Lasten sosiaaliset suhteet stressaa
9-vuotias tyttö, sosiaalinen ja koulussakin tykätty. Tässä iässä niitä bestiksiä jo on, nyt vuodenvaihteessa tytön bestis muutti toiselle paikkakunnalle, kauas. On ollut ikäviä iltapäiviä ja viikonloppuja sen jälkeen. Kavereita on koulussa, mutta tänäänkin tyttö on kysynyt jo 3 kaveria, mutta ei käy. Leikkivät ilmeisesti omien parhaiden kavereidensa kanssa. Ja 3 ei ilmeisesti voi olla yhdessä.
Surettaa ennen niin iloisen ja aktiivisen tytön puolesta, kun oikeasti yrittää ja kelpaa kyllä joukkoon koulussa, mutta vapaa-ajalla on se viimeinen vaihtoehto. Vaikea yrittää motivoida, kun näkee miten pettynyt hän on , kun ei kavereille sovi tänäänkään.
Kommentit (8)
Monilla tytöillä on tuon bestis asian kanssa kipuilua koko varhaisnuoruus. Se on sosiaalista peliä ja aika raakojakin ohareita harrastetaan. Myös pojallani on ollut kavereiden kanssa tuollaista säätöä. On pitänyt parhaana kaverinaan poikaa, joka on sopinut ja perunut monta kertaa, kun on keksinytkin parempaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Monilla tytöillä on tuon bestis asian kanssa kipuilua koko varhaisnuoruus. Se on sosiaalista peliä ja aika raakojakin ohareita harrastetaan. Myös pojallani on ollut kavereiden kanssa tuollaista säätöä. On pitänyt parhaana kaverinaan poikaa, joka on sopinut ja perunut monta kertaa, kun on keksinytkin parempaa tekemistä.
Niin ja onko tässä muutto ainoa ratkaisu? Eihän sitä tiedä löytyykö uudessa paikassakaan kavereita.
Voi harmi!
Ymmärrän tunteesi. Jos tyttösi on kiva kaveri, niin asia saattaa korjaantua omalla painollaan. Kuinka kauan siitä on, kun bestis muutti?
Entä harrastukset ja lähinaapurusto? Joskus tuon ikäiset tarvitsevat vielä vähän promoottoria suhteilleen. Eli jos siitä läheltä löytyisi siten, että tutustut itse vanhempiin. Tai jokin kiva harrastus läheltä.
En usko, että tilanne on kovin pitkäaikainen, jos tyttö on mitä sanoit: aktiivinen ja sosiaalinen.
Entä juhlien järjestäminen? Monesti pikaisetkin tilanteet tuovat läheisyyttä lapsille. Eli koko luokka kylään vaikka ystävänpäivän merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla tytöillä on tuon bestis asian kanssa kipuilua koko varhaisnuoruus. Se on sosiaalista peliä ja aika raakojakin ohareita harrastetaan. Myös pojallani on ollut kavereiden kanssa tuollaista säätöä. On pitänyt parhaana kaverinaan poikaa, joka on sopinut ja perunut monta kertaa, kun on keksinytkin parempaa tekemistä.
Niin ja onko tässä muutto ainoa ratkaisu? Eihän sitä tiedä löytyykö uudessa paikassakaan kavereita.
No ei ehkä sekään auttaisi. Persoonan pitäisi olla sellainen, että ottaa ne kaverit itselleen. Johtajatyyppi, tai mielenkiintoista tarjottavaa kotona, pelejä, herkkuja tms.
Nelonen on nolona.
Johan tuossa aloituksessa on, että vuodenvaihteessa muutti, sorry. Välivaihe nyt varmaa, kuukausi vain kyseessä.
Maaliskuussa on synttärit, toki silloin kutsutaan useampia kavereita, mutta näitä samoja kavereita on kutsuttu aiempinakin vuosina ja hyvin menee, silloin kun tapaavat.
Nyt ongelma on se,etteivät oikein tapaa, kun ei kavereille sovi. Tai eivät halua/valitsevat paremman kaverin. Eikä pakottaakaan oikein voi. Paikkakuntamme on suht pieni, eli uutta väkeäkään tänne ei muuta samalla tavalla kuin kasvukeskuksissa.
Ap
Ja ei asuta asuntoalueella (tosin ei nämä kaveritkaan) vaan matkaa on 500 m - 2 km, joten tapaamiset on sovittava, eikä kavereihin "satu törmäämään" pihatiellä.