Lue keskustelun säännöt.
Onko se niin että kun löytää sen oikean ja rakastuu niin kaikki valkenee?
18.03.2018 |
Kyynikko minussa epäilee että ainakin joskus rakastuminen sisältää paljon kuvitelmaa siitä että kun tuon toisen saan niin tulen onnelliseksi ja kaikki ongelmani ja ahdistukseni ratkeavat lopullisesti. Että se on pyrkimys ratkaista omia ongelmia toisen ihmisen avulla.
Periaatteessa tuntuu imartelevalta ajatus siitä että joku rakastuisi minuun päättömästi, että jonkun onni olisi minun varassani, tosin käytännössä nää minuun kohdistuneet ihastumiset ja tilanteet joissa toinen jotenkin ilmaisee että minä voisin tehdä hänet onnellisemmaksi, ovat olleet lähinnä vaivaannuttavia koska en ole itse tuntenut halua olla niiden ihmisten kanssa.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on niin, ja silloin myös ymmärtää miksei homma ole aiemmin toiminut kenenkään muun kanssa.
Kyse ei oo siitä että toinen ratkaisisi kaikki sun ongelmat, vaan siitä että toinen tuo sun elämään sen verran voimaa ja uutta jaksamistä että pystyt helpommin ratkomaan muun elämän haasteita, tai ne pienemmät ongelmat ei tunnu enää niin vaikuttavan mielialaan koska muu elämä on kunnossa.
Minulla särähti korvaan, ap:n kommentti; kun tuon toisen saan niin...kaikki ongelmani ja ahdistukseni ratkeavat lopullisesti...
Näinhän ei ole. Kukaan kuolevainen ihminen ei voi olla vastuussa tai edes pysty tekemään sinua onnelliseksi tai pysty haihduttamaan/ratkaisemaan elämänongelmasi pois.
Ymmärrä hyvä ihminen, että onni ei lähde ulkoisista asioista, etkä voi ulkoistaa onnea toisen vastuulle.
Rakkaus on ihmeellinen asia. Aina kyse ei olekaan tunnetilasta vaan muusta, syvemmistä asioista, sitoutumisesta, kumppanuudesta, yhdessä nauramisesta, hellyydestä ja arvostamisesta. Aito rakkaus on enemmän kuin pintaa, tai himoa toista kohtaan. Aito rakkaus on toisen hyväksyntää sellaisenaan, kiintymystä, ystävyyttä ja ennen kaikkea sitä, että ilman toista ei voi olla.
Onnellisuus ei tule toisen ihmisen tai materian tuomana. Ihme odotuksia asetetaan toiselle ihmiselle. Rakkaan ihmisen kanssa saa ihania hetkiä ym, mutta mukään masennuksen poistaja ei toinen ihminen ole.
Vierailija kirjoitti:
Minulla särähti korvaan, ap:n kommentti; kun tuon toisen saan niin...kaikki ongelmani ja ahdistukseni ratkeavat lopullisesti...
Näinhän ei ole. Kukaan kuolevainen ihminen ei voi olla vastuussa tai edes pysty tekemään sinua onnelliseksi tai pysty haihduttamaan/ratkaisemaan elämänongelmasi pois.
Ymmärrä hyvä ihminen, että onni ei lähde ulkoisista asioista, etkä voi ulkoistaa onnea toisen vastuulle.Rakkaus on ihmeellinen asia. Aina kyse ei olekaan tunnetilasta vaan muusta, syvemmistä asioista, sitoutumisesta, kumppanuudesta, yhdessä nauramisesta, hellyydestä ja arvostamisesta. Aito rakkaus on enemmän kuin pintaa, tai himoa toista kohtaan. Aito rakkaus on toisen hyväksyntää sellaisenaan, kiintymystä, ystävyyttä ja ennen kaikkea sitä, että ilman toista ei voi olla.
Sulla taitaa olla vähän puutteita tuossa luetunymmärtämisessä. ap ilmoitti olevansa kyynikko joka epäilee...
En oikein voisi kuvitella ripustautuvani rakastamaani ihmiseen enkä haluaisi että hänen onnensa olisi yksin minun varassani. Oikeastaan se riittää että parisuhde lisää onnellisuutta eikä vähennä sitä.