Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Juristien palkat, mitä mieltä?
29.03.2018 |
Aika kovat ansiot, mutta progressiivinen veroprosentti syö ison osan tulosta. Vastapainoksi teet töitä "aina". Kannattaako?
*
Lakimiehen kannattaa olla mies ja mennä teollisuusyritykseen töihin, kertoo Suomen lakimiesliiton työmarkkinakysely.
Lakimiehen mediaanipalkka on 5 500 euroa kuussa, kertoo Suomen Lakimiesliiton tuore työmarkkinakysely.
Helsingissä töitä tekevän juristin mediaaniansio kuussa on 5 677 euroa, Espoossa 6 100 euroa. Turussa mediaanipalkka jää 5 000 ja Tampereella 5 300 euroon.
Kyselyyn vastanneiden kaikkien mieslakimiesten mediaanipalkka oli 6 010 euroa, naisten 5 200 euroa kuussa.
Julkisella sektorilla työskentelevien mediaanipalkka oli 5 300 euroa kuussa ja yksityisellä sektorilla 5 939 euroa.
Mediaani on pienimmistä suurimpaan järjestetyn joukon keskimmäinen luku. Mediaanipalkat eivät sisällä mahdollisia tulospalkkioita.
Parhaimmillaan yksityisellä sektorilla työskentelevä lakimies tienaa kymppitonnin kuussa. Tämä on yksityisen sektorin lakimiesten ylimmän desiilin mediaanipalkka.
Yritysten ylimpään johtoon edenneiden lakimiesten mediaanipalkka on 8 600 euroa kuussa, mutta tässä joukossa ylin desiili kiskaisee kotiin keskimääriin 14 300 euroa kuussa. Ylimmän desiilin raja on se luku, jota suurempia palkkoja on 10 prosentilla ryhmään kuuluvista.
Lakimiehen kannattaa olla mies ja mennä teollisuusyritykseen töihin
Tämän kyselyn mukaan lakimiehen kannattaa olla mies ja mennä teollisuusyritykseen töihin, sillä silloin mediaaniansio on 8 000 euroa. Teollisuuden naispuolisilla juristeilla mediaaniansio on 6 600 euroa.
Myös rahoitusalan lakimiesten joukossa miesten ja naisten mediaaniansiot poikkeavat paljon: miesten mediaaniansio on 7 180 euroa, naisten 5 270 euroa.
Kuinka paljon lakimiehet omasta mielestään tekevät töitä? Noin 16 prosenttia on sitä mieltä, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri. Puolet vastaajista kokee, että työtä on ajoittain liian paljon. Sopivasti tai liian vähän töitä sanoo tekevänsä noin 35 prosenttia kyselyyn vastanneista lakimiehistä. Kyselyn mukaan lakimiehet painavat töitä usein myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla.
Melkein puolet eli 46 prosenttia vastanneista sanoo, että heidän työaikaansa ei seurata lainkaan. 25 prosenttia vastaajista sanoo saavansa yhteydenottoja myös öisin.
Potkuja juristit eivät pelkää. Noin 90 prosenttia vastanneista kokee, että oma tilanne lähitulevaisuudessa on vakaa tai melko vakaa.
Suomen lakimiesliitto teki kyselynsä sähköpostitse marras-joulukuussa 2017, ja siihen vastasi noin 26 prosenttia liittoon kuuluvista palkansaajajäsenistä. Palkkatuloksi on laskettu bruttokuukausiansio, joka sisältää kuukausipalkan, lisät, luontaisedut ja ylityökorvaukset. Mahdollisia tulokseen perustuvia palkkioita luvut eivät sisällä.
Kommentit (12)
Kysyt siis, että kannattaako tehdä paljon töitä kovan palkan eteen? Mielestäni, jos se jatkuva työnteko tuntuu mielekkäältä, niin silloin ehdottomasti kannattaa. Jos nauttii töistään, niin mikäs siinä. Monet juristit isoissa AA-toimistoissa vetävät cocktailina unilääkkeitä, masennuslääkkeitä ja piristeitä.
Itse en moista jaksaisi, joten tyydyn pienempään palkkaan valtion lakimiehenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen nähden ok palkat, että ala on kovaa lukemista ja tosi tylsää.
Ihan ok palkat ottaen huomioon työn vaativuuden, työajat ja laajan vastuun. Tyypillinen lakimies ei selviä millään 40 tunnin kiky-viikoilla, vaan enemmän tulee tehtyä tuon rahan eteen. Jos huomioi vielä progressiivisen verotuksen, niin aika kehno tuntikompensaatio siitä tulee.
Olen juristi ja vain unelmoin tuollaisista tuloista...
Lakimiesammattin ongelma tulevaisuudessa on automaatio. Tällä hetkellä opiskelemaan lähtevät ottavat suuren riskin koska ala tulee muuttumaan paljon työuran aikana. Maailmalla monet juristien työtehtävät, varsinkin rahoitus- ja finanssialalla ovat kutistumassa koska koneet tekevät ne nopeammin, paremmin ja halvemmalla kuin ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan luotettavia tilastollisesti nuo kyselyt on? Itsestäni tuntuu että noissa kyselyissä on tendenssinä se, että ne jotka ovat melko hyvissä asemissa, vastaavat herkemmin noihin kyselyihin.
