Onko ok että yleislääkäri määrää masennuslääkkeitä?
En puhu itsestäni vaan läheisestä. Henkilö on muutaman kerran tavannut HOITAJAN, joka on suoraan sanottuna diagnosoinut hänelle masennuksen. Myöhemmin siihen liittyvästi on tavannut YLEISLÄÄKÄRIN vain 15min, joka määrää masennuslääkkeet, ei reagoi monta kuukautta kestäneeseen flunssaan, väsymykseen tai edes kuuntele sydäntä, kun henkilöllä on ollut oman tuntemuksen mukaan sydämmentykytystä ja minun oman kokeiluiden mukaan saattaa välillä tuntua epäsäännöllinen syke. Ja tuosta mainitsi lääkärille. Kuitenkin määrätyn lääkkeen ohjeissa lukee että asiasta pitäisi mainita jos on ollut sydämmessä tuntemuksia.
Eikö mielenlääkkeet pitäisi psykiatri määrätä, eikä joku yleislääkäri kenet kerran tapaa eikä sen jälkeen samaa luultavasti ikinä? Ja vielä sairaanhoitajan alustavasti tekemän diagnoosin perusteella.
Kommentit (7)
On ok, näinhän tapahtuu koko ajan. Ei kaikkia oteta psyk.polin asiakkaiksi vaikka tarvetta olisikin. Mutta masennusdiagnoosi ja -lääkkeet vaativat sitten säännöllistä seurantaa yleislääkärillä ja terveysaseman psyk.hoitajalla.
Olen samaa mieltä Ap:n kanssa. Mutta nykyään masennus hoidetaan näin. Pillerit kouraan ja moido. Käypä hoito... pah!
🇺🇦🇮🇱
Kyllä yleislääkäri määrää masennuslääkkeitä. Mutta ennen lääkkeiden määräämistä kuuluu kyllä poissulkea fyysisen sairauden mahdollisesti aiheuttamat mielialaoireet. Esim. kilpirauhasarvot kuuluu tsekata ihan kaikilta potentiaalisilta masentuneilta.
Jep, kyllä mullekin aikoinaan ihan tavallinen lääkäri antoi lääkkeet. Kilppariarvot ja varmaan jotain muutakin katottiin silloin.
Ikuisesti saan olla kiitollinen niille hoitajille jotka suunnilleen pakotti mut ottamaan lääkäriajan vastaan. Sain itseni takaisin :)
Masennuslääkitystä tarjotaan liian helposti. Itsekin menin lääkäriin vakaana aikomuksena ja toiveena päästä terapiaan sillä olin alkanut huomaamaan että lapsuuteni ei ollutkaan sitä mitä luulin. Lääkäri yritti tarjota lääkkeitä painokkaasti ja minä puolestani taistelin oman näkökantani puolesta. Kerroin jopa esimerkkejä lapsuudestani ja miksi koin niinkuin koin. Lopulta tiukan kädenväännön jälkeen sain lähetteen psykiatriselle. Mutta ihan järkyttävää tuo asenne.
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkitystä tarjotaan liian helposti. Itsekin menin lääkäriin vakaana aikomuksena ja toiveena päästä terapiaan sillä olin alkanut huomaamaan että lapsuuteni ei ollutkaan sitä mitä luulin. Lääkäri yritti tarjota lääkkeitä painokkaasti ja minä puolestani taistelin oman näkökantani puolesta. Kerroin jopa esimerkkejä lapsuudestani ja miksi koin niinkuin koin. Lopulta tiukan kädenväännön jälkeen sain lähetteen psykiatriselle. Mutta ihan järkyttävää tuo asenne.
Se on vähän sama kuin myisi väkisin pölynimurin, vaikka tarttis vaan mopin.
Ennuste: mikään ei tule muuttumaan, ellei lääkäreitä laiteta vastuuseen, tai heitä valvovia virkamiehiä.
Ei se oikein ole. Etenkään kun lääkkeet lisäävät itsetuhoisuutta alkuvaiheessa, terapia pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto ja kaikkia näitä ennen pitäisi tutkia endokrinologiset asiat. Mutta koska meillä ei lääkärit joudu vastuuseen milloinkaan mistään tekemästään, tämä pillerinsyöttö jatkuu, median aivopestessä ihmisiä uskomaan pillerin ihmeeseen.
Samaan aikaan ne, jotka katselevat lääkkeiden NNT-arvoja, tutkivat aivokemiaa PET-kuvauksilla (neurologia) yms. ihmettelevät, miksi kukaan ikinä edes harkitsee pillereitä.