Miksi jotkut perustelee ilkeyttään elämänkokemuksillaan?

Entisen kaverin tunnistan..

Alkoi kiusaamaan.

Tarkoitatko että puolustelevat?

Perustella elämänkokemuksilla voi aika paljon asioita, niin hyviä kuin pahoja.

Siis puolustella paskaa käytöstään.

Rehellisyydellä myös perustellaan. Todellisuudessa halutaan vain olla ilkeitä

Merkki henkilöstä, joka ei tunne itseään eikä juuri muutenkaan ole avartanut maailmankatsomustaan esimerkiksi lukemalla kirjallisuutta.

"Olen vain rehellinen."

"Sanoin vain mielipiteeni."

"Minulla on elämänkokemusta."

Ärsyttävää!

Joillekin ihmisille jää elämänkokemuksesta jokin tapa tms. luonteepiirre, jolle he eivät voi mitään.  Se voi olla esim suojautumismeknismi.

Rehellisyyttä on jos huomaa itsessä tällaisen piirteen ja kertoo siitä, jopa pyytää apua tai anteeksi. Ei ilkeä ihminen niistä puhu.

 

Myös "avoimuudella" selitellään ilkeyttä. Puhutaan muka suoraan, joka tarkoittaa että haukkuu suoraan. Mistään kunnon keskustelusta ei ole koskaan kyse.

Siksi, että ei tarvitse ottaa vastuuta omista teoistaan =Tekosyy. Monella muullakin on ollut hirveä elämä, mutta silti he haluavat jakaa hyvää ympärilleen.

Itse en ole erityisen ilkeä mutta olen saanut sen verran huonoa kohtelua toisilta naisilta että annan heti takaisin jos yritetään käyttäytyä huonosti. Jos kohtelet p*skasti, turha ihmetellä jos saat samaa kuraa takaisin.😘

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole erityisen ilkeä mutta olen saanut sen verran huonoa kohtelua toisilta naisilta että annan heti takaisin jos yritetään käyttäytyä huonosti. Jos kohtelet p*skasti, turha ihmetellä jos saat samaa kuraa takaisin.😘

Näin juuri.

"Sanon vain niin kuin asiat OVAT." Niinpä niin. Hänellähän se objektiivinen asian tila on tiedossaan. Näkökulmia on tietysti vain yksi. Ja hänellähän se lupa on laukoa totuutensa vaikka päin naamaa.

Oletetaan, että jossain tilanteessa tällä totuuden torvella olisi "totuus" halussaan. Oikeuttaisiko sekään töykeyteen?

ManInGrave kirjoitti:

Joillekin ihmisille jää elämänkokemuksesta jokin tapa tms. luonteepiirre, jolle he eivät voi mitään.  Se voi olla esim suojautumismeknismi.

Rehellisyyttä on jos huomaa itsessä tällaisen piirteen ja kertoo siitä, jopa pyytää apua tai anteeksi. Ei ilkeä ihminen niistä puhu.

 

Avaisitko lisää, en ymmärtänyt yhtään mihin viittaat tuolla "ei ilkeä ihminen niistä puhu"? Siis puhu mistä "niistä"? Elämänkokemuksista? 

Yleensä ne joilla on elämänkokemusta ja jotka on selvinny vaikeista asioista niin on avarakatseisia ja muut huomioon ottavia. Mutta sitten kun vanhoja haavoja ruetaan repiin auki niin reaktio saattaa vaikuttaa aika dramaattiselta. Ei se oo ilkeyttä.

Apinoilla ja ihmisillä on tutkimusten mukaan synnynnäinen vahva oikeudenmukaisuuden taju. Jos ihminen kokee kärsineensä vääryyttä, oikeasti tai kuvitellusti, se saa katkeroitumaan. Ja mikäs muu helpottaa katkeruudessa kuin kostaminen muille, yleensä viattomille.

Ja kyllähän se rehellisyys saattaa vaikuttaa töykeydeltäkin vaikka tarkoitus olisi hyvä. Ettet vaan ap olis itse liiän herkkähipiä? Tai kateellinen kun itellä ei oo elämänkokemuksen tuomaa karismaa ja rohkeutta. Usen totuuden myöntäminen korvataan haukkumalla totuudenkertoja töykeäksi.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että ei tarvitse ottaa vastuuta omista teoistaan =Tekosyy. Monella muullakin on ollut hirveä elämä, mutta silti he haluavat jakaa hyvää ympärilleen.

Eihän se ole oma teko, jos muut ovat olleet minulle ilkeitä, ja aiheuttaneet sillä itselleni pahan olon, joka purkautuu toisiin. Ei pidä olla niin herkkä ja ottaa kaikesta itseensä, sanoisin aloittajalle.

Paskat, se on vain tekosyy. Jos luonne on ilkeä, niin ei sitä muuta hyvät eikä huonot kokemukset elämässä. Mulla on ollut rankka elämä verrattain ja oon tasapuolisesti kaikille mukava, ei musta mitään ilkeää ihmistä ole tullut vaikka oonkin saanut kärsiä.

Vierailija kirjoitti:

"Sanon vain niin kuin asiat OVAT." Niinpä niin. Hänellähän se objektiivinen asian tila on tiedossaan. Näkökulmia on tietysti vain yksi. Ja hänellähän se lupa on laukoa totuutensa vaikka päin naamaa.

Oletetaan, että jossain tilanteessa tällä totuuden torvella olisi "totuus" halussaan. Oikeuttaisiko sekään töykeyteen?

No mutta mielummin päin naamaa kun seläntakana totuutta muunnellen. REHELLISYYS MAAN PERII.

Jep. Raivostuttava ihmisiä, yksi työkaveri juuri tällainen. Tunneäly loistaa poissaolollaan ja vielä sos./terv.alalla ollaan. Just viimeviikolla lohduttelin meillä opintojen harjoittelujaksoa tekevää parikymppistä tyttöä joka tietysti nuorena ja kokemattomana oli ottanut erityisen raskaasti kyseisen kollegani tokaisut. Huoh. Vaihdan onneksi yksikköä syksyllä ja teen kyllä tiettäväksi miksi. Ylemmälle taholle on kyllä informoitu tästä tilanteesta, eipä vaan tunnu ketään kiinnostavan.