Tutkinto vs. itseopiskelu

Aina on ollut itseoppineita ihmisiä. Eikö tämä nyt ole itsestäänselvyys?

Riippuu paljon myös mitkä on ne tavoitteet tiedolle ja osaamiselle. Tieto itsessään ei ole ikinä se lopullinen päämäärä. Tärkeintä on se mihin sitä tietoa käyttää. Mitä sen avulla saavuttaa.

Helppo esimerkki on vaikka Bill Gates joka jätti opiskelut kesken ja keskittyi Microsoftin kehittämiseen. Varmasti älyä olisi ollut opiskella mitä tahansa tutkintoja.

Tehdään siellä yliopistossa muutakin kuin tentitään _kirjoja_.

Huoh! Ihmisillä on erittäin vahva taipumus huijata itseään ja poimia rusinat pullasta. Itseopiskelija pitää omaa maailmankuvaa vastaan olevia asioita mielipiteinä, eikä faktoina. Hän ei opi. Tämä on nähty niin monta kertaa, vaikka samat kirjat on luettu.

Itseopiskeluja ei testata millään tavoin, yliopistossa kurssin läpäisy tarkoittaa että hallitset asiat yliopiston kriteerien mukaan. Ja arvosana on siitä todiste.

Itseopiskeluista ei ole mitään näyttöjä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa kuitenkin käytetään tenttikirjoina sellaisia kirjoja, jotka ovat kaikkien saatavilla. Jos henkilö A lukee ko. kirjallisuuden kotona tekemättä tutkintoa ja henkilö B lukee kirjat yliopistossa ja tekee tutkinnon niin eihän siinä ole tietotasossa mitään eroa!

Olet oikeassa, misjan lukemalla pääsee ihan samalla tietotasolle yliopistossa ja itsekseen. Mutta lukeminen ja tieto on vasta alku. Yliopistossa käytetään oppimisen kuvaamoseen asteikkoja, joissa tietäminen/muistaminen on se ensimmäinen askelma. Esim tämmöisiä: taxonomia de bloom

Tosin yliopistossakin pääsee yleensä vasta tuolle soveltavalle tasolle tai parhaat maisterit analysoivalle tasolle. Luova taso tulee sit joskus väitöskirjan jälkeen...

Meillä nyt vaan on tarve yrittää määritellä ja standardisoida asioita ja yksi standardisoinnin määritelmä on se, että suorittaa yliopistossa tentin jonka materiaalia ne kirjat ovat ja tästä tulee merkintä rekisteriin. Voihan se itseoppinut olla yhtä pätevä tai jopa osaavampi, mutta sitä ei vaan voi todistaa mitenkään (paitsi ehkä jollain syvähaastattelulla...)

Monet tentit on ihan muista aineistoista kuin kirjoista. Luentomuistiinpanoista tai luennoitsijan koostamista pumaskoista. Niitä et saa mistään muualta.

Toisaalta yliopistossa tehdään paljon muutakin kuin tentitään. Esimerkiksi minun alallani oli paljon labraharjoituksia, muita harjoitustöitä, laskuharjoituksia, raporttien ja työselostuksien kirjoittamista jne sekä käytännön harjoittelua työpaikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Huoh! Ihmisillä on erittäin vahva taipumus huijata itseään ja poimia rusinat pullasta. Itseopiskelija pitää omaa maailmankuvaa vastaan olevia asioita mielipiteinä, eikä faktoina. Hän ei opi. Tämä on nähty niin monta kertaa, vaikka samat kirjat on luettu.

Aika mustavalkoinen mielipide, että jotain voisi oppia vain yliopistossa. Koulussa ei opi mitään sellaista mitä ei voisi itsenäisesti oppia.

Yhtään koulutusta väheksymättä. Onhan se tosi hyvä ja tehokas keino kehittää itseää ja omaa osaamista ja tietämystään.

