Gradu ja pari muuta koulujuttua + kokopäivätyö = en jaksa enää
Pitäisi valmistua kesällä.
Olen henkisesti aivan loppu. Olen itkenyt koko viikonlopun. Töissä tilanne on huonompi kuin ennen ilmapiirin ja työn luonteen suhteen. Töissä suoriudun kuitenkin hyvin ja olen yksi parhaita tekijöitä. Parisuhteessa menee huonosti. En jaksa enää työ+ koulu -yhdistelmää. Tuntuu että mikään elämässäni ei ole nyt hyvin.
Huomaan että masennus alkaa nostaa päätään :( (olen nuorempana kärsinyt masennuksesta) mitä teen?
Kommentit (25)
Opintovapaa on laissa turvattu oikeus. Hae sitä ja keskity opintoihin pari kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Ota loparit ja sinnittele säästöillä/lainarahalla gradu loppuun
En haluaisi luopua työstäni :( yksi vaihtoehto on yrittää järjestää vapaapäiviä enemmän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota loparit ja sinnittele säästöillä/lainarahalla gradu loppuun
En haluaisi luopua työstäni :( yksi vaihtoehto on yrittää järjestää vapaapäiviä enemmän...
Nyt jotain rotia tohon. Oma hyvinvointi tai työ?
Koulu on loppusuoralla ja töitä kerkeet tehdä varmasti enemmän kun haluat. Ota opintovapaa gradua varten ja kun koulu pulkassa palaat töihin. Velvollisuus työnantajalla ottaa takaisin töihin opintovapaan jälkeen. Tsekkaa samalla saisitko aikuisopintotukea (yleensä saa jos työkokemusta kertynyt yheensä 8v)
Vierailija kirjoitti:
Opintovapaa on laissa turvattu oikeus. Hae sitä ja keskity opintoihin pari kuukautta.
Tai yritän järjestää vapaita? Tähän akuuteimpaan ajankohtaan. En haluaisi että tulotaso pienenee radikaalisti.
En saa aikuiskoulutustukea. Voiko opintovapaata hakea esim vain pariksi viikoksi? Saanko tällöin jotain opintotukea/muuten sama asia olisi vain olla palkattomalla vapaalla?
Vierailija kirjoitti:
Opintovapaa on laissa turvattu oikeus. Hae sitä ja keskity opintoihin pari kuukautta.
En usko, että ap.lla on tarpeeksi työvuosia samalla työnantajalta opintovapaaseen. Mutta ap voisi kysyä onnistuisiko osapäivätyö, esim 2-3 kertaa viikossa. Itse tein aiemmin 4 kertaa viikossa töitä opintojen ohella, mutta oli liian rankkaa opintojen kanssa. Sain onneksi sovittua työpaikan kanssa, että teen nyt vain kerran viikossa hommia, ihanaa. Jos ap on hyvä ja tykätty työntekijä, fiksu pomo pyrkii kyllä joustamaan, sillä valmistumisen jälkeen saa hyvän työntekijän, joka jo koulutettu firman toimintatapoihin.
Kyllä on opiskelijat löysää roskaa nykyään. Kyllä minäkin jaksoin töitä ja opiskelua oikein mainiosti. Se valmentaa muutenkin oikeaa elämää varten, että ymmärrät oikeassa työelämässä antaa kunnon panoksen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on opiskelijat löysää roskaa nykyään. Kyllä minäkin jaksoin töitä ja opiskelua oikein mainiosti. Se valmentaa muutenkin oikeaa elämää varten, että ymmärrät oikeassa työelämässä antaa kunnon panoksen.
Työelämä on muuttunut todella raadolliseksi viimeisten 10-20 vuoden aikana. Ihmisistä puristetaan irti ihan kaikki työpäivän aikana ja vapaa-ajallakin häiriköidään tekstarein, sähköpostein ja jopa WA viestein. Ja tästä eivät valita vain opiskelijat, vaan myös pitkään työelämässä olleet. Myös opetuksen laatu yliopistoissa on heikentynyt, vastuu omasta oppimisesta on sälytetty täysin opiskelijoille, eli jos haluaa valmistua edes ok arvosanoilla, täytyy panostaa opiskeluun todella paljon.
Ota oikeasti opintovapaata jos vain sitä saat tai sitten vähennät töitä vaikka 1pv/viikko. Älä missään nimessä jätä opintoja kesken. Parisuhde ja sen tila on noista vähiten tärkeä, älä stressaa siitä niin paljon. Kun saat opinnot loppuun, voit sitten katsoa mitä suhteen kanssa kannattaisi tehdä.
Tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on opiskelijat löysää roskaa nykyään. Kyllä minäkin jaksoin töitä ja opiskelua oikein mainiosti. Se valmentaa muutenkin oikeaa elämää varten, että ymmärrät oikeassa työelämässä antaa kunnon panoksen.
