Hittibiisejä, -elokuvia, -kirjoja ym. joita paheksuttaisiin, jos ne ilmestyisivät vuonna 2018?

Ah ja biisihän on siis vuodelta 2000. Ap

Minä taas uskon, että löisi läpi nykyäänkin.

Twilight. Löisi varmasti läpi, mutta paheksuttaisiin vieläkin enemmän kuin aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Twilight. Löisi varmasti läpi, mutta paheksuttaisiin vieläkin enemmän kuin aikanaan.

Totta. Myös löyhästi siihen liittyvä 50 Shades of Grey saisi näin metoon jälkeisenä aikana näkyvämpää kritiikkiä. Tai siis vakavastiotettavaa - jotain hihhuleiden kirjarovioita tuskin vielä lasketaan.

Minulla oli 11-vuotiaana E-Roticin levy. Nykyään sitä voitaisiin paheksua ainakin tuon ikäisellä lapsella.

Joulupukki matkaan jo käy

"Nuketkin hienot tytöille tuo, pojille autot upeat nuo"

Muistaako joku laulun jossa laulettiin „mahtava peräsin ja pulleat purjeet“? Toinen on se pyhäkoululaulu, jossa laulettiin mustasta Saarasta, neekerlapsesta. Epäilen ettei kumpikaan näistä lauluista päätyisi levitykseen tänä päivänä.

Ruohometsän kansa

Irwinin M*takuono ja l*kupelle, niin ironinen kuin sen oli tarkoitus ollakin.

Johnny Weissmullerin Tarzanit, ne joissa alkuasukaskantaja aina putosi kalliolta.

Vierailija kirjoitti:

Irwinin M*takuono ja l*kupelle, niin ironinen kuin sen oli tarkoitus ollakin.

Tästäpä tuli mieleeni eräs loukkaantumiskulttuurin riemuvoitto. YA-fantasiaromaani The Black Witch (kirj. Laurie Forest) paheksuttiin lyttyyn, vaikka kyseessä on siis vertauskuvallinen tarina r*sismista (kirjoitin tuon noin kun en ole varma joutuuko tuo aihepiiri automaattisesti moderoinnin kynsiin...). Vieläpä varsin kömpelö sellainen. Kirja sijoittuu täysin fiktiiviseen maailmaan, jossa r*sismi on erilaisten maagisten porukoiden välillä. Päähenkilö on myös ennakkoluuloinen, mutta oppii ennakkoluulojensa olevan vääriä.

Luulisi siis kirjan saavan aploodeja vertauskuvastaan. Mutta kuinkas kävikään...

http://www.vulture.com/2017/08/the-toxic-drama-of-ya-twitter.html

Osittain uskon, että kirjan nimi (joka ei siis viittaa mitenkään ihon väritykseen) oli yksi ongelmista, sillä valtaosa lyttääjistä ei ollut edes lukenut kirjaa ja kampanjoi silti sen boikotoinnin puolesta, väittäen kirjan ja kirjailijan olevan avoimen r*sistinen.

Nykyään saa olla todella, todella varovainen mitä kirjoittaa. Tai sitten ei yksinkertaisesti pidä välittää netin paskamyrskyistä.

Leevi and the Leavingsin "Vasara ja Nauloja". Ei sitä usko nee kerikään mikä helvetin haloo...

Al Pacinon Cruising -leffa. Sijoittuu 80-luvun nihkeisiin nahkahomobaareihin. Jo aikanaan homojärjestöt pitivät sitä yksipuolisena ja stereotyyppisenä kuvauksena. Elokuvassa Al jahtaa cruisaajahomoja tappavaa murhaajaa. Siinä mielessä olisikin outoa jos elokuvassa näytettäisiin salonkikelpoisia homoja, kun tapahtumat sijoittuvat tosipohjaisesti noihin sm-paikkoihin. Mutta poru syntyisi. Vaikka nahkahomothan on nyt muodikkaita petivaatekuvioita.

Sininen laguuni

Mikko Alatalon varhaistuotannossa on biisejä, jotka nyt julkaistuina voisivat tehdä hallaa hänen eduskuntauralleen.

Peppi Pitkatossussa Pepin isä tuskin olisi tänäpäivänä Neekerikuningas.

Tintti Afrikassa: http://i284.photobucket.com/albums/ll19/Muistikuvia114/rasismia2_zpsyzs…

Coupling (Paritellen) se jakso, jonka teemana oli se, että yksi sarjan päähenkilöistä oli salaa kuvannut kaikki yhdenyön suhteensa. Niitä nauhoja oli sitten yksi vaatekaapillinen.

Monissa elokuvissa ja sarjoissa lapsetkin joivat ja polttivat tupakkaa, ja sitä pidettiin normaalina

Nabokovin Lolita, Salaman Juhannustanssit, Raptori - Oi beibi