Mieheni tekee pahaa ruokaa ja kattaa rumasti
Mieheni ei ole koskaan ollut hääppönen kokki, mutta lasten tulon myötä tilanne on pahentunut. Silloinkin kun olisi aikaa, rahaa ja rauhaa tehdä päivällinen pidemmän kaavan kautta, kokkaa mieheni perusbulkkiruokaa, varioiden noin kolmea-neljää ruokalajia (tomaattipohjainen pastakastike, lasagne, lihapullat ja joskus uunikala). Mieheni kuitenkin tekee nekin vähän miten sattuu, joskus saattaa olla huikea määrä etikkaa lorahtanut pastakastikkeeseen tai uunikalassa ei ole mitään aromeja kalan itsensä lisäksi. Lasagne on usein maukasta mutta sitä hän kokkaa äärimmäisen harvoin sillä laittamisessa kestää eikä mies juuri koskaan varaudu ajoissa. (Juuri kuukausi sitten syötiin päivällinen italialaisittain iltakymmeneltä, arki-iltana, kun mies ryhtyi hommiin joskus seiskalta..)
Tämän lisäksi ruoan esillepano on pahimmillaan jopa luotaantyöntävä, kuorineen keitetyt perunat saattaa lillua keitinvedessä ja lihapullien ruskea soosi on jähmettynyt kokkareiseksi kalvoksi.
Lapset eivät pidä isänsä tekemästä ruoasta, ja isomman (11v.) kanssa tapellaan harva se päivä siitä että käy salaa ostamassa Mäkistä ruokaa treenien jälkeen jos tietää että on isän ruokapäivä. Toisaalta, saatan itsekin syödä vähän paremmin töissä niinä päivinä...
Mitä tässä oikein voi tehdä? En koskaan enää anna mieheni tehdä ruokaa jos meille on tulossa vieraita, mutta ei tämä arkimeininkikään enää vetele. Ja ratkaisu ei ole että tekisin itse kaiken, minulla ei ole aikaa. Valmisruokia tai tilausruokaa ei tahtoisi syödä joka toinen päivä, vaikka rahaa niihin tässä kohtaa olisikin.
Kaiken lisäksi pelkään että mieheni malli opettaa pojillemme perinteiset sukupuoliroolit ja tuottaa pahimmillaan huonon suhteen syömiseen.
Kommentit (43)
Ehkä se tekee pahaa ruokaa koska joutuu kaiken päälle vielä kattamaan pöydän vaimon maun mukaan
Minä olisin otettu, jos mies edes tekisi ruokaa. Meillä mies ei osaa kokata, mutta ei se minua haittaisi.
Minä olen ammattikokki, ja teen kaikki ruoat kotona.
Joskus harvoin mies yllättää ja tekasee vaikka voileivän minulle, ja se on aivan mahtavaa!
voi v ... u
miehenä oleminen vaikeutuu päivä päivältä
Jos kokkaisitte yhdessä niin usein kuin se vaan on mahdollista? Kyllä siinä pakostakin joitain ohjeita ja niksejä mieleen jää. Ei kai ruuanlaittotaito kenelläkään meistä mitenkään geeneihin oo kirjoitettu?
Millainen kokki olet itse? Voisitko opastaa sitä ruuanlaitossa? Loukkaantuuko se jos puutut asiaan?
Voithan sä pyytää sitä miestäsi tekemään ruuat ohjeiden mukaan ja kertoa, miten haluaisit katettavan. Ja sitten toivot, että mies toimii kuten pyydät. Toinen vaihtoehto on sitten vaan elää tuon asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin otettu, jos mies edes tekisi ruokaa. Meillä mies ei osaa kokata, mutta ei se minua haittaisi.
Minä olen ammattikokki, ja teen kaikki ruoat kotona.
Joskus harvoin mies yllättää ja tekasee vaikka voileivän minulle, ja se on aivan mahtavaa!
