Miksi ollaan huolestuneita vain akateemisten kielitaidosta?

Tässä linkki uutiseen:

https://yle.fi/uutiset/3-10118284

 Jos olisin lukiossa saanut päättää, en ole olisi edes vaivautunut suorittamaan niitä kursseja ja olisin voinut opiskella jotain mielenkiintoisempaa kieltä. 

Eikä se kouluruotsi riitä kuitenkaan keskusteluun ruotsinkielisten kanssa. Vaikka monta vuotta päntätty. Hirveää tuhlausta.

Mielenkiintoista tuossa uutisessa oli myös se, että virkamiesruotsi vastaa ylioppilaskirjoitusten C:n arvoista kielitaitoa. Eikö tuolla perusteella kaikki vähintään C:n kirjoittaneet pitäisi vapauttaa virkamiesruotsista? 

Virkamiesruotsiinkin voisi olla valtakunnalliset suositukset. Nyt joissain yliopistoissa saa vapautuksen hyvällä arvosanalla.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tuossa uutisessa oli myös se, että virkamiesruotsi vastaa ylioppilaskirjoitusten C:n arvoista kielitaitoa. Eikö tuolla perusteella kaikki vähintään C:n kirjoittaneet pitäisi vapauttaa virkamiesruotsista? 

Kielitaito tulee osoittaa ammattisanastolla ts. lääkäri tarvitsee vähän erilaista ruotsia kuin virkamies tai insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tuossa uutisessa oli myös se, että virkamiesruotsi vastaa ylioppilaskirjoitusten C:n arvoista kielitaitoa. Eikö tuolla perusteella kaikki vähintään C:n kirjoittaneet pitäisi vapauttaa virkamiesruotsista? 

Kielitaito tulee osoittaa ammattisanastolla ts. lääkäri tarvitsee vähän erilaista ruotsia kuin virkamies tai insinööri.

Ongelmahan on se että suomen "ruotsinkieliset" eivät osaa ammattisanastoa ruotsiksi. Osaavat puhua ruotsiksi säästä ja veneilystä, mutta kun aletaan puhua työasioista, niin sitten ammattitermit tuleekin suomeksi.

Kun sairaalassa on ruotsinkielinen potilas, joka vaatii palvelun ruotsiksi ja paikalle tulee oikeasti ruotsia osaava hoitaja tai lääkäri, niin ruotksinkielinen haluaa pian vaihtaa kielen suomeen, kosa ei osaa termejä ruotsikisi.

Olen varma että moni ei pyri korkeakouluun juuri ruotsin kielen takia.

Varsinkin ne jotka joutuvat olemaan töissä ennen kuin ajattelevat pyrkiä korkeakouluun. Joutuisi käytännössä opettelemaan kielen kokonaan pelkästään tutkintoa varten.

Minusta on naurettavaa että korkeakouluissa on tuollaiset vaatimukset ja samalla peruskoulutuksessa ei ole juuri mitään opetusta enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tuossa uutisessa oli myös se, että virkamiesruotsi vastaa ylioppilaskirjoitusten C:n arvoista kielitaitoa. Eikö tuolla perusteella kaikki vähintään C:n kirjoittaneet pitäisi vapauttaa virkamiesruotsista? 

Kielitaito tulee osoittaa ammattisanastolla ts. lääkäri tarvitsee vähän erilaista ruotsia kuin virkamies tai insinööri.

Eikö tällainen onnistuisi jollakin sanastotentillä? Nythän pitää käydä kurssi ja opiskella kielioppia, esittää suullinen taitonsa ja muuta vastaavaa. 

http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252382-luovutaanpa-siis-virkami…

Kokoomusyrittäjältä hyvä kommentti. Ikävä, että puoluejohto tukkii näiden turvat.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kirjoituspakon poistuttua on kuulemma ruotsin taidot nuorilla romahtaneet. Ihmettelen, koska tietääkseni sama määrä pakollisia kursseja on vielä suoritettava ihan kuten ennenkin. 2000-luvun alussa kirjoitin itse ja silloin pakollisia oli muistaakseni 5 kurssia. Ylppäreihin en lukenut, sain L:n.

Ammattikoulussa on ruotsia yksi kurssi, sieltä mennään monesti ammattikorkeaan, jossa suoritetaan myös "virkamiesruotsi". Kuitenkaan koskaan en muista kuulleeni valittelua siitä, että ammattikorkeassa ei osata ruotsia.

Eli onko ongelma todellinen ja johtuuko se tosiaan ylioppilaskirjoitusten nykymuodosta?

Itse olen AMKin käynyt ja ei siellä todellakaan ruotsia kyllä yleisesti ottaen osata.

Ruotsin kurssit on kuin jotain huonoa komediaa, suurin osa ei osaa eikä opi yhtään mitään ja kaikki on ilmeisesti jotenkin saatava valmistumaan. Puhelimet kädessä google kääntäjällä käännetään lauseita tehtävämonisteeseen ja yritetään päntätä 20 sanaa sanakokeeseen joka uusitaan vielä pari kertaa ennenkuin se menee läpi.

Suullisessa kokeessa jossa pitäisi osoittaa ammattialan sanaston hallintaa ja ruotsin kielen yleistä taitotasoa joka tulisi koulun ohjeiden mukaan olla B1 tasolla ollaan tasolla "jag är twenty years gammal" ja sitten nauretaan päälle. Ruotsia muistetaan muutama sana sieltä-täältä ja sitten otetaan englantia ja suomea sekaan.

Ei muuten osata englantiakaan kovin hyvin ja minusta se on vakavampi ongelma tämän päivän maailmassa. Joskus jos lukee esim. AMKin opinnäytetöitä niin englanninkieliset tiivistelmät saattavat olla aika jännää tekstiä.

Tosin suomen osaaminenkin on harvinaisen monella huonossa hapessa, akateeminen kirjoittaminen on ihan hukassa ja tekstit vilisee todella räikeitä kirjoitusvirheitä ja vaikka Wordissa asiakirja on täynnä punaisia ja sinisiä viivoja, niin siltikään sitä ei osata korjata.

Yliopistossa tuli akateemisen ruotsin ryhmässä vastaan tyyppi, jonka taso oli tyyliin jag heter sven. Kuitenkin hän sai saman arvosanan kurssista kuin minä, vaikka omassa tokarissani oli aina ollut ruotsi vähintään 9. Eli ei noilla kursseilla ole mitään virkaa. Täysin nimellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa tuli akateemisen ruotsin ryhmässä vastaan tyyppi, jonka taso oli tyyliin jag heter sven. Kuitenkin hän sai saman arvosanan kurssista kuin minä, vaikka omassa tokarissani oli aina ollut ruotsi vähintään 9. Eli ei noilla kursseilla ole mitään virkaa. Täysin nimellisiä.

Munkin ruotsin taitoni on tuota samaa Jag heter Anniina -tasoa ja pääsin läpi tyydyttävin taidoin. Täysin turha kurssi.