Katsoin eilen Tuulen viemää ja olipa pitkäveteinen elokuva
Kommentit (19)
Sitä ei olekaan tehty nyky-yleisölle, joka on totutettu cgi-efektien räiskeeseen, nopeisiin leikkauksiin, dramaattisiin hidastuksiin ja yksitasoisiin juoniin.
Ollakseni rehellinen, minua ei kiinnosta paskan vartaa mitä mieltä sinä olet;)
Se on hyvä ajankuvaus ja kertomus sen aikaisista arvoista.
Miehetkin oli hyvin pukeutuneita mitä naisten elokuvissa ei nykyään tapahdu kun korostetaan pääosan esittäjää.
Eihän se mikään kriitikoiden ylistämä koskaan ole ollutkaan eli "yliarvostettu" on harhaanjohtava termi.
Puhdas romanttinen viihde-elokuva, joka aikoinaan sai suursuosion vetovoimaisten näyttelijöiden ansioista. Nuorena tyttönä olin minäkin palavasti rakastunut Rhett Butleriin :)
Aika ajanut ohi. En usko, että oma tyttäreni näkisi tätä leffaa muuten kuin hassuna hömppänä.
En pidä naispääosan esittäjästä. Ei puhuttele lainkaan.
Minusta taas se on ihan mahtava. Ihana katsoa niitä pukuja ja lavasteita, käydä mielessään läpi Amerikan historiaa, yhdistellä paloja yhteen mielessään.
Lisäksi se Vivien Leightin Scarlett on kaikessa egoismissaan voimaannuttava naishahmo.
Minusta se pn loistava!
Tosin nykynuoret ovat tottuneet todella nopeaan tempoon, ehkä he eivät jaksa keskittyä.
Muistan kun näin sen lapsena äidin kanssa ekan kerran. Se tuntui juhlalta, kun leffassa oli väliaikakin :)
Katsopa seuraavaksi 2001: Avaruusseikkailu.
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvä ajankuvaus ja kertomus sen aikaisista arvoista.
Siinä on myös rakkaustarina, joka ei pääty hyvin. Sitä pidän todella ajattomana. On kiehtovaa pohtia syitä, miksi rakkaus ei onnistu. Ehkä aloittaja on niin nuori, ettei hänellä ole elämänkokemusta huomata näitä asioita?:)
Suoraan sanottuna, en ole koskaan jaksanut katsoa koko leffaa. Sotaa toisen perään ja niiiiiiiiiin puuduttavaa. Liian pitkä.
Scarlettista sillä perustein mitä muistan ja jaksoin katsoa tuli aina sellainen kiukuttelija olo, joka ei pysty mihinkään ilman miestä. Ja se Rhett; Ei oo koskaan toiminut mulle tummat miehet viiksillä. Nevö.
Koitin katsoa lapsena ja nyt aikuisena. Ei toimi.
Vaatteet ja muut näyttävät omiin silmiin liian hiostavilta, paksuilta ja epämukavilta.
Tosiaan; aika varmaan ajanut tuon leffan ohi jo aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mikään kriitikoiden ylistämä koskaan ole ollutkaan eli "yliarvostettu" on harhaanjohtava termi.
Puhdas romanttinen viihde-elokuva, joka aikoinaan sai suursuosion vetovoimaisten näyttelijöiden ansioista. Nuorena tyttönä olin minäkin palavasti rakastunut Rhett Butleriin :)
Aika ajanut ohi. En usko, että oma tyttäreni näkisi tätä leffaa muuten kuin hassuna hömppänä.
Mielenkiintoista, jos vilpittömästi ajattelet näin. Minusta taas kyse ei ole viihteestä vaan draamasta. Hyvä draama taas ei vanhene ja sellaista tuossa elokuvassa on. Lisäksi elokuvassa on historiaa.
Frankly my dear, I don't give a shit!
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna, en ole koskaan jaksanut katsoa koko leffaa. Sotaa toisen perään ja niiiiiiiiiin puuduttavaa. Liian pitkä.
Scarlettista sillä perustein mitä muistan ja jaksoin katsoa tuli aina sellainen kiukuttelija olo, joka ei pysty mihinkään ilman miestä. Ja se Rhett; Ei oo koskaan toiminut mulle tummat miehet viiksillä. Nevö.
Koitin katsoa lapsena ja nyt aikuisena. Ei toimi.
Vaatteet ja muut näyttävät omiin silmiin liian hiostavilta, paksuilta ja epämukavilta.
Tosiaan; aika varmaan ajanut tuon leffan ohi jo aikaa sitten.
Et tosiaan tainnut elokuvaa kovin pitkälle katsoa, sillä leffan pointtihan on että kiukutteleva, mutta itsepäinen Scarlet ottaa lopulta kohtalon omiin käsiinsä ja keinoja kaihtamatta pyrkii elämässä eteenpäin. Elokuva on pitkälti kasvutarina.
Mä olen nähnyt sen varmaan sata kertaa... Kun nuorena tyttönä erosin, en pystynyt sydän suruissani nukkumaan kun sohvalla käpertyneenä ja nukahdin Tuulen Viemän tahtiin :D Oi niitä aikoja!
Minusta Scarlett on niin vastenmielisen itsekäs etten siksi siedä elokuvaa enkä kirjaa. Liikaa pissaa päässä että olisi minusta myöskään voimaannuttava. Elokuvan ansioita sinänsä (esim puvustus ja lavastus) arvostan, en vain pidä tarinasta tai päähenkilöstä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ei olekaan tehty nyky-yleisölle, joka on totutettu cgi-efektien räiskeeseen, nopeisiin leikkauksiin, dramaattisiin hidastuksiin ja yksitasoisiin juoniin.
Kyllä minä näin 19-vuotiaana pidän vanhojen elokuvien tyylistä, useimmat nopeatempoiset räiskintäelokuvat eivät oikein uppoa. Mutta kun se leffa on ihan älyttömän pitkä. Putosin kärryiltä jo puolentoista tunnin (joka taitaa olla joku elokuvan optimikesto) jälkeen. Katsoin myöhemmin uudestaan, mutta neljässä osassa. Tunti per päivä toimi hyvin, ja jaksoin keskittyäkin.
Se on kyllä niin ylikehuttu elokuva ettei mitään rajaa. Pitkä ja kuiva leffa ja todella tylsä. Siitä on varmaan 20 vuotta kun katsoin sen ja hukkaan meni nekin tunnit.
Kirja onkin parempi kuin elokuva.