Oletko törmännyt ns. "teini-aikuisiin" ?

No, mä olen 42 ja elän kuin nuoret. Ulkonäöltäni en ole nuoren näköinen. Mutta ei minua ole koskaan kiinnostanut nämä aikuisuuden merkit kuten pariutuminen, perheen perustaminen, kunnollinen porvarillinen elämä.

Luulin, että teini-aikuinen tarkoittaa aikuista, joka käyttäytyy kuin teini eikä päinvastoin...

Juu, tuttavapiirissä pari lapsetonta pariskuntaa... Ikää karttuu, mutta tietty silmiinpistävä pukeutumistyyli ja alakulttuurin seuraaminen isossa osassa heillä. Itse kuuntelen teinimusaa keski-iässä, muuten oon kuin ikäiseni.

"Nuoruus" ulkonäössä johtuu A) geneettisestä ominaisuudesta, jolloin solut vanhenevat huonommin ja ihminen eltaantuu keskimääräistä hitaammin B) Elintavoista, jotka joko lisäävät tai edesauttavat vanhenemista C) tyylistä ja tavasta laittaa itsensä D) Ihmisen habituksesta, tavasta olla ja elehtiä.

Toiset ovat nuoren OLOISIA, koska ovat kypsymättömiä ja elehtivät ja käyttäytyvät kuten nuoret. Toiset taas NÄYTTÄVÄT nuorilta, koska heillä vanhenemisprosessi etenee hitaammin, ja ajan hammas puree heihin huonommin.

Olen huomannut miehissä näitä piirteitä, näyttävät jo vanhoilta juopoilta mutta sama baarissa hengailu jatkuu vaikka pitäisi jo asettua ja ottaa vastuuta elämästään. 

Eli olenko mielestäsi sellainen: Olen siis 32-vuotias, pukeudun välillä risoihin farkkuihin ja kesällä kuljen converseissa ja nilkat paljaana. Tykkään myös käydä bilettämässä silloin tällöin.

Onko nämä siis kiellettyjä minun ikäiseltä? Miten minun sitten pitäisi oikein pukeutua? Ja ei, ei ole lapsia eikä parisuhdetta. Omistusasunto keskustassa ja vakituinen toimistotyö, tämän lisäksi opiskelen avoimessa yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi aikuiset (esim yli kolmekymppiset) jotka näyttävät ulkoisesti teini-ikäisiltä kayttäytyvät ja elävät vielä aikuisinakin kuin teinit? Tai koetko ehkä itse olevasi ikinuori?

Sana "teini-aikuinen" on 100% minun keksimäni termi joka tarkoittaa teini-ikäistä niin ulkoisesti kuin käytökseltään muistuttavaa aikuista. Saa käyttää vapaasti ja levittää termiä eteenpäin.

Keksimäsi termi ei tule saamaan jalansijaa. Se vastaa antamaasi selitystä, jonka mukaan rakennettuna sen tulisi olla aikuisteini vrt. suomenruotsalainen.

"Sana "teini-aikuinen" on 100% minun keksimäni termi joka tarkoittaa teini-ikäistä niin ulkoisesti kuin käytökseltään muistuttavaa aikuista. Saa käyttää vapaasti ja levittää termiä eteenpäin."

😂😂😂😂

Minä olen ikäni puolesta aikuinen, mutta en muuten. Ja miksi? Koska en halua. Olen asunut vuosia omillani, muutin heti ypöyksin asumaan eikä minulla ole kokemusta avovaimoilusta, kimppakämpistä eikä soluista. Kohta luultavasti muutan toiseen asumismuotoon. Yksin jälleen.

Toisaalta näytän myös nuorelta ja olen aina näyttänyt. Eräs ex kuuden vuoden takaa sanoi, että näytän ihan samalta kuin silloin. Emme olleet koko kuuden vuoden aikana puhuneet sanaakaan tai nähneet toisiamme edes vilaukselta.

Nykyään käyn taas baareissa, oli muutaman vuoden tauko välissä. Opiskelen ja elätän itseni, siinä kaikki mikä minussa on "aikuista."

