Ilman kavaluutta -sarja

Kiinnittäkääpä huomiota vaatteisiin.

Ne olivat hyvännäköisiä vielä 90-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kukaan uskaltaa tai haluaa ruveta omavelkaiseksi takaajaksi?

Vaikea ymmärtää lainsäätäjänkään logiikkaa: velallinen vain päättää jättää maksamatta, ja takaajalta viedään kaikki vaikka selkänahkaa myöten.

Älytön systeemi, mutta saatiinpa siitä aikaan opettavainen minisarja.

Nykyään ei aletakaan, mutta sitä tehtiin enemmän vielä 80- ja 90-luvuilla. Varsinkin 80-luvulla nousukaudella koko maailma oli taivaisiin asti auki eikä riskejä nähty. Muistan kuulleeni, että jotkut pitivät takauksia vain muodollisuuksina, joita tarvittiin lainapapereihin. Kun lainan ottaja joutui maksuvaikeuksiin, takaaja oli seuraavana jonossa. 

Vierailija kirjoitti:

Kiinnittäkääpä huomiota vaatteisiin.

Ne olivat hyvännäköisiä vielä 90-luvulla.

Ihanaa ajankuvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kukaan uskaltaa tai haluaa ruveta omavelkaiseksi takaajaksi?

Vaikea ymmärtää lainsäätäjänkään logiikkaa: velallinen vain päättää jättää maksamatta, ja takaajalta viedään kaikki vaikka selkänahkaa myöten.

Älytön systeemi, mutta saatiinpa siitä aikaan opettavainen minisarja.

Nykyään ei aletakaan, mutta sitä tehtiin enemmän vielä 80- ja 90-luvuilla. Varsinkin 80-luvulla nousukaudella koko maailma oli taivaisiin asti auki eikä riskejä nähty. Muistan kuulleeni, että jotkut pitivät takauksia vain muodollisuuksina, joita tarvittiin lainapapereihin. Kun lainan ottaja joutui maksuvaikeuksiin, takaaja oli seuraavana jonossa. 

Ehkä mulla oli siltän osin poikkeuksellisen fiksut vanhemmat, jotka painottivat että lainatakaajaksi ei pidä ikinä ruveta. Myös kaveriporukassa asia oli selvä. Ihmeteltiin, kuka voi olla niin hölmö, että suostuu.

Läheistä pyysi kaveripariskunta takaajaksi autolainaan. Ei suostunut eikä hänellä olisi ollut rahkeitakaan.

Ihmettelen pankkien järkeä hyväksyä takaajaksi kuka hyvänsä varaton.

Ja eihän siinä järkeä ollutkaan.

90-luvulla yksi työkaveri teki hulluna töitä ja vaikutti aika apealta. Tuli sit ilmi, että maksaa veljelleen takaamaansa lainaa. Ei juuri halunnut asiasta puhua, eikä siitä mitä veli parhaillaan tekee. Mutta sanoi että velkaa riittää vuosikausiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kukaan uskaltaa tai haluaa ruveta omavelkaiseksi takaajaksi?

Vaikea ymmärtää lainsäätäjänkään logiikkaa: velallinen vain päättää jättää maksamatta, ja takaajalta viedään kaikki vaikka selkänahkaa myöten.

Älytön systeemi, mutta saatiinpa siitä aikaan opettavainen minisarja.

Muistan tuolta ajalta erään tapauksen jossa eräs työkaverini (hänen kakkosduunistaan) takasi työkaverilleen (ykkösduunista) lainan joka jätti lainansa maksamatta ja hakeutui velkasaneeraukseen. Tämä keski-ikäinen takaajanainen oli eronnut ja asui yksinään omistusasunnossaan. Hän joutui ottamaan itselleen iltatyön täysaikaisen päivätyön lisäksi (jossa siis häneen tutustuin), että pystyisi maksamaan pankille tämän velkasaneerauksessa olleen velat ja vielä pitämään asuntonsa. Sekään ei riittänyt, vaan hän menetti myös asuntonsa. Samoihin aikoihin, kun tämä leväperäisesti lainansa hoitanut (tai siis ei hoitanut ollenkaan vaan jätti kokonaan hoitamatta) pääsi velkasaneerauksesta, niin takaajanainen kuoli sydänkohtaukseen varattomana ja työn uuvuttamana.

Tiesin myös tämän velkaa ottaneen naisen. Hän oli röyhkeä ja ylimielinen. Kun hän hakeutui velkasaneeraukseen, niin takaaja huomautti asiasta, että jos velanottaja menee velkasaneeraukseen, niin laina kaatuu hänen niskaansa, niin nainen oli vain kylmän viileästi naurahtaen todennut, että "mitäs takasit". Heidän velkaongelmat siis johtui puhtaasti leväperäisyydestä. Olivat ostelleet kalliita huonekaluja autoja ym ja asuntolainat jätettiin kylmästi maksamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kukaan uskaltaa tai haluaa ruveta omavelkaiseksi takaajaksi?

Vaikea ymmärtää lainsäätäjänkään logiikkaa: velallinen vain päättää jättää maksamatta, ja takaajalta viedään kaikki vaikka selkänahkaa myöten.

