Äitini on teholla. Pää hajoo. Kohta alkaa onneks viina toimimaan.

Millä lailla äitiäsi auttaa se että vedät pääsi täyteen? Kännissä et voi edes mennä äitiä katsomaan, jos sairaalasta soitetaan. Onko sulla kerään joka voi olla sun kanssa? Joku joka tulisi sun seuraksi ja olisi tukena?

Pidä itsestäsi hyvää huolta niin sinulla riittää voimaa auttaa muita. Tekisit äidistäsi ylpeän jälkikasvustaan.

Vaikka äiti on teholla, ei sun tarvitse mennä perässä. Sä olet erillinen, aikuinen ihminen ja jäät henkiin vaikka äitisi kuolisikin. Usko mua, samasta on rämmitty läpi. Se oli mun kaikkein suurin ja pahin pelkoni, se toteutui ja silti mä huomasin yhtenä päivänä pari kuukautta äidin kuoleman jälkeen että mä olen edelleen pystyssä. Ihan täysijärkisenä ja toimintakykyisenä vieläpä. Se luopuminen on kaikkein pahinta mutta onneksi on muistot.

Pelko oman vanhemman menettämisestä tai se lopullinen menettäminen on yksi ihmiselämän vaikeimpia asioita. Joku joka on aina ollut sun tukena, koko sun elämäsi, otetaan pois.  Ja meistä lähes jokainen joutuu tämän kokemaan, ja se on kamalaa, mutta kyllä me selvitään siitä,

Laita korkki kiinni. Ryyppäämällä saat vaan vieläkin paskemman olon. Tsemppiä.

Juopoille kelpaa mikä tahansa tekosyyksi ruveta vetämään känniä. Surullista mutta aloitus on täydellinen esimerkki tällaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Juopoille kelpaa mikä tahansa tekosyyksi ruveta vetämään känniä. Surullista mutta aloitus on täydellinen esimerkki tällaisesta.

Helpottiko? Joskus vois olla ihan hiljaa.

Olen jo valmiiksi pelkkä ihmisraakile. Tästä ei ole vielä tarpeeksi aikaa, kun menetin parhaan ystäväni, joka oli elämäni tukipylväs. Ja nyt näyttää äidin kanssa tilanne tosi pahalta. Pian ei ehkä ole tukipylväitä. Ja jos ei ole kaltaiseni mielenterveysongelmista puolet iästään kärsinyt ihminen, niin silloin tuo viinalla olon helpottaminen voi mennä yli ymmärryksen. En juopottele normaalisti juurikaan, mutta en ala kyllä kärsimäänkään juuri nyt liikaa, jos voin edes viinalla lääkitä tätä valtavaa ahdistusta. Onneks kohta saa kannabista, joka auttaa paremmin. En ymmärrä miten täältä voisi enää nousta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pelko oman vanhemman menettämisestä tai se lopullinen menettäminen on yksi ihmiselämän vaikeimpia asioita. Joku joka on aina ollut sun tukena, koko sun elämäsi, otetaan pois. 

Tämä on totta. Siinä menettää niin paljon, enemmän kuin vain yhden läheisen. Tavallaan osa sun lapsuudesta kokonaan, se, jolta voit kysyä, että "hei äiti, mikä se oli se yks uimaranta missä joskus käytiin kun olin pieni, se missä oli se iso kivi..." Ja äiti tiesi aina. Jostain hiton kivestä. Parhaassa tapauksessa muistoja on kertaamassa vielä isä, mutta kaikilla meillä ei sitäkään. Sitten olet yhtäkkiä yksin niiden huterien muistojesi kanssa, keneltäkään et voi enää kysyä.

Ei vaan ole olemassa oikeaa ikää menettää oma äiti. :( Mutta niin, sen kanssa oppii elämään.

Ap, koita pysyä selvänä, jos voit. Jos äitisi menehtyykin, niin ei se suru sitä turruta kuin hetkeksi. Ja se hetki on taas pois sun surutyöstä. Ja jos ei menehdykään ja haluaa nähdä sinut, niin luuletko että haluaisi mieluummin kuitenkin nähdä sinut selvinpäin? Joka tapauksessa, voimia näihin hetkiin.

Voi raukkaa! Älä kumminkaan juo enempää. Et voi mennä sairaalaan kännissä, ja äitisi saattaa tarvita sinua. On varmasti kauhea tilanne, olisin itsekin palasina! Yritä jaksaa hetki kerrallaan.

Pidä itses "miehenä", kuten tavataan sanoa. Viina sumentaa pään hetkeksi, mitta kun se alkaa haihtua, on olo entistä pahempi. Juopottelulla et paranna yhtään äitisi toipumismahdollisuuksia.

Tuosta viinasta ja sen tuomasta hetkellisestä helpotuksesta on turha valistaa minua, sillä tiedostan kyllä sen. Ja en ajatellutkaan ruveta mitään ryyppyputkea kehittelemään.

Ap

Se juopottelu ei auta asiaa yhtään, päin vastoin! Suruun ei pitäisi IKINÄ juoda!!!!

Varmasti kamala tilanne. Toivotan sinulle hirveästi voimia kovassa tilanteessa. Toivottavasti kaikki kääntyy hyvin. Toivoa on aina ja sitä ei pidä menettää. Elä hetkessä ja huolehdi itsestäsi. Ole itsekäs ja ajattele nyt vain omaa parastasi ja toimi sen mukaan. Tsemppiä ❤️

Sekota pääs vasta sitten, kun tilanne on selvä johonkin suuntaan. Olisi hyvä olla nyt selvänä, jos äitisi sattuisikin kaipaamaan sun läsnäoloa, hyvässä tai pahassa. Voimia!

Olen ollut teholla töissä aikoinaan. Äitisi on hyvissä käsissä ja saa hyvää hoitoa valvovien silmien alla. Kaikki mahdollinen tehdään mitä voidaan. Elimistön tilaa tarkkaillaan kokoajan ja jos jotain tapahtuu, kaikkeen reagoidaan välittömästi. Hoito on Suomessa käsittämättömän hyvää ja jopa ihmeitäkin saadaan aikaiseksi.

Nyt keskityt itse rauhoittumaan ja lepäämään, vaikka tilanne ilman muuta on kamala. Ei auta muuta kuin odottaa, viinaa en suosittele missään nimessä. Toivoa matkaan sinulle ja äidillesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juopoille kelpaa mikä tahansa tekosyyksi ruveta vetämään känniä. Surullista mutta aloitus on täydellinen esimerkki tällaisesta.

Helpottiko? Joskus vois olla ihan hiljaa.

Viinaongelman kanssa hiljaa oleminen vain pahentaa asioita. Kuulostaa raa'alta (varsinkin jos on yliempaattinen kukk ahattu jolla ei ole tuosta ongelmasta mitään kokemusta) mutta näin se vaan on.

Kulta pieni, elämä koettelee sinua nyt. Mutta kun on tarpeeksi pohjalla niin sieltä voi aina nousta ylös. Jos nyt vedät kännit niin so what kunhan et tee siitä jokapäiväistä. Rukoilen puolestasi, ymmärrän ahdistuksesi. Elämä on joskus ihan kuraa. Sulla on vielä elämä edessä, yritä olla kiitollinen edes yhdestä asiasta jota sinulla on ja hae ammattiapua. Yksin ei pitäisi jäädä tuossa elämäntilanteessa.