Lapsiperheen arki kysely

Up

Yhdessä hoidetaan koti ja lapset.

Vaihtelee suuresti, miten jakautuu, mutta ei kumpikaan nuku työpäivän päälle, nukutaan yöllä. Miehellä on säännöllinen työaika ja vie ja hakee päivähoidossa olevan lapsen, muut lapset ovat koulussa ja kulkevat aamuisin isän kyydissä tai kimppakyydillä ja tulevat omin avuin kotiin tai minä haen, jos olen kotona. Se joka on ensin kotona tekee tai lämmittää ruuan (useimmiten mies), minä teen ruokaa vapaapäivinä. Harrastuskuljetukset on jaettu puoliksi ja osittain kimppakyydit toimii tässäkin. Koululaiset koulun jälkeen tyhjentää/täyttää tiskikoneen, ripustaa/viikkaa pyykit ja imuroivat. Pyykkikoneen laitan usein ajastuksella päälle, että on valmis kun lapset tulee koulusta tai lataan valmiiksi ja pyydän lapsia käynnistämään niin että on valmis kun itse tulen kotiin. Välillä mies pesee pyykkiä. Lapsilla on joka päivälle joku pieni kotityö. Isompi siivous tehdään viikonloppuisin joko kaikki yhdessä tai niin, että mies lähtee lasten kanssa ruokakauppaan, ja minä siivoan. Kaupassa käynnitkin on jaettu puoliksi, minä käyn alkuviikosta ja mies loppuviikosta. Ja kaiken tämän lisäksi yhtä sun toista omakotiasujan hommaa.

Koita nyt saada se miehes ylös sieltä päikkäreiltä. Ulkoilette kaikki yhdessä ja menette ajoissa nukkumaan. Jaatte kotitöitä ja sovitte vaikka lasten iltatoimivuorot, jolloin kumpikin saa joka toinen ilta hetken vapaata.

Mies haki tänään poikkeuksellisesti lapsen päiväkodista ja tuli kaupan kautta kotiin. Nyt mies lähti kaverinsa luo käymään.

Tavallisesti jos mies ei lähde illalla jonnekin, hän korjaa autoa tai hakee klapeja tai istuu koneella tai laittaa listoja ovenpieliin tai häärää autotallissa jotain. Minä käyn kaupassa, maksan laskut, teen ruokaa, vaihtelen muksulle boksista ohjelmia, lämmitän saunaa, imuroin ja moppaan, hoidan tiskit ja pyykit ja vaihdan petivaatteet. Minä hoidan lapsen iltapesun, mies lukee iltasadun.

Lapsen hommaa on pitää huolta siitä, että lelut menevät paikoilleen ennen nukkumaanmenoa ja että seuraavan päivän vaatteet ja päiväkotikassi ovat valmiina tuolilla odottamassa aamua.

Viikonloppuna minä saan nukkua pitkään, mies nousee lapsen kanssa jo kahdeksalta. Viikonloppuna mies kokkaa useammin ja menee myös lapsen kanssa ulos.

Minä hoidan lapsen arkiaamut ja harrastukset ja pidän huolen siitä, että lapsella on päiväkodissa mukana mitä milloinkin tarvitaan (lelu, luistimet, sukset, naamiaispuku jne.). Välillä miehellä on töissä iltavuoroviikkoja, jolloin mies vie lapsen aamulla hoitoon ja minä hoidan koko iltarumban.

Välillä minun on tuotava töitä kotiin, vaikka yritän välttää sitä. Silloin mies pitää huolen siitä, että saan tehdä töitä rauhassa eikä lapsi häiritse minua.

Olen oikeastaan ihan tyytyväinen työnjakoomme. Haluaisin pystyä lukemaan enemmän, mutta sellaista rauhaa tuskin on vielä muutamaan vuoteen.

Kiitos vastauksestasi. Tällaista vastausta kaipasin ja pelkäsin..

Saanko kysyä, että hoitaako miehesi asiat ihan oma-aloitteisesti vai joudutko jakamaan tehtävät jokaiselle ja pitämään lankoja käsissäsi? Pystytkö luottamaan, että hommat hoituu olitpa paikalla tai et? Kaipaisin itse myös aikaa lukea, lenkkeillä ja välillä vaan olla, mutta miehen nukkuminen syö minulta kaikki illat. Onneksi sentään osa vapaistani osuu viikolle, jolloin pystyn käymään mm.salilla ja tekemään kouluhommia (unohdin mainita että myös opiskelen työn ohessa)..

Ap

Lyhentäkää työpäiviänne. Siihen on oikeus siihen asti kun nuorimmankin toka luokka loppuu.

