En jaksa enää serkkuani
Serkkutyttö pääsi opiskelemaan ravintola-alalle amikseen pari vuotta sitten.
On toki ihan hyvä tekemään ruokaa, mutta nyt on homma mennyt liian pitkälle.
Viime viikolla järjestimme mieheni kanssa mökillemme syntymäpäiväni.
Olihan tuo serkkukin pakko kutsua, sillä olen hänen äitinsä kanssa hyvissä väleissä.
Olin kattanut pöydän omasta mielestäni kauniisti. Kävin keittiössä pikaisesti ja tällä välin serkku oli alkanut vääntelemään serveteistä kukkia.
Olivat kauniita, mutta minusta olisi pitänyt kysyä lupa, ennenkuin lähtee sörkkimään kattausta.
Lisäksi hän kailotti pöydässä kaikkien kuullen, että tekemäni ankka on hieman raa'an makuista.
Tässä vaiheessa aloin jo tosissaan kihistä.
Jälkiruoan aikana kertoi voivansa opettaa minulle kuinka kakusta saa esteettisen näköisen.
Yksi amiksen kokkilinja, josta ei ole edes vielä valmistunut ja likka kuvittelee olevansa Hans Välimäki.
Saakeli että ärsyttää! Juhlafiilis katosi kyllä kokonaan enkä aio enää kutsua serkkua vastaaviin tapahtumiin.
Onko muilla kokemuksia vastaavanlaisista besserwissereistä?
Kertokaahan, tarvitsen vertaistukea :D
Kommentit (43)
Mun sukulaislikka on jo valmistunut samaiselta linjalta. Käyttää arkikielessä fiinejä keittiöön ja ruoanlaittoon liittyviä sanoja, luulee sillä kompensoivansa tyhmyytensä.
Aina neuvomassa ja pätemässä kuinka ruoasta olisi saanut paremman makuista ja miten hän voi seuraavaksi auttaa ruoan laitossa.
Innokas saa toki olla, mutta ei muita lyttäävä.
Sellaiselta en tarvitse apuja.
Kaikista koomisinta koko jutussa on se, että olen itsekin ravintola-alalla töissä, ollut jo 17 vuotta.
N56
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa normaalilta keskenkasvuiselta. Ongelma ratkeaa itsestään muutamassa vuodessa.
Keskenkasvuisrlta kyllä, mutta ei normaalilta.
Kuka täysi-ikäinen ( oletan) alkaa huudella pitkin pöytää että liha on hieman liian raakaa ja kakkukin ilmeisesti ruma?
Miten tuolle alalle ajautuukin kaikki narsissin nuput?
Ja kokemuksia saa laittaa siis muidenkin alojen edustajien yli-innokkuudesta!
Ap
Tätini on leipuri, eikä ollut yksiäkään pippaloita, joissa hän ei olisi vaatinut, että saa tehdä seuraaville lastenkutsuille kakun, kun eivät muut osaa.
On kokemusta. Leipuriksi opiskeleva pikkusiskoni luulee myös olevansa joku mestarileipuri. Ihan sama mitä teen, niin aina tulee nillitystä ja "ystävällisiä neuvoja". Viimeksi tänään alkoi lapseni synttärikakkua arvostella. Kaikki muut söi hyvällä halulla ja ottivat lisää. Siskon mielestä maku ok, ehkä vähän enemmän olis voinut olla mansikkaa ja kermavaahdosta ois voinut pursottaa ruusuja ja (lapsen toivomien ja laittamien) koristeiden sijaan hän olisi osannyt tehdä paljon hienommat marsipaanikoristeet ja asetella ne nätimmin. Ja oikeastaan kakuksikin olis voinut tehdä kolmikerroksisen moussekakun. Teki mieli sanoa, että ei oo pakko syödä, jos on niin perseestä koko kakku. En muuten välitä kritiikistä, mutta kun 16-vuotias, mua 12 vuotta nuorempi, sisko alkaa vittuilla mulla räjähtää pää. Jouluna hän tuputti tekemäänsä glögihyytelökakkua piparipohjalla, sulatetulla suklaalla ja puolukoilla koristeltuna kaikille ja tuhahteli hänellekin ennen hyvin kelvanneille perinnejutuille.
Mikä helkutti noita ruoka-alan ihmisiä oikein vaivaa? :D
Mistäs kokkaamisen yliopistosta Välimäki on valmistunut?
