Nuoren näkemys borssikeitosta: veristä ripulia lautasella
Meni fiilikset perheen yhteisestä ruokailuhetkestä, kun poika ei näköjään arvosta mitään mitä teen tai laitan syötäväksi. Oloa ei yhtään paranna se, että mieheni nauraa röhötti "hauskalle" jutulle. Tuntuu että olen täysin yksin kahden keskenkasvuisen pojan kanssa.
Kommentit (11)
En ruokkisi tuollaista paskaporukkaa.
Kusisin hunajaa jos saisin AVmamilta borskeittoa.
Kiittämätön nulikka!
M
Kai kaadoit kattilallisen borskeittoa poikasi päälle ja sanoit stanan sika.
Mä en tota keittoa syö. Kuukautisten aikaan on just toi näkymä pöntössä.
Joo no, ei kannata ottaa liian vakavasti. Se on tyyppiesimerkki ruoasta jonka arvostus kasvaa kokemuksen, ymmärryksen ym. kehittymisen myötä.
Lopettaisin ruoan laittamisen tuohon.
Herra on hyvä ja käy kaupassa omilla rahoillaan ja kokkaa itse.
Pari viikkoa hk.n lootia syötyään rukoilee polvillaan kotiruokaa.
Vierailija kirjoitti:
En ruokkisi tuollaista paskaporukkaa.
Eksä paskaporukka ei haluakkaan tollasen kusipäisen *uoran p*skoja ruokia
Jos ei kokkaa itse niin saa kyllä stana arvostaa sitä kun toiset kokkaa.
Meillä on lapset siinä iässä että on vielä voimassa sääntö vessapuheet puhutaan vessassa. Pitäiskö teillä muistutella tuollaisesta kun lapsi ei vieläkään näemmä osaa?
Oli kyllä törkeästi sanottu. Vanhana kokkina tekisi mieli vähän ojentaa. Isänä heittäisin jotain takaisin kun eihän kersa voi ikinä voittaa sanallisesti. Ehkä muotoilisin että nuori herra syö sen vamppyyrin jätöksen tai poistuu pöydästä.
Teinit jos pyrkii voittamaan jotain sanomisilla niin ne on helppo palauttaa maan pinnalle. Tarvi kuin sanoa meitä ei saa häiritä, mennään harrastamaan seksiä. Sitä ei kestä yksikään teini.
Niin oletkin. Jos minä olisin arvostellut äitini tekemää ruokaa veriseksi ripuliksi niin olisin saanut isältäni napakan korvatillikan. Ja ihan syystäkin.