Hyvä esimerkki on jonkun tietyn alan harrastajat jotka omistautuu sille omalle juttulleen. Usein tietävät ja osaavat paljon enemmän kuin virallisesti alaa opiskelleet.

Vierailija kirjoitti:

Itseopiskeluja ei testata millään tavoin, yliopistossa kurssin läpäisy tarkoittaa että hallitset asiat yliopiston kriteerien mukaan. Ja arvosana on siitä todiste.

Itseopiskeluista ei ole mitään näyttöjä.

Ei se nyt todellisuudessa ihan noin mene. Motivoitunut itseopiskelija on helpostikin parempi tiedoiltaan (taidot voi olla sitten jotain muuta jos ei pääse harjoittelemaan käytännössä) kuin keskiverto yliopistosta valmistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh! Ihmisillä on erittäin vahva taipumus huijata itseään ja poimia rusinat pullasta. Itseopiskelija pitää omaa maailmankuvaa vastaan olevia asioita mielipiteinä, eikä faktoina. Hän ei opi. Tämä on nähty niin monta kertaa, vaikka samat kirjat on luettu.

Aika mustavalkoinen mielipide, että jotain voisi oppia vain yliopistossa. Koulussa ei opi mitään sellaista mitä ei voisi itsenäisesti oppia.

Yhtään koulutusta väheksymättä. Onhan se tosi hyvä ja tehokas keino kehittää itseää ja omaa osaamista ja tietämystään.

Hyvä esimerkki on jonkun tietyn alan harrastajat jotka omistautuu sille omalle juttulleen. Usein tietävät ja osaavat paljon enemmän kuin virallisesti alaa opiskelleet.

Roskaa! Ensin heität tuon paskan mustavalkojutun, joka on presiis se, mikä on tieteellistä: osataan sanoa onko joku asia niin vai ei. Alan harrastajat eivät osaa tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseopiskeluja ei testata millään tavoin, yliopistossa kurssin läpäisy tarkoittaa että hallitset asiat yliopiston kriteerien mukaan. Ja arvosana on siitä todiste.

Itseopiskeluista ei ole mitään näyttöjä.

Ei se nyt todellisuudessa ihan noin mene. Motivoitunut itseopiskelija on helpostikin parempi tiedoiltaan (taidot voi olla sitten jotain muuta jos ei pääse harjoittelemaan käytännössä) kuin keskiverto yliopistosta valmistunut.

Kyllä se noin menee, sinulla on huono luetunymmärtäminen.

Ei viestissä väitetty että itseopiskelija on tiedoiltaan huonompi, vaan että näytöt puuttuu. Ei ole riippumatonta todistetta siitä miten hyvin itseopiskelija hallitsee aihepiirin, yliopisto-opiskelijalla taas on todisteina kurssisuoritteita ja arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä nyt vaan on tarve yrittää määritellä ja standardisoida asioita ja yksi standardisoinnin määritelmä on se, että suorittaa yliopistossa tentin jonka materiaalia ne kirjat ovat ja tästä tulee merkintä rekisteriin. Voihan se itseoppinut olla yhtä pätevä tai jopa osaavampi, mutta sitä ei vaan voi todistaa mitenkään (paitsi ehkä jollain syvähaastattelulla...)

Itseoppinut todistaa osaamisensa käytännön tekemisellä. Koulua kun ei käydä koulun vuoksi vaan sitä oikeaa elämää varten joka koittaa opintojen jälkeen.

Tietysti maisterin paperit kourassa voi olla helpompi päästä sellaiseen asemaan missä pääsee käyttämään sitä osaamistaan. Ei se silti ennenkuulumatonta ole, että yrityksissä etenee työurallaan pätevä kaveri jolla ei ole paperilla mitään varsinaista pätevyyttä siihen hommaan mitä tekee. Etenkin yksityisellä puolella sillä on paljon enemmän merkitystä mitä oikeasti pystyt tekemään ja saamaan aikaan. Kyllä ne oikeasti lahjakkaat tyypit siellä erottuu akanoista.

