Uusi lokki-ketju

Elettiin 90-luvun loppua, olin hiukan yli parikymppinen opiskelija. Tapasin eräästä harrastuspiiristä tutun pari vuotta nuoremman kaverin kaupungilla. Ei oltu läheisiä kavereita, mutta tulimme mukavasti juttuun joten tapasimme lounaan merkeissä. Ehdotin köyhänä opiskelijana, että söisimme yliopistolla – oli kesä ja olisimme voineet istua mukavalla terassilla. Ei kelvannut, "ei siellä ole hyvää ruokaa", sanoi kaveri. Hän halusi mennä Stockmannille, jossa oli juuri avattu trendikäs lounaspaikka, josta sai mm. wokkia, joka oli siihen aikaan varsin epätavallista. No, menimme Stokkalle. Ruoka. ja kassajonossa seistessämme kaveri yht'äkkiä ilmoitti, ettei hänellä olekaan nälkä eikä oikein jaksa syödä. Otti lasin mehua, minä ison lautasellisen wokkia. Oli muuten tosi hyvää. Syödessäni kaveri tuijotti nälkäisesti annostani, ja kysyi, miltä maistuu. Annos oli niin iso, että minulta jäi yli kolmasosa syömättä. "Saanko maistaa?" hän kysyi, ja hotkaisi saman tien loput annoksestani. Muutamaa vuotta myöhemmin tämä kaveri järjesti kalleimmat polttarit, mihin ikinä olen osallistunut. Ja tuli valkoisessa mekossa häihin.