Onko muiden perhe-elämä pilalla urheilun takia?

Ollaan jo vanha pari, yhdessä yli 30 vuotta. Nyt on mennyt kuppi nurin tuohon miehen jatkuvaan urheilun katsomiseen telkkarista tai tietsikalta. Taas viikonloppu tulossa, ja mies katsoo n. 12 tuntia vuorokaudessa urheilua, varsinkin jääkiekkoa. Mihinkään muuhun hän ei aikaansa kuluta. En voi koskaan katsoa mitään omaa lempiohjelmaa, kun mies on varannut telkkarin omaan käyttöönsä tai tietiskan, jonka ääressä istuu tuntikausia pelejä katsomassa. Ja kun jääkiekkokausi loppuu, alkaa futismatsit ja välillä on raveja ja sitä rataa. Meillä ei ole mitään muuta elämää kuin urheiluselostukset olohuoneessa.
Aikuiset pojat eivät suostu katsomaan urheilua. Ovat kuulemma saaneet lapsena yliannostuksen siitä. Vanhin sanoo, että on ollut niin ahdistavaa kuunnella päivä- ja iltakaudet lätkämatsien selostuksia. Niissähän ei puhuta normaalilla äänellä vaan huudetaan hektisesti ja möykkäämällä. Isällä ei ole koskaan ollut korvia lasten tai vaimon puheelle. Vain jollekin Mertarannalle. Alkoholi ei kuulu tähän kuvioon.
Urheilu on hallinnut niin elämäämme, että emme koskaan ole ehtineet mihinkään suvun juhliin ajoissa esim. häät, synttärit, hautajaiset, kun miehellä on ollut pelin katsominen kesken. Sitten on nolona menty myöhässä, kun lätkä on saatu loppuun katsottua . Rahaa ei ole riittänyt koskaan esim. teatterissa tai konserteissa käymiseen, mutta pelireissuihin kyllä Nyt olen hankkimassa omaa pikku asuntoa, jonka julistan urheiluvapaaksivyöhykkeeksi. Yhtään selostusta ei siellä kuunnella.
Sääli vaan, että jollekin urheilu on elämää suurempaa.