Lisäksi oman alan työpaikan saaminen tällä hetkellä valmistuville juristeille ei mitenkään superhelppoa ainakaan sen perusteella mitä olen kuullut.
Isoissa asianajotoimistoissa nuoret juristit tunnetusti joutuvat tekemään ihan sikana töitä, joten täytyy varmaan rakastaa noita hommia jollain tavalla, pelkän palkan takia ei kannata.
10plus7 kirjoitti:
Lakimiesammattin ongelma tulevaisuudessa on automaatio. Tällä hetkellä opiskelemaan lähtevät ottavat suuren riskin koska ala tulee muuttumaan paljon työuran aikana. Maailmalla monet juristien työtehtävät, varsinkin rahoitus- ja finanssialalla ovat kutistumassa koska koneet tekevät ne nopeammin, paremmin ja halvemmalla kuin ihmiset.
Mikä tahansa ammatti talonrakentajasta lääkäriin ja juristista opettajaan tulee muuttumaan automaation ja digitalisaation myötä.
Rutiinitehtävät pystytään automatisoimaan, mutta lainopillista tulkintaa vaativat tehtävät on hankalampi automatisoida. Samoin lobbaus ja lainsäädäntö ovat alueita, joita ei voi automatisoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10plus7 kirjoitti:
Lakimiesammattin ongelma tulevaisuudessa on automaatio. Tällä hetkellä opiskelemaan lähtevät ottavat suuren riskin koska ala tulee muuttumaan paljon työuran aikana. Maailmalla monet juristien työtehtävät, varsinkin rahoitus- ja finanssialalla ovat kutistumassa koska koneet tekevät ne nopeammin, paremmin ja halvemmalla kuin ihmiset.
Mikä tahansa ammatti talonrakentajasta lääkäriin ja juristista opettajaan tulee muuttumaan automaation ja digitalisaation myötä.
Rutiinitehtävät pystytään automatisoimaan, mutta lainopillista tulkintaa vaativat tehtävät on hankalampi automatisoida. Samoin lobbaus ja lainsäädäntö ovat alueita, joita ei voi automatisoida.
Ehdottomasti samaa mieltä. Vaativat lakimiestehtävät tulevat pysymään mutta iso osa lakimiestyöstä on rutiinityötä joka tehdään käytännössä excelillä. Se työ tulee kärsimään työntekijän näkökulmasta enemmän kuin esimerkiksi rakennusala.
10plus7 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10plus7 kirjoitti:
Lakimiesammattin ongelma tulevaisuudessa on automaatio. Tällä hetkellä opiskelemaan lähtevät ottavat suuren riskin koska ala tulee muuttumaan paljon työuran aikana. Maailmalla monet juristien työtehtävät, varsinkin rahoitus- ja finanssialalla ovat kutistumassa koska koneet tekevät ne nopeammin, paremmin ja halvemmalla kuin ihmiset.
Mikä tahansa ammatti talonrakentajasta lääkäriin ja juristista opettajaan tulee muuttumaan automaation ja digitalisaation myötä.
Rutiinitehtävät pystytään automatisoimaan, mutta lainopillista tulkintaa vaativat tehtävät on hankalampi automatisoida. Samoin lobbaus ja lainsäädäntö ovat alueita, joita ei voi automatisoida.
Ehdottomasti samaa mieltä. Vaativat lakimiestehtävät tulevat pysymään mutta iso osa lakimiestyöstä on rutiinityötä joka tehdään käytännössä excelillä. Se työ tulee kärsimään työntekijän näkökulmasta enemmän kuin esimerkiksi rakennusala.
Sinulla taitaa olla aika kapea käsitys lakimiestyöstä: tehdään pari testamenttia ja käväistään oikeudessa puolustamassa rattijuoppoa.
Rakennusalan "juristintasoiset" työt ovat erittäin helposti automatisoitavissa ja iso osa on jo automatisoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutistit ovat yhteiskunnan lieroimpia verenimijöitä. Räin päälle-selkäpuolelta. Juristi lukee sähköpostin, hinta 150 euroa! P a s ..kaa porukkaa kattavasti!
Vierailija kirjoitti:
10plus7 kirjoitti:
Lakimiesammattin ongelma tulevaisuudessa on automaatio. Tällä hetkellä opiskelemaan lähtevät ottavat suuren riskin koska ala tulee muuttumaan paljon työuran aikana. Maailmalla monet juristien työtehtävät, varsinkin rahoitus- ja finanssialalla ovat kutistumassa koska koneet tekevät ne nopeammin, paremmin ja halvemmalla kuin ihmiset.
Mikä tahansa ammatti talonrakentajasta lääkäriin ja juristista opettajaan tulee muuttumaan automaation ja digitalisaation myötä.
Rutiinitehtävät pystytään automatisoimaan, mutta lainopillista tulkintaa vaativat tehtävät on hankalampi automatisoida. Samoin lobbaus ja lainsäädäntö ovat alueita, joita ei voi automatisoida.
Juuri niin tosin en tiedä miten monella olisi kykyjä* toimia lobbarina, verrattuna vaikka kauppa- tai valtiotieteilijöihin.
* ns. asiakaspalvelutaitoja
Alue: Aihe vapaa
Koko oikeuslaitos on ihan vinksahtanut juristien palkkioita myöten.
Miten on mahdollista että syyllinen joutuu maksamaan korvauksia muutaman sata euroa mutta oikeudenkäyntikuluja yli 30 000 euroa?