiti ja pystyn keskittymään itseeni ihan tarpeeksi. Naurettavaa tuollainen itku, kertoo paljon sinun pääsi sekavuudesta. Lapsiraukat...
Teinin äitinä varmaan jo pystyy, paitsi jos ovat jotain erityislapsia. Entä seksi? Oletko suhteessa, saatko siitä irti mitä haluat seksuaalisesti? Ap
Vierailija kirjoitti:
Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
On sinun kyllä mahdollista päästä puoliväliin unelmaasi.
Jos puolisosi on avaramielinen, niin voit keskustella suhteenne avaamisesta seksin osalta. Mikäli molemmat suostuvat, niin voitte käydä luvalla vieraissa omilla tahoillanne.
Jos olette varakkaita, voitte esim. vuokrata yhdessä pienen yksiön, mitä molemmat voivat käyttää "sinkkuelämän" elämiseen silloin tällöin päivän kerrallaan.
Juu ei onnistu mikään välimallin ratkaisu. Koko elämä menee vain muiden hyväksi niin etten itse saa mitään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ykkönen on oikeassa. Entäs jos -ajattelu on tyypillistä ikäkriisien yhteydessä, ja silloin helposti tuntuu, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Sinulla taitaa olla tyypillinen 40-kriisi menossa tuossa....
Mutta ei se nelikymmpisen sinkun elämä välttämättä ole auvoa. Vapaita sinkkumiehiä on tosi vähän, ainakaan hyviä. Helposti ajautuu naimisissa olevan sivupanoksi, ja se ei kyllä kenenkään itsetuntoa kohenna.
Samaan aikaan valtaosa muista naisista elää perheellisen elämää. Seuraa baareihin tai harrastuksiin voi olla tosi vaikea löytää, koska naispuoliset kaverit viettävät aikaa perheensä tai miehensä kanssa. No, sinulle jäisi toki lapset, eli et jäisi täysin yksin.
Sinuna yrittäisin ainakin ekaksi panostaa ja kohentaa nykyistä parisuhdettasi. Ei siihen montaa vuotta mene, kun lapset ovat jo itsenäisiä ja kavereidensa kanssa menossa. Kannattaisiko ottaa ja katsoa, elämä on sulla muutoksessa ja voit yrittää lisätä siihen mielenkiintoa muulla tavoin kuin sivusuhteilla.
N51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
On sinun kyllä mahdollista päästä puoliväliin unelmaasi.
Jos puolisosi on avaramielinen, niin voit keskustella suhteenne avaamisesta seksin osalta. Mikäli molemmat suostuvat, niin voitte käydä luvalla vieraissa omilla tahoillanne.
Jos olette varakkaita, voitte esim. vuokrata yhdessä pienen yksiön, mitä molemmat voivat käyttää "sinkkuelämän" elämiseen silloin tällöin päivän kerrallaan.Juu ei onnistu mikään välimallin ratkaisu. Koko elämä menee vain muiden hyväksi niin etten itse saa mitään. Ap
No sitten kannattaisi käydä keskustelemassa tästä ammattilaisen kanssa. Ilman muuta puoliso mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
On sinun kyllä mahdollista päästä puoliväliin unelmaasi.
Jos puolisosi on avaramielinen, niin voit keskustella suhteenne avaamisesta seksin osalta. Mikäli molemmat suostuvat, niin voitte käydä luvalla vieraissa omilla tahoillanne.
Jos olette varakkaita, voitte esim. vuokrata yhdessä pienen yksiön, mitä molemmat voivat käyttää "sinkkuelämän" elämiseen silloin tällöin päivän kerrallaan.Juu ei onnistu mikään välimallin ratkaisu. Koko elämä menee vain muiden hyväksi niin etten itse saa mitään. Ap
Oletko hankkinut lapset täysin miehen tahdosta...? Kolmekymppisenä olet aloittanut perhe-elämän, ja ihan tahdottomana?
Oikeasti, nyt joku roti tuohon marttyyrinkruunun kiillotteluun. Jos et jumalauta keski-ikäinen nainen saa suutasi auki ja toiveitasi sanottua, niin se on kyllä tasan OMA VIKASI. Ja sinkkuus ei siinä paljon auta.
Päättäväisyyttä peliin ja sen miettimistä, mitä elämältä haluat.
9 eli N51
Mietipä ap, että ovatko nämä asiat sellaisia, että ne nousevat oikeasti SUN tarpeista, eikä siitä, mitä ympäristö yrittää tuputtaa sulle. Oletko ihan varma, että sinä oikeasti tunnet niin, etkä tunne niin vain koska ympäristö (media, lähipiiri, yleinen asenneympäristö) muokkaa sun ajatuksiasi. Nykyään tuntuu, että ihmiset antavat muiden vaikuttaa liikaa omaan elämäänsä ja elämänvalintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Avio- ja lapsiperhe-elämä on erikoinen valinta ihmiseltä, joka halusi keskittyä itseensä. Mitenköhän tuollaisen valinnan tulit tehneeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Hohhoijaa, minä minä minä... Keskity itseesi sitten, mikä ihme sen estää? Olen 43 vuotias kolmen teinin äiti ja pystyn keskittymään itseeni ihan tarpeeksi. Naurettavaa tuollainen itku, kertoo paljon sinun pääsi sekavuudesta. Lapsiraukat...
