Miehet: riittääkö "kevyempi" suhde?

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri eronnut 18 vuotta kestäneestä suhteesta. Muita "oikeita" suhteita ei ole elämääni edes mahtunut. Seksiäkään en ole koskaan harrastanut kuin exän kanssa. Lapsia kaksi, joista huolehditaan lasten isän kanssa yhdessä. Olen noin 35v ja pärjään taloudellisesti itsekseni.

En etsi uutta suhdetta, mutta sopivan tyypin tullessa vastaan, tapailu sopisi elämääni hyvin. Haluaisin kuitenkin pitää uuden suhteen erossa lapsistani ja olla edes harkitsematta yhteenmuuttamista. Silti en suostu siihen, että tapaillaan yhtaikaa muita. Ajattelen, että jos on tarkoitettu, niin aikaa yhdessä asumiselle on, kun lapset kasvavat.

Voiko noin 4-kymppiset miehet kuvitella elävänsä tällaisessa suhteessa?

Voivat.

Kyllä

Voisi.

Ja mulla olikin vuosia sellainen.

Kunhan p impsaa tulee tasaiseen, niin se muukin yhteinen tekeminen kiehtoo.

Jos pim peron anti jäähtyy, niin myös tapailufrekvenssi laantuu, kunnes rupee taas lantiot rullaamaan.

Eli nainen voi itse annillaan osoittaa kuinka paljon haluaa muutakin yhteistä aikaa viettää.

Jos eroasin, niin tuollainen olisi ainoa tapa ryhtyä mihinkään suhteeseen.

Olen ajatellut että en enää ryhtyisi minkäänlaiseen suhteeseen, mutta ehkä tuollainen tulisi kyseeseen.

Tosin jonkin ajan kuluttua jompi kumpi haluaisi joko tiiviimmän suhteen tai kokeilla myös muita suhteita ja siihen se sitten kariutuisi.

Mies 45v

Paremmin kuin hyvin. Naisille tämä ei vain tunnu sopivan, ainakaa miehen ehdottamana.

Miehille kyllä sopii. Naisethan sen ehdon yleensä laittaa että sen on kaikki tai ei mitään.

Puhutaanko nyt ns. panosuhteesta. Sopii!!!

Vierailija kirjoitti:

Miehille kyllä sopii. Naisethan sen ehdon yleensä laittaa että sen on kaikki tai ei mitään.

Samoilla linjoilla. Uskon sen olevan aika yleistä että 40+ sinkkumies jolla on harrastuksia ja talodellisesti vakaa elämäntilanne, olisi kiinnostunut tällaisesta tapailusta, ja naiset taas enemmän yhteiselosta ja yhteisestä taloudesta.

Minä naisena suunnittelin juuri tuollaista eroni jälkeen. Tapasin netin kautta mukavan miehen ja ihastuttiin. Molemmilla jäi heti pois muut viritelmät, rakastuttiin nopeasti. Tuosta huolimatta vuosien jälkeenkään ei muutettu yhteen vaikka ollaankin tiivis pari: viikot tehdään töitä ja viikonloput viihdytään yhdessä. Yhteen muutetaan kun viimeinenkin lapsi on lentänyt kotoa opiskelemaan. Yhteenmuuttaminen ei ole pakko, mutta tunteet voivat muuttaa suhdetta vakavammaksi kuin suunnittelet.

Meillä menee miehen kanssa kurjasti ja olen miettinyt tätä asiaa paljon. Jos eroaisin, niin en edes muuta harkitsisi. En todellakaan halua sotkea jotakin miestä ja mahdollisesti myös tämän lapsia omien lasteni elämään liikaa. Mitä luultavimmin omat lapseni olisivat minulla ja miehelläni vuoroviikoin ja silloin kun lapset olisivat isällään, olisi minulla hyvin aikaa treffaillä, mutta lasten ollessa luonani suhde saisi olla puheluiden ja viestien varassa.

Lapseni ovat minulle niin tärkeitä ja heidän elämä olisi jo muutenkin mennyt täydellisen sekaisin eron takia, että siihen soppaan en lisäisi mitään väkinäistä ja epäluonnollista uusperhe-elämää. Tutustua he voisivat joskus aikojen päästä, mutta siinä ihan kaikki. Jos tämä ei kelpaisi miehelle, niin hän ei ole oikea mies minulle.

Minäkin naisen etsin tuollaita suhdetta nyt eron jälkeen. Paljon on juuri tuollaisia miehiä tarjolla. 

Kun kummallakin on omat piintyneet tapansa elää mutta tarvetta ns. viihdekäyttösuhteelle, uskon ainakin vapaaehtoisia miehiä löytyvän.

Palvelus/palvonta/riippuvaisuussuhteista tarpeeksi saanut.

