Mitä tehdä kun yrittää auttaa sukulaista mutta joka ei tajua omaa parastaan?
Eli äitini joka lähenee jo 85 vuottaan elää edelleenkin maaseudulla keskellä ei mitään lähin naapuri n.6km päässä hänellä ei ole muuta seuraa kuin 2 kissaansa,hänellä on edelleen kaivovesi ja puulämmitys/puuhella joita käyttää mieluummin kuin sähköä eli hän siis edelleen hakkaa puut,kantaa veden,pesee pyykit käsin yms eli elää elämää joka lienee nykyisin harvinaista hän ei muuta pyydä kuin että häntä käytetään kerta-pari kuukaudessa kaupassa,ja minä joka asun 67km päässä hänestä olen sitä mieltä että hänen pitäisi muuttaa enemmän ihmisten ilmoille muttei hän suostu ei muuten mutta minua huolestuttaa että jos hänelle sattuikin käymään jotain niin siellähän on oman onnensa nojassa...
Mitä mieltä täällä olevat on? Pitäskö jotenkin 'pakottaa' muuttoon vai antaa olla?
Kommentit (19)
Miks pakottaa muuttoon jos kerta pärjää hyvin?
Kyllä se sitten tulee ajankohtaiseksi ajallaan (kaatuminen, sairaskohtaus, tmv). Antaisin olla jos vielä pärjää.
Onko äitisi järjissään? Ei ole muistisairautta tms? Sitten tietenkin annat hänen elää niin kuin haluaa, onhan hänellä itsemääräämisoikeus. Kai hänellä puhelin on? Turvaranneketta voisit ehkä miettiä kaatumisen tai muun onnettomuuden varalta.
Se pari kertaa kuussako on sinulle niin suuri homma käydä äitiäsi käyttämässä kaupassa että et viitisi tehdä? Ja sen takia äitisi pitäisi muuttaa kotoaan pois? Huh huh...
Miks ihmisillä on kauhea hinku puuttua toisten elämiseen aatelkaa jos sun luo tulis joku tyyppi joka sanos 'Hei,kuule mun mielestä sä et pärjää,alahan pakata ja muuta.''
Anna olla. Voit toki yrittää neuvotella esim. jonkinlaista turvaranneketta joka hälyttää nappia painaessa tai vaikka videokamera johonkin huoneeseen niin näet missä liikkuu. Näin saat ite mielenrauhan ja mummu varmasti onnellisin kotona :)
No 67km ei ole kummoinen matka autoilevalle, voi käydä katsomassa sitä mummoa ihan viikottain ja niin kauan kuin hän pärjää hyvin ei ole mitään hätää.
Vierailija kirjoitti:
No 67km ei ole kummoinen matka autoilevalle, voi käydä katsomassa sitä mummoa ihan viikottain ja niin kauan kuin hän pärjää hyvin ei ole mitään hätää.
Tulee vuosittain aika paljon turhia päästöjä jos viikottain lähtee ajeleen. Kyllä pitemmän päälle alkaa lompakossakin tuntumaan.
Selväjärkisellä ihmisellä on oikeus itse päättää. Vaikka sekin, että haluaa kuolla kotiinsa omien askareidensa ääreen.
Toihan on käytännössä ihan naapurissa.
Sosiaalitoimistoon voi ilmaista huolensa myös vanhuksen tilanteesta, joissain kunnissa jopa netissä täytettävällä lomakkeella. Ainahan voi tilannearvion heittää viranomaisten huoleksi.
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Voit toki yrittää neuvotella esim. jonkinlaista turvaranneketta joka hälyttää nappia painaessa tai vaikka videokamera johonkin huoneeseen niin näet missä liikkuu. Näin saat ite mielenrauhan ja mummu varmasti onnellisin kotona :)
Oletettavasti AP:n äiti on kuitenkin ihan järjissään ja pärjää itsekseen joten miksi ihmeessä haluaisi lapsensa kyttäyskameran asuntoonsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No 67km ei ole kummoinen matka autoilevalle, voi käydä katsomassa sitä mummoa ihan viikottain ja niin kauan kuin hän pärjää hyvin ei ole mitään hätää.
Tulee vuosittain aika paljon turhia päästöjä jos viikottain lähtee ajeleen. Kyllä pitemmän päälle alkaa lompakossakin tuntumaan.
Jotkut ajaa päivässä töiden takia nelinkertaisesti tuon matkan, viitenä päivänä viikossa.Älä valita.
Oma isoisäni "pakotettiin" hoitokotiin aikoinaan. Hän viihtyi erinomaisesti siellä kun huomasi että sai vai levätä ja jutella muiden vanhusten kanssa.
Minusta on paljon vaadittua jos edellyttää että aikuinen lapsi, jolla on omat lapset, työtä ja mahdollisesti omakotitalo hoidettavaksi, tulisi myös hoitaa vanhemman taloa, kaupankäynnit yms.
Toivon että omat vanhemmat muuttavat kerrostaloon tai palvelutaloon kun eivät enää jaksaa samalla tavalla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No 67km ei ole kummoinen matka autoilevalle, voi käydä katsomassa sitä mummoa ihan viikottain ja niin kauan kuin hän pärjää hyvin ei ole mitään hätää.
Tulee vuosittain aika paljon turhia päästöjä jos viikottain lähtee ajeleen. Kyllä pitemmän päälle alkaa lompakossakin tuntumaan.
Jotkut ajaa päivässä töiden takia nelinkertaisesti tuon matkan, viitenä päivänä viikossa.Älä valita.
Sepä se. Enemmistö ihmisistä juurikin tällaisia tyhjäpäitä ja niiden takia joudutaan jatkuvasti lisäämään rajoitteita kun maailman tila on mikä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Voit toki yrittää neuvotella esim. jonkinlaista turvaranneketta joka hälyttää nappia painaessa tai vaikka videokamera johonkin huoneeseen niin näet missä liikkuu. Näin saat ite mielenrauhan ja mummu varmasti onnellisin kotona :)
Oletettavasti AP:n äiti on kuitenkin ihan järjissään ja pärjää itsekseen joten miksi ihmeessä haluaisi lapsensa kyttäyskameran asuntoonsa?
Nimenomaan siltä varalta että JOS sattuu jotain niin apua saa mahdollisimman pian. Parempi varautua ku itkeä jälkikäteen.
Ei hyväkuntoista noin vaan saa mihinkään hoitokotiin. Nyt mummo saa paljon liikuntaa, rappeutuisi varmaan nopeasti jossain muualla, missä ei olisi mitään kunnon tekemistä.
Näin vanhuksille usein käy. Jos hän haluaa loppukädessä kuolla kotona, niin mikäs siinä. Jos hänellä ei ole dementiaa tai mitään, niin hän on ihan täysivaltainen ihminen ja saa valita asuinpaikkansa. Minusta olisi tosi ärsyttävää, jos joku "huolissaan" oleva yrittäisi saada muuttamaan kotoani pois.
Käy kylässä ja auta vähän tarvittaessa niiden puiden yms kanssa, niin saat ap itsekin sitä liikuntaa.
Anna olla. Mieti jos joku tulisi sörkkimään sinun elämääsi koska elät väärin hänen mielestään.
Anna olla.