Joo, tiedän näitä, jotka ovat kyllä työelämässä ja sinänsä fiksuja joissain asioissa, mutta elämisen isoin juttu on vetää lärvit kavereiden kanssa joka viikonloppu. Kyllä se alkaa yli kolmekymppisellä jo näkyä ulkonäössäkin. Lapsia näillä pariskunnilla ei ole, ja hyvähän se vaan on, jos jonkinlainen ylin päämäärä elämässä on heittää aivot narikkaan säännöllisesti.

Here we go again...Lasten ja aikuisten yhteiseksi ihanteeksi on noussut nuoruus. Alakouikäinen on hyvin tietoinen nuorisomusiikista, nuorten muotisuuntauksista ja merkkitavaroista. Samoin aikuisten arvomaailma nousee yhä voimakkaammin nuoruuden ihannoimisesta ja nuoruuden arvoista. Kulttuuri on tätä nykyä kehitykseltään vahvasti kiinni nuoruusiälle ominaisessa arvomaailmassa, missä narsistiset päämäärät ja itsekeskeisyys sanelevat ehdot ja aikuinen haluaa pysyä mahdollisimman kauan nuorena, ainakin nuorekkaana, ainakin ikäistään nuorempana.

Teiniaikuinen ei ole sinun keksimäsi termi. Sitä käytettiin jo ennen kuin sinä synnyit.

Minä olen varmaan tällainen sillä erotuksella, etten käyttäydy teinien tavoin olematta vastuullinen ja kiroillen.

Pukeutumisen puolesta voisin mennä teinistä pukeutuessani persoonallisemmin. Lapsenkasvoisena en vain pysty kuvittelemaan itseäni samoissa vaatteissa, joissa massa- tai missikauniit kulkevat, vaan paremmin sovin persoonallisen kauniiksi.

Tuohon pukeutumiseen on osasyynä sekin, että elin köyhässä perheessä eikä ollut aina varaa ostaa Cybershopista tai muualta sen tyylisiä vaatteita, vaan jouduin pukeutumaan kirppisvaatteisiin, jotka eivät olleet edes Onlyn vaatteita, joita löytyy helposti kirppiksiltä. Siihen vielä päälle se, että äiti oli liian katujyrä eikä ymmärtänyt nuoruuden kuvioita, vaan koko ajan kuulin sitä "Mikset voi olla vain tavallinen?" - mantraa. Samaa kysyi 15 vuotta vanhempi isosisko. Äidin hiusvalinnat pilasikin minut ja aiheutti ulkonäköpaineita: ensin oli lyhyemmät hiukset lyhyellä otsatukalla, joka sai minut näyttämään muiden silmissä "vammaiselta" ja sellaiseksi haukuttiin ja sama juttu ruskeiden pitkien hiusten kanssa. Ei mikään ihme, miksi välttelen nuita, kun on koettu, etteivät toimi ja rumentavat minua.

Viime kauden Ensitreffit Alttarilla Heidi tulee mieleen.

Erottuani aloin uudestaan teiniksi nelikymppisenä. Tosin vain vuoroviikoin. Panen ristiin Tinderissä ja käy toisinaan baarissa Kalliossa. Oikeastaan tuntuu hyvältä.

Joo. Lapsia tulee joka vuosi lisää, kaikki paikat sikin soki, ruokaa mikrossa, juodaan limua ruuan kanssa jne jne jne. Itselläni ei ole lapsia, mutta normaali työssäkäyvän aikuisen elämä.

En ole nähnyt kyseistä henkilöä vuosiin, mutta kun olin lapsi niin asuttiin naapureina. Osa jutuista kuultuja mutta olen myös vierestä nähnyt. Tämä kyseinen henkilö oli tosiaan perheen äiti, mutta käytös oli kuin olisi teini edelleen. Käyttäytyminen yleisesti epäkypsää. Jatkuvaa paskan jauhamista muista ihmisistä, kerskumista omilla ”saavutuksilla”, ronklasi ruuan kanssa kun piti olla laiha ja sitä olikin, luut paistoi läpi ja juoksi joka päivä, ei koskaan syönyt mitään ettei vaan liho ja tätä piti mainostaa joka paikassa, mustavalkoinen ajatusmaailma, hyvin kateellinen ja katkera muille, miestä petettiin selän takana muiden miesten kanssa, ulkonäkö kaikki kaikessa. Lapsistaan ei huolehtinut pahemmin vaan saivat olla miten lystää. Ei tehnyt ruokaa kotona koskaan eikä muutenkaan huolehtinut kuin ns pakolla perheessä asiat. Lapset söi pikaravintoloissa ja ainoa mitä he saivat vanhemmiltaan oli raha, huono malli sekä katto pään päälle.