Miehen kannattaisi mennä lääkäriin, jos väsymys on poikkeuksellista.

Minulla on jo koululaiset. Suurin urakka iltaisin on harrastuskuskaukset ja kaikenlaiset kouluun liittyvät jutut. Tänään esim kuskasin esikoista hakemaan kesäharjoittelupaikkaa, sitten vein nuorimman tanssimaan ja äsken oikoluin keskimmäisen esitelmän. Vielä pitää hakea se yksi tanssimasta ja käydä ostamassa yhden lapsen koulunyyttäreihin karkit.

Mies laittoi ruoan, siivosi keittiön, pesi ja viikkasi pyykkiä ja lenkitti koirat.

Kyllä mä olen perheessämme se "vastaava" tietyissä asioissa (esim. ruoka- ja pyykkihuolto sekä siivous), mutta myös miehellä on omat vastuualueensa (asumme sellaisessa talossa, jossa esim. lämmitys ei tapahdu nappia painamalla). Teemme molemmat toistemme vastuualueiden töitä, mutta päävastuu on toisella. Mutta ei mun tarvitse mitään käskynjakoa pitää, jos jossain käyn, lapset on hoidettu ja talo pystyssä, kun tulen kotiin. Mies kyllä laittaa yleensä silloin eineksiä ruuaksi, mutta ei se mua haittaa. Meistä kumpikaan ei nuku päiväunia, paitsi joskus poikkeustapauksissa.

Joko miehesi unirytmissä on vikaa, tai sitten hänellä on joku sairaus, jos ei saa tarvittavaa määrää unta yöunten avulla

Nro 2

Meillä on pienet lapset, taapero ja vauva. Mies käy töissä, ja on välillä pitkilläkin työmatkoilla. Minä hoidan arjen pyörityksen ruuanlaittoineen, ulkoiluineen ja kodin hoitoineen. Mies osallistuu kotona ollessaan täysipainoisesti kaikkeen ja käyttää isompaa harrastuksessa. Hoidetaan yhdessä nukkumaan menot, nyt tosin luonnollisesti minä nukutan vauvaa ja mies hoitaa taaperon iltapesut yms. Viikonloppuisin siivotaan ja käydään kaupassa yhdessä. Lumitöitä tekee se kuka ehtii, yleensä minä lasten kanssa ulkoilun yhteydessä. Meillä on hyvä tasapaino kaikessa.

Miehen väsymys ei kuulosta normaalilta.

Minusta tuntuu, ettei mitään tapahdu kotona sillä aikaa jos olen esim. viikonlopun töissä janies lasten kanssa kotona. Ruuaksi hän hakee roskaruokaa tai lämmittää eineksiä, lapset hoitaa telkkarin avulla, talo on pommin jäljiltä kun tulen ja itse istuu päivän koneella. Meillä on 3 ja 5v lapset, jotka tarvitsevat aktiviteetteja etteivät hypi seinille. Ruuan suhteen olen itse aika natsi eli en halua roskaruokaan lapsia totuttaa.. Sanonut asiasta olen monesti, mutta kyllähän miehen pitäisi tajuta aikuisena vastuunsa itse... eikö?

Ja 10 oli ap

Nyt on jo isot lapset mutta muistan hyvin sen potutuksen, kun olin töitten jälkeen uupunut ja tuntui siltä, että piti itse kaikki tehdä. Mies oli paljon reissutöissä eikä häntä siivous kiinnostanut, ei ollut kotonaan siihen oppinut (anoppini ei siivoa lainkaan...)Lasten pyykkejä tai liinavaatteita ei ole armas puolisoni varmaan koskaan pessyt.

Ensimmäinen toimenpide omakotitaloon muutettuamme oli siivoojan hankkiminen. Laskun maksoin kylmästi miehen tililtä.

Sitten mies lähti ulkomaan komennukselle ja jäin totaaliyksinhuoltajaksi. Ei ollut juuri turvaverkkoa, vain työssä käyvä sukulainen ja omat iäkkäät, sairaat vanhemmat.

Ensi järkytyksestä toivuttuani huomasin tekeväni täysin yksin kaikki kotityöt, mutta yllättäen se ei potuttanut yhtään. Suurin ongelma olikin ollut se epäoikeudenmukaisuuden tunne, kun mies ei riittävästi ottanut osaa kotihommiin. Kun hän ei ollut lainkaan paikalla, hommat sujuivat helpommin!

Ohjeeni on se, että koettakaa naiset päästä tuosta tunteesta yli ja sitten yhdessä selvittää, mitä kukin voi tehdä yhteisen kodin eteen. Jos mies ei osallistu kotitöihin, maksakoon edes siivoojan!

