Lue keskustelun säännöt.
Oletko jättänyt jotain oleellista kertomatta itsestäsi (lähimmille) työkavereille?
31.03.2018 |
Minä salaan aika paljon asioita tai joitain ei ole vain tullut kertoneeksi silloin kun tutustuttiin niin nyttemmin tuntuu vähän hölmöltä alkaa elvistellä, esim. ulkomailla asuminen. Eivät tiedä siis ollenkaan että olen useamman vuoden asunut eri maassa. En ole myöskään kertonut aktiivista harrastuksestani, jotain siihen viittaavaa kyllä mutta en koko totuutta. Tämä myös näitä ettei ole tullut puheeksi koskaan. Perheasiat on myös niitä joista eivät tiedä, siis tietävät kyllä että lapsia on mutta ei mitään erosta tai mahdollisista myöhemmistä suhteista. Lisäksi poltan salaa!
Olisiko nämä mielestäsi jossain vaiheessa jo pitänyt kertoa? Olen tuntenut nyt työkaverini viitisen vuotta.
Kommentit (28)
En mä ole kertonut niille itsestäni oikeastaan mitään.Miksi kertoisin kun en näe heitä työajan ulkopuolella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielelläni jättäisin paljonkin oleellista kertomatta mutta kun oikein udellaan ja kysellään. Esim perheenjäsenistä, joiden sairauksia ei haluaisi tuoda esiin, yksityisasioita.
Vierailija kirjoitti:
En mä ole kertonut niille itsestäni oikeastaan mitään.Miksi kertoisin kun en näe heitä työajan ulkopuolella?
Okei, en ihan ajatellut että tuo olisi raja ettei näe työajan ulkopuolella (olenhan ollut pikkujouluissakn) vaan ketkä koen läheiseksi. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän.
Työkavereille et ole velvollinen kertomaan yhtään mitään mitä et halua kertoa. Piste.
Sun elämä, sun säännöt.
En ole kertonut yliopisto-opinnoistani (täysin eri alalle, millä en työllistynyt), nyt työskentelen oppisopimuskoulutuksen jälkeen hoitoalalla.
Palkka on pieni, mutta työ ajoittain ihan mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tainnut kertoa aiemmasta, täysin eri alan koulutuksesta. Ei ole tullut puheeksi. En ole myöskään kertonut etten halua lapsia. Työkaverit ovat joskus sanoneet jotain tyyliin sitten kun sinulla on lapsia. Olen vain ohittanut aiheen.
En kertonut myöskään kissani kuolemasta heti vaikka usein juttelemme lemmikeistämme. Harrastuksenikin kerroin vasta kuukausi takaperin vaikka olen ollut kohta vuoden samassa paikassa. Taidan jättää paljon kertomatta. 😅
En ole kertonut yliopisto-opinnoistani (täysin eri alalle, millä en työllistynyt), nyt työskentelen oppisopimuskoulutuksen jälkeen hoitoalalla.
Palkka on pieni, mutta työ ajoittain ihan mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kertonut työkavereilleni nimeni. Enkä aio mitään muuta kertoakkaan. En ole töissä seurustelemassa ihmisten kanssa.
En ole kertonut omasta vammastani, jota olen peitellyt koko elämäni ajan. En ole kertonut myöskään siitä, että mieheni sairastui vakavasti ja olen joutunut viime aikoina käymään töiden jälkeen usein sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut omasta vammastani, jota olen peitellyt koko elämäni ajan. En ole kertonut myöskään siitä, että mieheni sairastui vakavasti ja olen joutunut viime aikoina käymään töiden jälkeen usein sairaalassa.
Ai niin, tätä en ole minäkään kertonut!
Vierailija kirjoitti:
No en oo kertonut olevani raskaana. Haluan nähdä että milloin joku ottaa sen puheeksi. Laskettuun aikaan vielä reilu 3 kk.