Älytön systeemi, mutta saatiinpa siitä aikaan opettavainen minisarja.

Muistan tuolta ajalta erään tapauksen jossa eräs työkaverini (hänen kakkosduunistaan) takasi työkaverilleen (ykkösduunista) lainan joka jätti lainansa maksamatta ja hakeutui velkasaneeraukseen. Tämä keski-ikäinen takaajanainen oli eronnut ja asui yksinään omistusasunnossaan. Hän joutui ottamaan itselleen iltatyön täysaikaisen päivätyön lisäksi (jossa siis häneen tutustuin), että pystyisi maksamaan pankille tämän velkasaneerauksessa olleen velat ja vielä pitämään asuntonsa. Sekään ei riittänyt, vaan hän menetti myös asuntonsa. Samoihin aikoihin, kun tämä leväperäisesti lainansa hoitanut (tai siis ei hoitanut ollenkaan vaan jätti kokonaan hoitamatta) pääsi velkasaneerauksesta, niin takaajanainen kuoli sydänkohtaukseen varattomana ja työn uuvuttamana.

Tiesin myös tämän velkaa ottaneen naisen. Hän oli röyhkeä ja ylimielinen. Kun hän hakeutui velkasaneeraukseen, niin takaaja huomautti asiasta, että jos velanottaja menee velkasaneeraukseen, niin laina kaatuu hänen niskaansa, niin nainen oli vain kylmän viileästi naurahtaen todennut, että "mitäs takasit". Heidän velkaongelmat siis johtui puhtaasti leväperäisyydestä. Olivat ostelleet kalliita huonekaluja autoja ym ja asuntolainat jätettiin kylmästi maksamatta.

Järkyttävä juttu!!😶

Mulle on epäselvä tuo velkasaaneeraus. Luulin että se on järjestely, jossa velanmaksu sumplitaan siten, että se tulee hoidettua.

Mutta se on selvästi huono homma takaajalle.

Pitääkin selvittää.

Ilman Niina Nurmista koko juttu olisi pannukakku.

Pikkasen epäuskottavaa, että pienellä iltaopiskelulla suomen opettaja poimii keinot hakkeroida pankki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kukaan uskaltaa tai haluaa ruveta omavelkaiseksi takaajaksi?

Vaikea ymmärtää lainsäätäjänkään logiikkaa: velallinen vain päättää jättää maksamatta, ja takaajalta viedään kaikki vaikka selkänahkaa myöten.

Älytön systeemi, mutta saatiinpa siitä aikaan opettavainen minisarja.

Nykyään ei aletakaan, mutta sitä tehtiin enemmän vielä 80- ja 90-luvuilla. Varsinkin 80-luvulla nousukaudella koko maailma oli taivaisiin asti auki eikä riskejä nähty. Muistan kuulleeni, että jotkut pitivät takauksia vain muodollisuuksina, joita tarvittiin lainapapereihin. Kun lainan ottaja joutui maksuvaikeuksiin, takaaja oli seuraavana jonossa. 

Ehkä mulla oli siltän osin poikkeuksellisen fiksut vanhemmat, jotka painottivat että lainatakaajaksi ei pidä ikinä ruveta. Myös kaveriporukassa asia oli selvä. Ihmeteltiin, kuka voi olla niin hölmö, että suostuu.

Läheistä pyysi kaveripariskunta takaajaksi autolainaan. Ei suostunut eikä hänellä olisi ollut rahkeitakaan.

Ihmettelen pankkien järkeä hyväksyä takaajaksi kuka hyvänsä varaton.

Ja eihän siinä järkeä ollutkaan.

90-luvulla yksi työkaveri teki hulluna töitä ja vaikutti aika apealta. Tuli sit ilmi, että maksaa veljelleen takaamaansa lainaa. Ei juuri halunnut asiasta puhua, eikä siitä mitä veli parhaillaan tekee. Mutta sanoi että velkaa riittää vuosikausiksi.

Miksei voi ruveta lainantakaajaksi JOISSAIN TAPAUKSISSA?

Takaaja on esim. miljonääri ja haluaa auttaa jotain sukulaista jossain tietyssä tilanteessa suhteellisesti pienellä summalla. En näe miksei tällaisessa tilanteessa voisi takaajaksi ryhtyä. Tietysti vaihtoehto voisi olla suora rahan lainaaminen myöskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kukaan uskaltaa tai haluaa ruveta omavelkaiseksi takaajaksi?

Vaikea ymmärtää lainsäätäjänkään logiikkaa: velallinen vain päättää jättää maksamatta, ja takaajalta viedään kaikki vaikka selkänahkaa myöten.

Älytön systeemi, mutta saatiinpa siitä aikaan opettavainen minisarja.