Meillä mies tekee ruokaa, koska on ravintoloitsija keittiömestari. Minä en ole kovinkaan etevä keittiössä, mutta edes leivät teen miehelle, niin on ilonen aina.
Juuh, ikävää. Meillä ei tee ruokaa, ei osaa kuin jotain einestä lämmittää oikeastaan. Kattamisesta viis, mutta jotain voisi osata laittaa, tai siis edes yrittää.
Espoon kilosta saa nyt perheelle ruuat viikonlopuksi ja kottikärryt kaupan päälle.
Sama ongelma. Ilmoitin mieheni Marttoihin ja kokkikursseille. Hän menikin sinne aivan innoissaan.
Siinä vaiheessa, kun "ope" alkoi kertomaan ihan alkeita ruoanlaitosta, ilmoitti mieheni omien sanojensa mukaan suureleisesti, miten homma oikeesti hoidetaan.
Tässä otoksia:
Spagetti laitetaan miehen mukaan kylmään veteen.
Uudet perunat tarjoillaan keitinveden kanssa, koska keitinvesi on terveellistä.
Uunilohi maustetaan vasta lautasella (siis silloin kun syödään)
jne jne jne
Hän ei saanut kursseilta mitään irti, koska omat pinttyneet tavat olivat juurtuneet syvälle aivoihin ja vastustus kunnon ohjeita vastaan oli järkkymätön.
Meillä oli vähän samanlainen tilanne joka vaan paheni kun yhdellä lapsista todettiin keliakia, miehen gluteenittomat sörsselit oli niin hirveitä että lapsi rupesi laihtumaan. Ratkaisuksi tehtiin diili että mies opettelee kuusi reseptiä varman päälle ja tekee ruokaa kaksi kertaa viikossa niin että kolmen viikon välein aina vaihtuu "setti". Mies opetteli reseptit yhdessä kanssani ja tekee ne lunttilapun kanssa. Mä teen 3/krt/viikko ja loput kerrat syödään valmisruokaa tai lasten kokkauksia ja joskus ulkona.
Tää sopii meille, mies kun on tyypillinen DI joka on hyvä monissa muissa asioissa, mutta kauhan varressa aiheuttaa vain kauhua :D
Siis täh? Törkeää valitusta ap, ihan normaaliruualta kuulostaa tai siis keskivertoa paremmalta mieheltä, että noin kokkailee. Mitä nyt se etikka, mutta sehän oli yksi vahinko. Olet aivan pska nainen, ettekä lastenne kanssa ansaitse isää perheessä.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Juuh, ikävää. Meillä ei tee ruokaa, ei osaa kuin jotain einestä lämmittää oikeastaan. Kattamisesta viis, mutta jotain voisi osata laittaa, tai siis edes yrittää.
Sait jo purkinavaajan, hernaritölkin, lusikan, pätkän vessapaperia ja vesilasin. Mitä hittoa sä vielä vaadit?
Niin ja toi kattamisestakin valittaminen ! 😂😤😤😤
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Voithan sä pyytää sitä miestäsi tekemään ruuat ohjeiden mukaan ja kertoa, miten haluaisit katettavan. Ja sitten toivot, että mies toimii kuten pyydät. Toinen vaihtoehto on sitten vaan elää tuon asian kanssa.
Järkyttävää määräilyä, multa tulis hella niskaan tuosta.
t.kristallikissa
Miehesi vaikuttaa suurpiirteiseltä tyypiltä ja ruoanlaitto ei yksinkertaisesti taida olla hänelle mieluisaa. Jos ei ole sisäistä motivaatiota oppia niin ei se ulkopuolelta tule. Käyttäkää rahanne siihen että ostatte terveellisiä eineksiä ja mies saa olla laittamatta ruokaa. Ihan järjetöntä tehdä asiasta suurempaa ongelmaa.
Ruokaa ei sovi tuhlata. Syödään nyt ensin se marinoitu anoppi ja tilataan vasta sitten pitsalähetti.
Laita se mies kokkikurssille