Miten usein ostatte lapsille leluja?
Tarkoitukseni on nyt vain kysellä, ei aloittaa väittelyä siitä, mikä on paras tapa.
Meillä lapset saavat leluja lähinnä lahjoiksi. Joskus saatetaan ostaa jotain ylimääräistä ja myös sellaista systeemiä on käytetty, että lapsi ansaitsee uuden lelun jollain tavalla (esim. keräämällä purkkiin kolikoita; tietyn määrän kolikoita saa päivässä, kun tekee tietyt asiat). En halua ylipäätään olla ostamassa jatkuvasti kotiin tavaraa, vaikka kyllä mielelläni soisin lapsilleni enemmän leluja. Esikoinen ihastelee jatkuvasti kavereidensa uutuusleluja, vaikka enhän minä tietenkään tiedä, miten usein kavereille niitä ostetaan. Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen.
Kommentit (8)
En itse koskaan. Tykkäisin vähäleluisesta elämästä, mutta koska mummoja ei saa hillittyä ja kaikilta muiltakin sukulaisilta tulee jouluna ja synttäreinä lelulahjat niin parempi olla sitten itse enää lisäämättä tuota määrää.
Ja aikaisemmin unelmoin kuinka meillä olisi vain jokunen laadukas, mielellään käsityönäkin tehty lelu ainakin taaperovaiheessa eikä yhtään soivaa muovihirvitystä :D
Vierailija kirjoitti:
En itse koskaan. Tykkäisin vähäleluisesta elämästä, mutta koska mummoja ei saa hillittyä ja kaikilta muiltakin sukulaisilta tulee jouluna ja synttäreinä lelulahjat niin parempi olla sitten itse enää lisäämättä tuota määrää.
Ja aikaisemmin unelmoin kuinka meillä olisi vain jokunen laadukas, mielellään käsityönäkin tehty lelu ainakin taaperovaiheessa eikä yhtään soivaa muovihirvitystä :D
Oon huomannut, että lapset eivät yleensä ole niin innostuneita niistä leluista, joista vanhemmat ovat.
Ap
Meillä on kaksivuotias lapsi joka ei vielä varsinaisesti osaa kaivata tai vaatia uusia leluja, mutta ilahtuu kyllä aina uusista jutuista.
Toistaiseksi olemme ostelleet aika paljon kaikkea koska hän on esikoisemme ja ongelmaa lelujen kanssa ei vielä ole ollut, nyt viime aikoina varmaan yhden lelujutun joka toinen kuukausi. Mielestäni se on aika paljon, mutta toisaalta kun meillä ei ole ennestään hirveästi leluja, on tullut tehtyä "perushankintoja", esim palapelejä, duploja, leikkikeittiö jne.
Jatkossa kun lapsi alkaa jo itse vaatimaan leluja, ei niitä voi mielestäni ostella joka kuukausi. Lapsuudessamme saimme leluja oikeastaan vain synttärilahjaksi ja jouluna ja se on ehkä vähän liian harvoin, mutta joku välimaasto tuosta. Joulu + synttäri + esimerkiksi aina loman aluksi yms.
Meillä isovanhemmat ovat kovia ostelemaan lahjoja, joten sieltä tulee toki paljon tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse koskaan. Tykkäisin vähäleluisesta elämästä, mutta koska mummoja ei saa hillittyä ja kaikilta muiltakin sukulaisilta tulee jouluna ja synttäreinä lelulahjat niin parempi olla sitten itse enää lisäämättä tuota määrää.
Ja aikaisemmin unelmoin kuinka meillä olisi vain jokunen laadukas, mielellään käsityönäkin tehty lelu ainakin taaperovaiheessa eikä yhtään soivaa muovihirvitystä :D
Oon huomannut, että lapset eivät yleensä ole niin innostuneita niistä leluista, joista vanhemmat ovat.
Ap
Niin, tiedä sitten. Varmasti moni pieni lapsi valitsisi itse ennemmin sen muovisen soivan, kilisevän, vilkkuvan ja liikkuvan lelun kuin vaikka puisen junaratasetin mutta en usko että kärsisi siitä jos ei olisi missään vaiheessa noita ensinmainittuja saanut. Itselläni oli vähäleluinen lapsuus, leikin onnellisena pitkälti käyttöesineillä. Äidin ompelulaatikko oli paras lelulaatikko.
Mutta ei minulla tosiaan muovilelujakaan vastaan mitään sen kummempaa ole, luovutin tässä hommassa heti kun tajusin että mummoilta tulee joka tapauksessa krääsää joka kerta kun nähdään.
Jouluna ja synttäreinä + hyvin satunnaisesti kirpparilta. Askartelu ym tarvikkeita toki muutenkin.
up