Muistan tuolta ajalta erään tapauksen jossa eräs työkaverini (hänen kakkosduunistaan) takasi työkaverilleen (ykkösduunista) lainan joka jätti lainansa maksamatta ja hakeutui velkasaneeraukseen. Tämä keski-ikäinen takaajanainen oli eronnut ja asui yksinään omistusasunnossaan. Hän joutui ottamaan itselleen iltatyön täysaikaisen päivätyön lisäksi (jossa siis häneen tutustuin), että pystyisi maksamaan pankille tämän velkasaneerauksessa olleen velat ja vielä pitämään asuntonsa. Sekään ei riittänyt, vaan hän menetti myös asuntonsa. Samoihin aikoihin, kun tämä leväperäisesti lainansa hoitanut (tai siis ei hoitanut ollenkaan vaan jätti kokonaan hoitamatta) pääsi velkasaneerauksesta, niin takaajanainen kuoli sydänkohtaukseen varattomana ja työn uuvuttamana.

Tiesin myös tämän velkaa ottaneen naisen. Hän oli röyhkeä ja ylimielinen. Kun hän hakeutui velkasaneeraukseen, niin takaaja huomautti asiasta, että jos velanottaja menee velkasaneeraukseen, niin laina kaatuu hänen niskaansa, niin nainen oli vain kylmän viileästi naurahtaen todennut, että "mitäs takasit". Heidän velkaongelmat siis johtui puhtaasti leväperäisyydestä. Olivat ostelleet kalliita huonekaluja autoja ym ja asuntolainat jätettiin kylmästi maksamatta.

Järkyttävä juttu!!😶

Mulle on epäselvä tuo velkasaaneeraus. Luulin että se on järjestely, jossa velanmaksu sumplitaan siten, että se tulee hoidettua.

Mutta se on selvästi huono homma takaajalle.

Pitääkin selvittää.

En minäkään sen suuri asiantuntija ole ja noiden aikojen jälkeen sen lainsäädäntöä on käsittääkseni jossain määrin muutettu, mutta edelleenkään ei takaaja pääse takausvastuustaan velkasaneerauksen alkaessa.

Velkasaneerauksessahan maksukyvyttömälle tehdään maksuohjelma hänen tulojensa mukaan ja loput saatavat yritetään karhuta takaajalta. Yleensähän maksukyvytön ei kummoisia summia kykene velkasaneerauksen aikana maksamaan, joten valtaosa jää takaajien maksettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ilman Niina Nurmista koko juttu olisi pannukakku.

Pikkasen epäuskottavaa, että pienellä iltaopiskelulla suomen opettaja poimii keinot hakkeroida pankki.

Joo, ihan vähän vain epäuskottavaa....

Mä ostin aikoinaan 90-luvulla 16% korolla (käsi ylös, kuka muistaa ne korot!) auton itselleni ja äitini tuli lainaan takaajaksi, tosin pitkin hampain. Joka markan maksoin takaisin, joten äitini ei joutunut siihen hommaan. Itse en takaajaksi ryhtynyt, parikin kaveria kysyi. Se oli sitä iloista aikaa, kun rahaa sai pankista, kun vaan kävi kysymässä, hyvä kun melkein kottikärryillä sai kärrätä ulos pankista..

Muistan kyllä pitkäaikaisten talletustilien (2vuotta) koron, 10%.

Sisustuksen perusteella näyttää, että Ikea ei ollut vielä saapunut.

Kivan näköinen koti Paulalla.

Niina Nurminen on muuten aika hyvin säilynyt 20 vuoden aikana.

Nurminen ei ole varsinainen kaunotar piirteiltään. Mutta hänessä on varmuutta, ryhtiä ja tyyliä. Se säilyy.

Yllättävän pitkäkin hän on.

Jaha, pitäisköhän tehdä Quattro station pizza...?

90-luvulla pankit saattoivat antaa velalliselle lisälainaa ilman, että takaajille sanottiin mitään. Kiva yllätys, kun takaaja oli antanut luvan 10000 markan lainalle ja velkaa olikin satatonnia.

Pankit hyväksyivät takaajiksi kenet tahansa, joka oli täysi-ikäinen. Itsekin tiedän kaveriporukan, joka oli taannut toistensa lainoja ristiin. Yksi näistä kavereista olikin taannut lisäksi yrittäjäsukulaisen ison lainan ja kun yritys kaatui, lankesievat takaukset maksuun. Hänen takaajansa sai miljoonavelat, joita hän ei pystynyt maksamaan.

Oliko Fabianinkatu 14:ssä oikeasti tuollainen pankki joskus?

Tämä oli hyvä minisarja. Puvustuskin oli hyvä, ja kivaa ajankuvaa jolloin ihmiset tekivät muutakin kuin olivat kännyköillä ja netissä.

Jotenkin hämmästyttävän yksinäinen tuo Paula on. Hän on velkoineen nälkärajalla, mulla hänellä ei ole ketään joka auttaisi tai edes tukisi henkisesti. Systerikin vain raivoaa mökkilomasta ja laskuttaa satasen kolmesta annoksesta kotiruokaa.

Tuuve Idström pitää ensimmäistä pankkikohtausta väkivaltaisena, koska Paulaa lyödään siinä henkisesti niin maanrakoon.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin tiedän kaveriporukan, joka oli taannut toistensa lainoja ristiin.

Järjetöntä!