Juupa juu ja hiihdit aina koululle parikymmentä kilsaa ja ammuit kotimatkalla siinä hiihdellessäsi päivälliseksi peuran, jonka sitten heitit olkapäällesi ja veit kotiin. Aika kultaa muistot ja kuvitelmat siitä kuinka hyvä sitä itse onkaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Järjestä työsi sillälailla että voisit tehdä mahdollisesti osa-aikaista työtä. Töitä ehdit tehdä loppuelämäs. Voit myös ottaa opintolainaa niinkuin muut ovat täällä ehdottaneet, hoidat koulusi loppuun. Mikä hiton ongelma sulla tässä oli? Miksi pitää tehdä asiat niin hemmetin vaikeaksi?
Mietipä miten viestit toisille ihmisille. Ap.lla on paha olla ja sinä tulet kiroilemaan ja ilkeilemään. Positiivinen viesti vastaanotetaan apremmin kuin negatiivinen.
Tsemppiä tilanteeseen!
Itselläni oli sama tilanne vuosi sitten ja irtisanouduin tuolloin töistä, koska opintovapaata en saanut ja tiesin, että valmiin tutkinnon avulla voin työllistyä parempaan duuniin. Taloudellisesti tuo ratkaisu tiesi rankkoja aikoja, mutta onneksi vain väliaikaisesti.
Moni varmasti saa tehtyä töitä ja kouluhommia samaan aikaan, mutta mulla ei ainakaan millään voimavarat siihen riittäneet. Nyt on sitten tutkinto valmis ja sain huipun duuninkin, eli täällä ainakin tilanne kääntyi voitoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintovapaa on laissa turvattu oikeus. Hae sitä ja keskity opintoihin pari kuukautta.
Tai yritän järjestää vapaita? Tähän akuuteimpaan ajankohtaan. En haluaisi että tulotaso pienenee radikaalisti.
Kaikkea ei voi saada. Mieti mikä on sulle tärkeintä ja mistä voit luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota loparit ja sinnittele säästöillä/lainarahalla gradu loppuun
En haluaisi luopua työstäni :( yksi vaihtoehto on yrittää järjestää vapaapäiviä enemmän...
Itse henkiläkohtaisesti sain eniten aikaiseksi, kun tein puolikasta työaikaa ja opiskelin. Millään ei sopinut pelkkä opiskelu.
Jos haluat sekä työn että opinnot, niin silloin karsit elämästä kaiken muun pois.
Minä olen aikanani tehnyt kokopäivätyön ohella gradun ja vielä pätevöitymisopinnot. Vaikka harrastukset olisivat olleet ihanan rentouttavia, niin niille vain ei voinut antaa yhtään aikaa ja energiaa. Kaverien ja sukulaisten tapaamiset jätin myös pois. Ja näin jaksoin hyvin tuon ajan. Elämä oli tietenkin vähän ankeaa, mutta tuo oli vain rajallinen ajanjakso. Ja lomilla pystyin kuitenkin elämään myös normaalimmin.
Ja nyt myöhemmin on ollut jakso, kun tein kahta kokoaikatyötä samaan aikaan. Taas piti vain priorisoida asiat, niin yllättävän hyvin meni. Hoidin työjutut päättäväisesti ja tehokkaasti. Jätin tauolle kaikki projektit, joita normaalisti touhusin työn ohella. Ja hoidin työt ja lasten asiat pelkästään. Yllättävän hyvin selvisin tuostakin jaksosta.
Eli kokemuksesta sanon: Asiat tärkeysjärjestykseen ja kaiken turhan karsiminen pois. Itsekuria.
Ota loparit, pidä pari viikkoa vapaata ja sitten keskity koulunkäyntiin ja valmistu! Voitko vielä nostaa opintolainaa?
Otat lomapäiviä gradun tekemiseen.
Työstä ei kannata luopua. Tulotaso on hyvä säilyttää ja valmistuneena & työllisenä on helpompi hakea uusia kivempia työpaikkoja jatkossa.
Kuulostaa niin tutulta, minulla on samanlainen tilanne. Yritän jaksaa töiden ja gradun kanssa. Kyllä me jaksetaan! Tsemppiä!
Opiskelu ja työelämä vaatii koko ajan enemmän ja enemmän. Pelkkä ammattikorkeakoulu on koko ajan vaativampaa, opinnäytetyön pitää olla koko alaa kehittävää tieteellistä matskua, vaikka mielestäni yliopistot ovat sitä varten. Projektit ovat laajoja ja haastavia, joihin vaaditaan tieteellistä pohjaa, opiskelu 99% itsenäistä ja verkko-opintoja, vaikka olisi päiväopetuksen puolella. Sairaslomaa ei saa eikä opintoja voi suunnitella oman elämänsä mukaan. Samanaikaisesti ihmiset saavat pahimmillaan vain opintotukea (kiitos hallituksen asumistukimuutoksen) ja joutuvat opintojen ohella painamaan töitä niin paljon kuin mahdollista, sillä jollain se vuokra ja muu on maksettava. Vuokrat korottuvat koko ajan, sähkö ja vesi tuntuu kallistuvan vuosi vuodelta. Toisinaan sitä painaa töitä yötä myöten niin, että unirytmi menee täysin sekaisin. Luennolle pitää ehtiä silti kahdeksaksi, poissa ei saa olla yhtään tuntia. Ei edes sairaana.
Ota loparit ja sinnittele säästöillä/lainarahalla gradu loppuun