Minusta ajatus siitä, että eksään pitäisi katkaista kokonaan välit...

Samaa mieltä. Jokaisen kanssa on asiat sovittu niin ettei ainakaan minua kaivele mikään, eikä vissiin eksiäkään kun tekemisissä ollaan. Jopa sen kamalimman kanssa nyt kun ei tarvitse päivittäin sitä touhua katsella.

Riippuu aika paljon eron laadusta ja siitä ollaanko ennen parisuhdetta oltu ystäviä. Jos ero on ollut riitaisa ja siihen on mahdollisesti liittynyt muita ihmisiä, niin miksi ihmeessä haluaisin olla ystävä. Varsinkaan sitä ei olla oltu ennen parisuhdettakaan.

Onhan se hienoa että pitää yhteyttä edelleen. Meilläkin yhteydenpito olisi vain hyväksi jos erottaisiin kun on lapsia.

Vierailija kirjoitti:

on sairas. Tulen hyvin toimeen kaikkien eksieni kanssa ja yhden kanssa olemme edelleen läheisiä ystäviä. En missään tapauksessa seurustelisi kenenkään kanssa, joka vaatisi minua viilentämään välit eksiini. Sellainen osoittaa minusta empatiakyvyn puutetta ja epävarmuutta. Minulla on yhtenä ehdottomana parinvalintakriteerinä, että seurustelukumppanini tulee hyvin toimeen ainakin joidenkin omien eksiensä kanssa. Jos kaikki eksät ovat nykyisen seurustelukumppanin mukaan olleet kamalia, niin todennäköisesti aika pian sinustakin tulee sellainen kamala eksä...

Inspiraatio tähän aloitukseen tuli kuunnellessani ystäväni parisuhdehuolia...

Onko sulla käynyt mielessä  että kaikki  eivät tule toimeen exiensä  kanssa ja syystä? Osaatko   yhtään asettua sellaisen kaverin asemaan jota on esimerkiksi  suhteessa hakattu ja ex vainoaa edelleen? Tai jota on petetty? Silloin yhteydenpito on lähinnä oire masokismista eikä  mitään normaalia toimintaa.

Ihan selkeesti et,  koska olet omassa kuplassasi  ja kuvittelet että kaikilla muillakin on sama tilanne. Onpas typerää sinulta. Tämänkin aivopierun oisit voinut pitää ihan omana tietonasi koska kyky asettua toisen asemaan on sulla noin puutteellinen.

Jokainen tietty elää tyylillään. Minulle ex on kuollut siitä lähtien kun tulee exäksi. Ei mitään tarvetta pysyä minkäänlaisissa väleissä jos ei kerran ole lapsia.

Miehen ex roikkui ja vainosi miestä vielä monta vuotta meidän naimisiinmenon jälkeen. Eikä ollut edes muusta kuin seurustelusuhteen loppumisesta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Inspiraatio tähän aloitukseen tuli kuunnellessani ystäväni parisuhdehuolia...

Onko sulla käynyt mielessä  että kaikki  eivät tule toimeen exiensä  kanssa ja syystä? Osaatko   yhtään asettua sellaisen kaverin asemaan jota on esimerkiksi  suhteessa hakattu ja ex vainoaa edelleen? Tai jota on petetty? Silloin yhteydenpito on lähinnä oire masokismista eikä  mitään normaalia toimintaa.

Ihan selkeesti et,  koska olet omassa kuplassasi  ja kuvittelet että kaikilla muillakin on sama tilanne. Onpas typerää sinulta. Tämänkin aivopierun oisit voinut pitää ihan omana tietonasi koska kyky asettua toisen asemaan on sulla noin puutteellinen.

Totta kai voin. Siksi sanoinkin, että odotan seurustelukumppanilta kykyä tulla toimeen _joidenkin_ eksiensä kanssa. Jos joukkoon on mahtunut jokin sellainen eksä, jonka kanssa on ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, niin silloin ei pidä olla yhteydessä. Jos taas elämään on mahtunut useita väkivaltaisia eksiä, niin silloin saattaa olla kyse siitä, että henkilö toistuvasti valitsee ihan vääränlaisia ihmisiä elämäänsä ja todennäköisesti hyötyisi ammatillisesta tuesta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tietty elää tyylillään. Minulle ex on kuollut siitä lähtien kun tulee exäksi. Ei mitään tarvetta pysyä minkäänlaisissa väleissä jos ei kerran ole lapsia.