Yksi työkaveri teki saman. Täysin naurettavaa varsinkin kun samalla vältteli kahvitaukoja yms tilanteita joissa hänet olisi nähnyt muuta kuin pöydän takana istumassa. Samaan aikaan kuulemma naureskeli jatkuvasti sille yhdelle joka asiasta tiesi että kuinka kukaan ei vieläkään huomaa. Jos jotain käytöstapoja omistaa niin eihän sellaista tulla edes kysymään varsinkin jos lähtötilannekkin on vähän pyöreämpi eikä tule sellaista perinteistä raskausvatsaa vaan näyttää vaan siltä että on lihonut todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kertonut nuoruuden villeistä vuosista: juopottelua, pikku rötöksiä, rattijuopumus, turpaanlyönti kisat, holtiton seksuaalielämä. En myöskään ole kertonut, että nykyään hankin sivu-bisneksilläni enemmän kuin mitä meisät kukaan tästä päätyöstä. Ja että edelleen olen uon rankasti aina kun sellaiinen tilaisuus on, en vaan anna sen näkyä työssä.
Olen jättänyt paljonkin. Muunmuassa että olen ryypännyt itseni pihalle eräästä aiemmasta työstäni (no se olikin huono työ).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kertonut työkavereilleni nimeni. Enkä aio mitään muuta kertoakkaan. En ole töissä seurustelemassa ihmisten kanssa.
Mä en jaksais, jos mulla ei ois töissä myös ihmissuhteita. Mutta alkuperäiseen kysymykseen, aiemmin olin tosi avoin, tosin en minäkään kerro sellaista, mikä voitaisiin tulkita elvistelyksi, mutta muutin viime syksynä pois lasteni luota ja sitä en ole voinut kertoa. Harmittaa tavallaan, mutta en vain todellakaan tiedä tapaa jolla sanoa se tulematta leimatuksi joksikin, mitä en ole. Joten, tuskin avaudunkaan asiasta ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en oo kertonut olevani raskaana. Haluan nähdä että milloin joku ottaa sen puheeksi. Laskettuun aikaan vielä reilu 3 kk.
Yksi työkaveri teki saman. Täysin naurettavaa varsinkin kun samalla vältteli kahvitaukoja yms tilanteita joissa hänet olisi nähnyt muuta kuin pöydän takana istumassa. Samaan aikaan kuulemma naureskeli jatkuvasti sille yhdelle joka asiasta tiesi että kuinka kukaan ei vieläkään huomaa. Jos jotain käytöstapoja omistaa niin eihän sellaista tulla edes kysymään varsinkin jos lähtötilannekkin on vähän pyöreämpi eikä tule sellaista perinteistä raskausvatsaa vaan näyttää vaan siltä että on lihonut todella paljon.
Niinpä :) Ei vitsi mitä tapojen puutetta :)) Odottaa vielä, että joku töksäyttäisi asiasta! Itsekin odottelin, että milloin kerron, no, sitten joku kysyi asiaa spontaanisti ja ei siinä mitään, mutta en ois jäkittänyt aiheen kanssa hiljaa vaikka äippälimaan saakka, jos joku ei ois kommentoinut mitään :D
En ole kertonut, että olen eronnut ja vanhin lapseni on toisen miehen.
Ihan normaalia. Työpaikalla tehdään ensisijaisesti työtä, ei kaveerata. Omia työkavereita kun mietin, en todellakaan tiedä heistä juurikaan henkilökohtaisia asioita ja vapaa-ajanvietto mieltymyksiä, en ole edes varma kenellä on lapsia, kenellä ei, kuka on naimisissa tms.. Hyvä ja lämminhenkinen työilmapiiri meillä silti on! Keskitymme työntekoon ja välillä läpän heittoon.
Olen eronnut kaksi vuotta sitten. Ei ole tapana kertoa yksityisasioistani.
En kerro oikeastaan kenellekään itsestäni mitään "aihepiirin" ulkopuolelta. Toki kerron pintapuolisia kuulumisia ja sopivia positiivisia elämänmuutoksia, että en vaikuta ihan sulkeutuneelta ja yksinäiseltä. Eli työkavereiden kanssa tulee puhuttua työasioita ja ajankohtaisia juttuja. Kavereiden kanssa ihmissuhdeasioita ja kotona miehen kanssa lähinnä mitä syödään ja kuka maksaa kaupassa. Lähisuvun kanssa arjen asioiden hoitoa ja ajankohtaisasioita. Koirille kerron kaiken. :D välillä ahdistaa, kun ei ole ketään kenen kanssa jakaa oikeasti tunteet ja elämän, kun ei ne koirat vastaa ja muut lyövät puukkoa selkään heti jos heikkokohta löytyy tai menee hyvin.
No en oo kertonut olevani raskaana. Haluan nähdä että milloin joku ottaa sen puheeksi. Laskettuun aikaan vielä reilu 3 kk.