Mistä tietää rakastavansa toista ihmistä?

Tiesin rakastavani kissaani siitä, että ikinä ei käynyt mielessäkään että rakastanko. Olisin tehnyt ihan mitä tahansa kisun eteen. Mitä tahansa!

Ihmisten kanssa tällaista tunnetta ei tule koska ihmiset ovat syvältä.

Monista syistä varmaan, mutta itse tiedän silloin kun en osaa/halua ajatella elämää ilman sitä toista.

Up

Sen vaan tietää..? Vaikea selittää, tulee jotenkin rauhallinen olo kun ajattelee rakastamaansa henkilöä. Terkkuja Janille!

Vierailija kirjoitti:

Monista syistä varmaan, mutta itse tiedän silloin kun en osaa/halua ajatella elämää ilman sitä toista.

Toi on kylläkin riippuvuutta.

Ei rakkautta.

Pelkän ihastumisen ja perhosia vatsassa tunteen tilanne tulee ikävä, huoli toisesta ja kaipuu mikä tuntuu rinnassa. Rakkaus on syvää. Se ei katoa noin vain kuten ihastuminen.

Haluaa ihmiselle pyyteetöntä hyvää.

Iloitsee vilpittömästi toisen onnesta ja menestyksestä.

Kun vaan toisesta ei ole pahaa sanottavaa tai jos on niin hyväksyy ne pienet kurjat ominaisuudet vaikka toisessa ihmisessä ne ärsyttäisi suunnattomasti.

Tommy Hellsten on sanonut, että aito rakkaus tahtoo toiselle pelkkää hyvää, kunnioittaa toista, ja antaa toiselle täyden vapauden. Eli jos pystyt siihen, niin rakastat.

Itse kuuntelen tunnetta. Kun keskityn miettimään miestäni ja samalla kuuntelen kehiani, niin se tunne on luottamus, varmuus ja lämpö.

Olen ollut aiemminkin naimisissa. Silloin en tuntenut näin, vaikkakin ajattelin rakastavani. Paino sanalla ”ajattelin”.