Teinin äitinä varmaan jo pystyy, paitsi jos ovat jotain erityislapsia. Entä seksi? Oletko suhteessa, saatko siitä irti mitä haluat seksuaalisesti? Ap
Harva varmaan saa oli sitten suhteessa tai sinkku. Ei omaa seksuaalista hyvinvointia voi toisten vastuulle jättää, voit hoitaa sen itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Avio- ja lapsiperhe-elämä on erikoinen valinta ihmiseltä, joka halusi keskittyä itseensä. Mitenköhän tuollaisen valinnan tulit tehneeksi?
varmaan halusi että mies elättää, jotta voi keskittyä itseensä.
Ite mietin perhettä aikoinaan perustaa. 30 vuotiaana päätin etten halua lapsia enkä sitoutua siihen touhuun. Kaverit perusti perheitä ja meni naimisiin. Siihen loppu niiden menemiset. Melkein kaikki mun kaverit on eronnu. Enkä ole katunut päivääkään. Olen työskennellyt 5 eri maassa kokkina ja matkustellu paljon. Tota mahollisuutta mulla ei olis ollu jos olisin perustanut perheen.
Nyt kun sivusta katselee kavereita, jotka tuskailee elatusmaksujen kanssa ja osa saa nähä lastaan 2 kertaa kuussa, niin eipä kateeksi käy. Osa taas itkee sitä, että on pelkkä vkloppu isä ja ei jää aikaa tehdä muuta. Viikot painaa duunia niskalimassa ja sit ei pääse mihinkään ikinä kun on vapaalla. Mietin, että jos ite olisin tollasessa tilanteessa, niin olisin seonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Avio- ja lapsiperhe-elämä on erikoinen valinta ihmiseltä, joka halusi keskittyä itseensä. Mitenköhän tuollaisen valinnan tulit tehneeksi?
Sitouduin hyvin nuorena ja epävarmana enkä osannut ennakoida seksin loppumista parisuhteessa enkä sitä, miten vähän oikeasti aikaa jää itselle perheen ja työn myötä. Sitoutumalla mieheen nuorena pääsin tavallaan pois vanhempien vaikutuspiiristä henkisesti mikä silloin tuntui hyvältä ratkaisulta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Hohhoijaa, minä minä minä... Keskity itseesi sitten, mikä ihme sen estää? Olen 43 vuotias kolmen teinin äiti ja pystyn keskittymään itseeni ihan tarpeeksi. Naurettavaa tuollainen itku, kertoo paljon sinun pääsi sekavuudesta. Lapsiraukat...
Teinin äitinä varmaan jo pystyy, paitsi jos ovat jotain erityislapsia. Entä seksi? Oletko suhteessa, saatko siitä irti mitä haluat seksuaalisesti? Ap
Harva varmaan saa oli sitten suhteessa tai sinkku. Ei omaa seksuaalista hyvinvointia voi toisten vastuulle jättää, voit hoitaa sen itsekin.
Oletko siis rehellisesti sitä mieltä, että masturbointi korvaa seksin päikseen toisen ihmisen kanssa? Ap
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Siis tunnistitko tämän piirteen itsessäsi jo ennen lasten saamista? Miksi halusit tästä huolimatta lapsia? En siis halua piikitellä, vaan kiinnostaisi tietää, miksi päädyit hyvin päinvastaiseen päätökseen elämäsi suhteen. Mikä sai toimimaan omaa luontaista vaistoa vastaan sen suhteen, mikä on itselle hyvä ja laadukas elämä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi toteuttaa ITSEÄNI juuri lainkaan tässä elämässä ja halusin elämän jossa nimenomaan voisin keskittyä itseeni. Ap
Siis tunnistitko tämän piirteen itsessäsi jo ennen lasten saamista? Miksi halusit tästä huolimatta lapsia? En siis halua piikitellä, vaan kiinnostaisi tietää, miksi päädyit hyvin päinvastaiseen päätökseen elämäsi suhteen. Mikä sai toimimaan omaa luontaista vaistoa vastaan sen suhteen, mikä on itselle hyvä ja laadukas elämä?
Kuvittelin että aikaa itselle olisi tarpeeksi lapsista huolimatta, etenkin kun mies halusi lapsia niin paljon. Ja onhan sitä aikaa sitten toisella tavalla kun lapset ovat isompia eikä se nyt suurin ongelma olekaan vaan se, ettei mieheni pidä minua haluttavana naisena enää. Ap
Alue: Aihe vapaa
Voisit olla eri mieltä jos olisit siinä tilanteessa. Itse on haikaillut vapautta naimisissa ollessani, sinkkuna sitten kaipaan pysyvyyttä. Ero tuli ihan muista syistä (tahaton lapsettomuus) ja tuntuu hassulta että edes mietin moisia. Mut normaalia pohdintaahan tuo on kun ajattelee, miten eri tavalla elämä olisi voinut mennä.