Lapsista kyllä tiedän että molemmat kouluttautuivat hyvin ja kaikesta päätellen ovat vanhempiansa fiksumpia. Paljon toki kavereidensa kanssa olivat ja näkivät toisten perhe-elämää ja tajusivat varmaan jo lapsena ettei ainakaan äiti ihan täysillä kulje.

Käytös on siis huonoa ja epäkypsää kaikin puolin.

Mites tämä määriteltäisiin:

- ikää yli 30v

- koulutusta vastaamaton paskaduuni jossa ei etenemismahdollisuuksia

- ei perhettä eikä parisuhdetta

- asunto pienen pieni vuokrayksiö, ei varaa omaan

- auto 20v vanha rotisko

Pukeudun kuitenkin asiallisesti, elän siististi, eikä ole päihde- tai mielenterveysongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Here we go again...Lasten ja aikuisten yhteiseksi ihanteeksi on noussut nuoruus. Alakouikäinen on hyvin tietoinen nuorisomusiikista, nuorten muotisuuntauksista ja merkkitavaroista. Samoin aikuisten arvomaailma nousee yhä voimakkaammin nuoruuden ihannoimisesta ja nuoruuden arvoista. Kulttuuri on tätä nykyä kehitykseltään vahvasti kiinni nuoruusiälle ominaisessa arvomaailmassa, missä narsistiset päämäärät ja itsekeskeisyys sanelevat ehdot ja aikuinen haluaa pysyä mahdollisimman kauan nuorena, ainakin nuorekkaana, ainakin ikäistään nuorempana.

Tämähän se. Mun puolesta ihan sama niiden ulkoisten aikuisuuden merkkien puolesta että onko omaisuutta ja perhettä, mutta kyllä mä toivoisin ihmisten ajatus- ja arvomaailmaltaan vähän kypsyvän viimeistään keski-iässä. Että oppisivat vähän suhteellisuudentajua eikä oltaisi ihan niin lapsellisella tavalla mm. kaikenlaisten somekohujen vietävissä. Keski-ikäinen täti kun julkaisee itsestään heruttelukuvia niin miettii väkisinkin että onko tuo tosiaan vieläkin tuossa vaiheessa henkisessä kehityksessään.

Mulla kesti pitkään aikuistua, koska varsinainen teini-ikä jäi välistä. Suoritin  elämää ja huolehdin muiden asioista. Nyt olen iloinen, että koin iloista ja vastuutonta vaihettakin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Eli olenko mielestäsi sellainen: Olen siis 32-vuotias, pukeudun välillä risoihin farkkuihin ja kesällä kuljen converseissa ja nilkat paljaana. Tykkään myös käydä bilettämässä silloin tällöin.

Onko nämä siis kiellettyjä minun ikäiseltä? Miten minun sitten pitäisi oikein pukeutua? Ja ei, ei ole lapsia eikä parisuhdetta. Omistusasunto keskustassa ja vakituinen toimistotyö, tämän lisäksi opiskelen avoimessa yliopistossa.

Ihan perus millenniaali, joka luulee olevansa vähän enemmän ajan hermoilla kuin onkaan. Nilkat paljaana ja tennarit oli uusinta huutoa joskus 2014 ja trendi alkoi hiipua 2016 jälkeen. Nykyään look on vähän vanhanaikainen ja enemmän puetaan sukkaa tennareiden kanssa tai jotain muuta kenkää, esim. maihareita tällä hetkellä. Conssit on aika tavallinen kenkävalinta 20-40 -vuotiaalla.