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Leipuriksi opiskeleva pikkusiskoni luulee myös olevansa joku mestarileipuri. Ihan sama mitä teen, niin aina tulee nillitystä ja "ystävällisiä neuvoja". Viimeksi tänään alkoi lapseni synttärikakkua arvostella. Kaikki muut söi hyvällä halulla ja ottivat lisää. Siskon mielestä maku ok, ehkä vähän enemmän olis voinut olla mansikkaa ja kermavaahdosta ois voinut pursottaa ruusuja ja (lapsen toivomien ja laittamien) koristeiden sijaan hän olisi osannyt tehdä paljon hienommat marsipaanikoristeet ja asetella ne nätimmin. Ja oikeastaan kakuksikin olis voinut tehdä kolmikerroksisen moussekakun. Teki mieli sanoa, että ei oo pakko syödä, jos on niin perseestä koko kakku. En muuten välitä kritiikistä, mutta kun 16-vuotias, mua 12 vuotta nuorempi, sisko alkaa vittuilla mulla räjähtää pää. Jouluna hän tuputti tekemäänsä glögihyytelökakkua piparipohjalla, sulatetulla suklaalla ja puolukoilla koristeltuna kaikille ja tuhahteli hänellekin ennen hyvin kelvanneille perinnejutuille.
Täälläkin tuttua tuo "maku on ihan ok", vielä sellaiseen arvostelevaan sävyyn.
Muut sanovat, että on tosi hyvää.
Tämä eräs luulee olevansa jossain raadissa tuomarina.
T. toinen kondiittori-opiskelijan uhri :D
Viisi alapeukkua otsikossa. Pari kokkia ja kondiittoria paikalla ;)
Parturi-kampaajaksi opiskeleva sukulainen arvostelee aina v*ttumaiseen sävyyn ystävien ja sukulaisten hiuksia.
Minulle ei kuulemma sovi tummat, hän voi ne vaalentaa.
Itse kulkee kaameassa puhkiblondatussa hampputukassa.
Meikkaajaksi opiskeleva kaveri vaatii aina saada meikata muut tyttöjen iltoihin tai baaririentoihin.
Jostain syystä kukaan ei koskaan suostu.
Kaveri käyttää monta sävyä liian tummaa meikkivoidetta, piirtää omat kulmansa mustalla kajalilla ja nudehuulet olla pitää!
Kaiken kukkuraksi haukkuu aina muiden meikkejä.
Siivoja ystäväni alkaa aina lupia kyselemättä siivoamaan meidän huushollia kyläillessään.
En ole kyllä koskaan pistänyt pahakseni :D
T. kahden taaperon mutsi.
Sosiaalityötä opiskelevat ovat kyllä yksiä kammotuksia...
Äitini kummityttö on parturi-kampaaja.
Erikoistunut kouvola-tukkien valmistukseen.
Parille sukulaiselle sellaisen leikellyt ja muillekkin pitää saada!
Milloin jonkun tukka on väärän värinen, ruma malli tai muuten vain hänen ihme kätösiensä pitää saada leikellä kivastakin tukasta kouvola.
Tunnettu muotibloggaaja kaveri vaati saada tehdä minulle muodonmuutoksen, koska tyylini on jämähtänyt vuoteen 2011 (mikähän tähänkin vuosilukuun johti?)
En suostunut :D
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu muotibloggaaja kaveri vaati saada tehdä minulle muodonmuutoksen, koska tyylini on jämähtänyt vuoteen 2011 (mikähän tähänkin vuosilukuun johti?)
En suostunut :D
Kuka?
Ryömin jonnekin risukasan alle, kun tuli taas mieleen muistot 15 vuoden takaa, jolloin tiesin kaiken lastenkasvatuksesta. Omia lapsia ei ollut, mutta lto-opintoja takana jo kokonainen vuosi.
Täällä yksi kauhukokemus kokkiopiskelijasta!
Miehen sisko siis opiskelee alaa.
On sukujuhlissa aina naama näkkärillä, jos tarjottavana on jonkun muun kuin hänen tekemäänsä ruokaa.
Hän arvostelee kovaan ääneen, miten olisi voinut laittaa lisää suolas, koska ruoka on niin mautonta.
Anoppini, siis hänen äitinsä ilmeisesti kuvittelee tyttärensä olevan ainoa kokki maailmassa.
Ylistää maasta taivaaseen ihan tavallisenkin makuista pöperöä, kunhan se in hänen kullannuppunsa tekemää.
Erehdyin kerran tuomaan illallisille valmistamaani kinkkupiirakkaa.
Anoppi ja käly molemmat söivät ääneti pienet palat ja alkoivat sitten vaatia kaikkia katsomaan kuinka käly telee cremebruleeta(?).
Olihan se jokseenkin surkuhupaisan näköistä, kun likka sirkustaiteiöijan tavoin suurin elkein alkaa huitoa liekittimellä ja anoppi hurraa vieressä ja yllyttää kaikki aploodeihin.
Ok, en kyllä muutenkaan viihdy heidän seurassaan, mutta ehkä nämä kokemukset ovat osottain siihen seikkaan vaikuttaneet.
Kuulostaa normaalilta keskenkasvuiselta. Ongelma ratkeaa itsestään muutamassa vuodessa.