Vierailija kirjoitti:

Minä naisena suunnittelin juuri tuollaista eroni jälkeen. Tapasin netin kautta mukavan miehen ja ihastuttiin. Molemmilla jäi heti pois muut viritelmät, rakastuttiin nopeasti. Tuosta huolimatta vuosien jälkeenkään ei muutettu yhteen vaikka ollaankin tiivis pari: viikot tehdään töitä ja viikonloput viihdytään yhdessä. Yhteen muutetaan kun viimeinenkin lapsi on lentänyt kotoa opiskelemaan. Yhteenmuuttaminen ei ole pakko, mutta tunteet voivat muuttaa suhdetta vakavammaksi kuin suunnittelet.

Juuri tällainen olisi ideaali itselleni. Mielestäni voi olla sitoutunut toiseen, vaikka ei asuisi yhdessä. Tai näin ainakin kuvittelen.

Ja muutamalle kirjoittajalle tiedoksi, että totta kai seksi kuuluu siinä missä muukin yhteinen tekeminen parisuhteeseen. Edellisessä suhteessa minä naisena olin se, joka huolestui, jos seksi väheni. Ja otin aina asian puheeksi ja tilanne korjaantuu. Mutta siihen en suostu, että tapaillaan muita yhtaikaa.

-ap

Mulle ei miehenä riittäisi. Mä haluan sitoutua ja haluan lapsiakin.

Silti minä olen juuri se joka ei naista löydä.

Jep. On ollut tuollaisia suhteita. M37

Muuten OK ja lähes sitä mitä etsin, mutta jos natsaisi ja oltaisiin vaikka vuosi jo yhdessä niin tuntuisi oudolta jos minut yhä pidetään visusti erillään lapsistasi kuin minulla olisi lepra.

M

Vierailija kirjoitti:

Meillä menee miehen kanssa kurjasti ja olen miettinyt tätä asiaa paljon. Jos eroaisin, niin en edes muuta harkitsisi. En todellakaan halua sotkea jotakin miestä ja mahdollisesti myös tämän lapsia omien lasteni elämään liikaa. Mitä luultavimmin omat lapseni olisivat minulla ja miehelläni vuoroviikoin ja silloin kun lapset olisivat isällään, olisi minulla hyvin aikaa treffaillä, mutta lasten ollessa luonani suhde saisi olla puheluiden ja viestien varassa.

Lapseni ovat minulle niin tärkeitä ja heidän elämä olisi jo muutenkin mennyt täydellisen sekaisin eron takia, että siihen soppaan en lisäisi mitään väkinäistä ja epäluonnollista uusperhe-elämää. Tutustua he voisivat joskus aikojen päästä, mutta siinä ihan kaikki. Jos tämä ei kelpaisi miehelle, niin hän ei ole oikea mies minulle.

Juuri samat perusteet. Ja toisakseen haluan olla omassa elämässä nyt lopulta onnellinen ilman joka päiväistä riippuvuutta toisesta. Enkä tarkoita, että ei olisi otettu exän kanssa omaakin aikaa molemmat.

Ehkä en halua laittaa lapsiani oppimaan uuden aikuisen kanssa asumiseen enkä ottaa riskiä, että jos/kun olisivat oppineet, parisuhde ei kestäkään ja taas lasten täytyy tottua uuteen tilanteeseen.

-ap

Kertokaapa ap ja muutkin naiset miten kuvailemasi suhteen miehen kannattaa esittää toiveena omassa deitti-ilmoituksessaan.

Tuntuu että jos et kirjoita olevasi valmis heti kaikkeen ja muuttamaan saman katon alle niin saat automaattisestsi "se etsii vain panoa" leiman otsaasi.

Vierailija kirjoitti:

Muuten OK ja lähes sitä mitä etsin, mutta jos natsaisi ja oltaisiin vaikka vuosi jo yhdessä niin tuntuisi oudolta jos minut yhä pidetään visusti erillään lapsistasi kuin minulla olisi lepra.

M

Toki lapsiin voi tutustua, kun tapailu olisi kestänyt jo aikansa ja olisi vakaa tunne, että myös jatkuu. Mutta yhteistalous ja yhteinen koti tuntuu itsestäni tarpeettomalta ja lasten etujen vastaiselta. Toki ajallaan sekin voisi olla mahdollinen, mutta lasten pitäisi periaatteessa olla jo pois kotoa. Ja siihen menee aikaa..

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei miehenä riittäisi. Mä haluan sitoutua ja haluan lapsiakin.

Silti minä olen juuri se joka ei naista löydä.

Ymmärtän hyvin kantasi. Itse en enempää lapsia halua enkä voisi edes kuvitella.

-ap