Miehen ex roikkui ja vainosi miestä vielä monta vuotta meidän naimisiinmenon jälkeen. Eikä ollut edes muusta kuin seurustelusuhteen loppumisesta kyse.

Kukin tosiaan elää tyylillään. Minun korviini tuollainen tyyli kuulostaa ihmisten kertakäyttöiseltä kohtelulta. Ei tietenkään saa roikkua ja toisen rajoja pitää kunnioittaa, mutta että ihmisestä tulee kuollut, kun ei enää seurustella. No huhhuh.

Ap

Itsellä tuore ero takana ja exän käyttäytyminen lapsia kohtaan on todella törkeää. En haluaisi olla missään tekemisissä, mutta lasten takia pakko vaihtaa parit viestit viikottain. Inhottaa koko mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tietty elää tyylillään. Minulle ex on kuollut siitä lähtien kun tulee exäksi. Ei mitään tarvetta pysyä minkäänlaisissa väleissä jos ei kerran ole lapsia.

Miehen ex roikkui ja vainosi miestä vielä monta vuotta meidän naimisiinmenon jälkeen. Eikä ollut edes muusta kuin seurustelusuhteen loppumisesta kyse.

Kukin tosiaan elää tyylillään. Minun korviini tuollainen tyyli kuulostaa ihmisten kertakäyttöiseltä kohtelulta. Ei tietenkään saa roikkua ja toisen rajoja pitää kunnioittaa, mutta että ihmisestä tulee kuollut, kun ei enää seurustella. No huhhuh.

Ap

Tyylini voi tuntua tylyltä, mutta ihan oman hyvinvointini takia olen oppinut heittämään elämästäni turhan painolastin pois. Exät kuuluvat selkeästi tähän turhaan kategoriaan.

Puhutte niin kuin kaikilla olisi pitkä liuta niitä eksiä...

Ap ei taida tällä hetkellä olla vakavassa parisuhteessa.Ei kyllä kovin paljoa olla exien kanssa enään tekemisissä kun ero tulee.

Vierailija kirjoitti:

Ap ei taida tällä hetkellä olla vakavassa parisuhteessa.Ei kyllä kovin paljoa olla exien kanssa enään tekemisissä kun ero tulee.

Kyllä olen. :) En vain ikinä ole tuntenut epävarmuutta omista tai muiden eksistä. Ihmissuhteet tekevät meistä sellaisia kuin olemme. Olen kiitollinen mieheni eksille siitä, mitä hän on niistä ihmissuhteista oppinut.

Ap

En seurustelisi jonkun kanssa, joka on ystävä eksiensä kanssa. Minusta olisi epäluonnollista vaikkapa istua iltaa ja viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka tuntevat kumppanini yhtä intiimisti seksuaalisuuden osalta.

Itselleni ystävyys ja romanttinen suhde on sen verran eri asia, että en näe mitään järkeä ryhtyä muuttamaan suhdetta ystävyydeksi, kun seksuaalinen ja romanttinen puoli on lopussa. Hieno ihminen hän voi silti vielä olla, mutta menköön omia menojaan.

Jos kumppani lakkaa kiinnostamasta parisuhteessa siinä määrin että suhde loppuu miksi pitäisi olla tekemisissä keskenään sitten kun hän on exä? Minulla ei ole lapsia eli mitään velvoitetta yhteydenpitoon exien kanssa ei ole niin miksi pitäisin yhteyttä, heidän asiansa lakkasivat kiinnostamasta minua jo suhteen aikana eikä tilanne suhteen loputtua todellakaan muuttunut. En varmaan edes tuntisi heitä jos tulisivat kadulla vastaan. Joku existäni halusi tapailla vielä eron jälkeen ja kävimmekin parilla treffeillä, mikään ei olisi voinut olla tylsempää ja lopulta ilmoitin sen hänelle, hänestä oli tuntunut helpotuksekseni samalta. Ei todellakaan tullut mitään tarvetta pitää yhteyttä tai pysyä ystävinä, kuolleita tunteita ei pysty elvyttämään.

Kannattaa kumminkin olla varovainen mitä eksien kanssa tekee ja mitä someen päivittää. Varsinkin jos on lapsia saattaa KELA hyvinkin nopeasti katsoa teidät avoliittolaisiksi.

Jättäjän on helppo olla kaveri eron jälkeen. Tai, jos eksä on ollut ”ihan kiva”. Ettei kyse ole edes rakkaudesta ollut.

Toista on petetyllä ja jätetyllä. Jos tunteet ovat vahvoja, niin välit on pakko katkaista välit, jotta toisesta pääsee henkisesti eroon.