No onhan se miehen helppoa sanoa että on väsynyt ja mennä omaan rauhaan koko illaksi kun vaimo hoitaa kodin ja lapset. 

Älä kysele tai anele mitään että voisitko ym vaan sano suoraan että sinuakin väsyttää mutta nyt ei nukuta.

Sanot miehelle että hän tekee nyt ruuan ja sinä peset vaikka pyykit ja piste. Jos miehen on pakko nukkua illalla niin menee sitten lasten kanssa nukkumaan mutta ei ennen sitä.

Ei voi yksipuolisella ilmoituksella ulkoistaa itseään perheen arjesta ja kotitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Miehen väsymys ei kuulosta normaalilta.

Mietin samaa vai meneekö mies nukkumaan ja herää katsomaan tv:tä tai tietokonetta myöhemmin. Ei järkevää sekään.

Jos miestä ei kiinnosta kuin nukkuminen niin mies maksaa siivoojan kerran viikossa, ruuat ostatte valmiina ainakin pari kertaa viikossa ja parina iltana viikossa mies hommaa ja maksaa lastenhoitajan että sinä ap saat tehdä omia juttujasi ja vaikka levätä myös. Lapset tietysti menettää läsnäolevan isän mutta toista ei voi pakottaa jos järkipuhe ei auta mutta omaa arkea voit helpottaa.

Pakkohan se on hommat jakaa, muuten ei perhe-elämä suju. Meillä on tehty sellainen jako, että mies hoitaa aamun eli tekee aamiaisen, siistii kodin, lataa valmiiksi astianpesukoneen ja pesukoneen, huolehtii lapset päiväkotiin/kouluun.

Minä taas käyn töistä tullessa kaupassa, haen lapsen päiväkodista, panen kotiin tultua koneet päälle, juon kahvit ja anna päiväkotilaiselle välipalaa. Kun mies tulee kotiin, lähdetään yleensä joko ulos tai harrastuksiin. Päivällisen teen minä ja pöytään istutaan n. klo 19.00.

Kiitos hyvästä kommentista ja näkökulmasta. Ehkäpä tämä on juurikin tuota epäoikeudenmukaisuuden tunnetta mitä tunnen. Kun odotan, että puoliso kantaisi kortensa kekoon muutoinkin kun töissä käymällä..

Mutta miten siitä pääsee yli?

Mielenkiinnosta kysyisin, että miten pysyit suhteessa katkeroitumatta miehellesi? Itse kun ajattelenkin tämän jatkuvan näin vielä vuosia niin en näe muuta vaihtoehtoa kun ottaa ero ja olla totaali yh... Nuoruuden piikkiinkö tämä ajatusmalli menee.. hmm.

Ap (30v)

Voin kuvitella kuinka mies könyää suoraan makkariin ja paiskaa oven kiinni. Nukkuu ja runkkaa. Syö jotain ja loppuillan on tietokoneella ja/tai katsoo telkkaria. Hyvä isä ja mies. Vaimo hoitaa lapset ja kotityöt ja koko arjen ilman omaa aikaa. 

No et sinä nyt niin nuori ole kun olet 30v. ;)

Mutta miten tilanne on päässyt edes noin pahaksi ettei mies tee mitään muuta kuin töitä? Ja vain normaali työpäivä eikä mikään työn sankari.

Miksi et heti vaatinut miestä osallistumaan enemmän! Saavutetuista eduista ei kukaan luovu vapaaehtoisesti joten edessä on tiukat keskustelut ja pari mojovaa riitaa mutta pidä puolesi. On lastenkin etu että heillä on oikea osallistuva isä. Muutenhan se on ihan se ja sama vaikka eroaisit jos mies on joko töissä tai makkarissa nukkumassa. 

Hoidamme arjen yhdessä. Mies tekee ruuat joka toinen viikko arkipäivinä ja minä joka toinen viikko arkipäivinä. Arkipäivinä usein syödään kaksi päivää samaa ruokaa. Viikonloppusin ruuan tekee se, joka ehtii tai syömme ulkona. Syömme lämmintä ruokaa kahdesti päivässä viikonloppuisinkin.

Arkisin ei pestä pyykkejä tai imuroida tai siivota. Joskus leivon arkisin. Illalla ulkoillaan lasten kanssa tai pelataan heidän kanssaan tai lapset ovat kavereidensa seurassa. Samalla rytmillä hoidettu arkea useampi vuosi.

Kone pesee pyykit, en silitä, joten en laske pyykkejä kotityöksi. Se ei vie aikaa. Siivous vie viikossa pari tuntia.