Lue keskustelun säännöt.
Nautitko pitkässä tapailusuhteessa olemisesta?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Mulla ei ole tarvetta sitoutua, enkä kaipaa mitään tiivistä parisuhdetta. Minusta on kivaa tapailla silloin kun molemmille sopii, ilman mitään sen kummempia suunnitelmia ja sitoutumisia. Mä tapailen paria tyyppiä tällä hetkellä; käydään ulkona erilaisissa tapahtumissa, urheilemassa, syömässä, matkoilla jne.
Jos tapailusuhde on sitä, että kummallakin on omat asuntonsa, omat menonsa ja omat ystävänsä, tavataan kerran-pari viikossa eikä suunnitellakaan yhteenmuuttoa, kihloja tai avioliittoa lapsista puhumattakaan niin kyllä, kyllä nautin. Toiminut jo kohta seitsemän vuotta.
Ai semmostakin voisi olla? Ettei seurusteltaisi vaan pelkästään tapailtaisiin (vai mikä se sana on)? Ja eronako olisi että ei tartte olla uskollinen? Kaverit jotka voi myös harrastaa seksiä. Empä tiedä. En ole kokeillut. Eikä kannatakaan, rakastuisin kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ai semmostakin voisi olla? Ettei seurusteltaisi vaan pelkästään tapailtaisiin (vai mikä se sana on)? Ja eronako olisi että ei tartte olla uskollinen? Kaverit jotka voi myös harrastaa seksiä. Empä tiedä. En ole kokeillut. Eikä kannatakaan, rakastuisin kuitenkin.
Ihan minkälaisia vaan suhteita voi olla, itsehän sä niistä päätät. Mun mielestä tapaillessa on kyllä enemmän kuin kaverisuhde, koska siihen liittyy ihastumista ja seksuaalista halua, jota en kavereihin liitä. Panokaverit on sitten ihan oma lukunsa. Mutta tapailusuhde on paras, koska siinä ei tarvitse luvata mitään uskollisuutta tai sitoutumista. On enemmän vapautta.
En harrasta tapailusuhteita, olen enemmän parisuhdeihminen. Joko seurustellaan ja keskitytään toisiimme tai jatketaan tahoillamme muita kuvioita. Muutaman kuukauden voin "tapailla", siinä ajassa kyllä jo tietää onko tässä aineksia oikeaan parisuhteeseen.