Miten oppia nopeasti ulkoa suuri määrä asioita (pääsykokeet)?

Joo, eli lue monta kertaa, tiivistä paperille jotain ja kuuntelu on kanssa hyvä, jos opit silleen.

Vierailija kirjoitti:

Joo, eli lue monta kertaa, tiivistä paperille jotain ja kuuntelu on kanssa hyvä, jos opit silleen.

Jotenkin vain vaikea tiivistää, koska aiempien kokeiden perusteella ne kysyy just kaikkea ”turhaa” nippelitietoa. Eli pääasioiden tiivistäminen ei oikein auta...

Kuuntelua aion ainakin yrittää, niin voisi mennä vaikka kävelylle samalla. Voisi ehkä keskittyminen pysyä parempana.

Ap

Mä en edes tiedä millainen mun pääsykoe on, olettaisin soveltavaksi materiaalin määrän takia. Eihän kaikkea nippelitietoa millään voikaan muistaa. Mutta muistaakseni jo ennen lukiota on opetettu, että kokeisiin luvussa pitää yrittää poimia tärkeimmät kohdat tekstistä.

Eläydy pääsykoekysymysten laatijan asemaan. Mieti, mitä riittävän hankalaa mutta samalla yksiselitteistä tästä kysyisin. Jos sinulla on pääsy aiempien vuosien kokeisiin, niiden perusteella voi päätellä paljon. Kiinnitä huomiota poikkeuksiin säännöistä. Jos kokeessa on väite "A pitää aina hyväksyttää B:llä",  voit kaivaa muististasi, että yhdessä tapauksessa hyväksyjä onkin C, eli väite on väärä.

Kun luin aikoinaan biokemian pääsykokeeseen, kirjoitin omat muistiinpanot tekstin pohjalta. Sitten luin ne muistiinpanot. Kannattaa myös selvittää, onko jossain nähtävillä vanhoja pääsykoekysymyksiä. Yritä selvittää mitkä on avainasioita, joita todennäköisimmin kysytään.

Minäkin pärjäsin parhaiten kirjoittamalla aina omat tiivistelmät. Paras tapa saada asiat jäämään mieleen, kun on pakko miettiä tieto läpi.

Aloita....

Tässä pääpiirteittiän:

1. Alleviivaus on tehoton. Alleviivataan liikaa asioita joita ei voida myöhemmin muistaa.

2. Luetun uudelleen lukeminen toimii paremmin kuin alleviivaus, mutta uudelleenluetun asian tuttuuden tunne johtaa yliarvioimaan omaa oppimista ja ymmärrystä.

3. Visuaalisten mielikuvien käyttäminen toimii tekstien opiskelussa paremmin kuullun kuin luetun tekstin kanssa. Silti aika tehoton.

4. Yhteenvetojen tekeminen kirjoittamalla keskeiset asiat ylös. Menetelmä on parempi kuin alleviivaus tai uudelleen lukeminen, mutta ei silti ole kovin tehokas.

5. Syiden ja selitysten miettiminen, miksi-kysymyksiin vastaaminen, asioille omien selitysten antaminen ja myös oman ymmärtämisen mittaaminen on keskinkertaisen tehokasta.

6. Oman osaamisen testaaminen parantaa muistista palautusta esimerkiksi esseitä ajatellen, mutta ei paranna tunnistusta esimerkiksi väittämäkokeissa. Mentelmä on kyllä tehokas.

7. Opiskelun ajoittaminen pitkälle aikavälille jaksottamalla opiskelu useaan toisistaan ajallisesti selvästi eroavaan oppimiskertaan on tehokkain menetelmä. Opiskelun ajoittaminen lyhyeen intensiiviseen jaksoon mahdollistaa kyllä tentistä läpipääsyn, mutta pidemmällä aikavälillä tietoa häviää muistista enemmän  kuin pitkälle aikavälille ripoteltu opiskelu.

Tekniikkavinkki: käsin kirjoitetun muistaa paremmmin ja koneelle kannattaa ladata ilmainen FreeMind ja tehdä mindmappeja myös sillä.

Referoi koko koealue läpi. Kirjoita a-nelosille tärkeät kohdat ja teippaa lappuja eri puolille kämppää. Näet niitä p

äivittäin, ja voit vaikka pukea ne räpiksi.

Kun menet ulos lenkille, kuuntele tietopläjäyksiä nauhalta.

Yritä kiinnostua sisällöstä ettei tarvitse turvautua pakonomaiseen pänttäämiseen. Asiat kyllä painuvat mieleen ilman pänttäämistäkin jos sisältö tuntuu kiinnostavalta. Aikaa pitää varata riittävästi. Pänttäämisessä on se huono puoli että koko lukeminen voi kääntyä stressiksi ja se ei taas ole psyykkisenä tilana kovin hyvä pidemmän päälle. Ihmisen mieli "ei pidä" stressistä.