Sitten on ammatteja kuin vaikka lääkäri mitä ei käytännössä ole mahdollista tehdä ilman koulussa saatua pätevyyttä. Näitä on kuitekin tosi vähän suhteessa kaikkien ammattien lukumäärään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh! Ihmisillä on erittäin vahva taipumus huijata itseään ja poimia rusinat pullasta. Itseopiskelija pitää omaa maailmankuvaa vastaan olevia asioita mielipiteinä, eikä faktoina. Hän ei opi. Tämä on nähty niin monta kertaa, vaikka samat kirjat on luettu.

Aika mustavalkoinen mielipide, että jotain voisi oppia vain yliopistossa. Koulussa ei opi mitään sellaista mitä ei voisi itsenäisesti oppia.

Yhtään koulutusta väheksymättä. Onhan se tosi hyvä ja tehokas keino kehittää itseää ja omaa osaamista ja tietämystään.

Hyvä esimerkki on jonkun tietyn alan harrastajat jotka omistautuu sille omalle juttulleen. Usein tietävät ja osaavat paljon enemmän kuin virallisesti alaa opiskelleet.

Olet hyvin väärässä. "Koulussa" eli tässä tapauksessa yliopistossa oppii paljon sellaista, mitä itseopiskellen ei ole mahdollista oppia.

Meinaat että lukemalla lääketieteen oppikirjat olet kohta oppinut kaiken saman kuin kirurgi?

Kyllä silti pidän henkilöä A fiksumpana ja siksi pätevämpänä työhön. Jos henkilöllä B olisi ollut potentiaalia yliopistoon, nousee kysymys miksi hän jätti sen käyttämättä. Lahjattomuutta? Älykkyyden puutetta? Kunnianhimoton? Laiska?

Eivät hyviä ominaisuuksia työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh! Ihmisillä on erittäin vahva taipumus huijata itseään ja poimia rusinat pullasta. Itseopiskelija pitää omaa maailmankuvaa vastaan olevia asioita mielipiteinä, eikä faktoina. Hän ei opi. Tämä on nähty niin monta kertaa, vaikka samat kirjat on luettu.

Aika mustavalkoinen mielipide, että jotain voisi oppia vain yliopistossa. Koulussa ei opi mitään sellaista mitä ei voisi itsenäisesti oppia.

Yhtään koulutusta väheksymättä. Onhan se tosi hyvä ja tehokas keino kehittää itseää ja omaa osaamista ja tietämystään.

Hyvä esimerkki on jonkun tietyn alan harrastajat jotka omistautuu sille omalle juttulleen. Usein tietävät ja osaavat paljon enemmän kuin virallisesti alaa opiskelleet.

Olet hyvin väärässä. "Koulussa" eli tässä tapauksessa yliopistossa oppii paljon sellaista, mitä itseopiskellen ei ole mahdollista oppia.

Esimerkiksi?

Vierailija kirjoitti:

Meinaat että lukemalla lääketieteen oppikirjat olet kohta oppinut kaiken saman kuin kirurgi?

Itseopiskelija voi oppia kirjoista saman minkä lääketieteen opiskelija niistä samoista kirjoista. Ei enempä, ei vähempää.

Yliopistossa pitää tenttiä ne kirjat ja tenttien sisältö on professoreiden/pedagogien määrittämää. Itsenäisesti voi käydä samat asiat läpi ja tehdä niistä erilaisia johtopäätöksiä. Voi esimerkiksi koota tutkimuksia tukemaan omaa väitettään, joka voi olla hyvinkin poikkeava tiedekunnassa yleisesti hyväksytyistä väitteistä.

Vierailija kirjoitti:

Itseopiskeluja ei testata millään tavoin, yliopistossa kurssin läpäisy tarkoittaa että hallitset asiat yliopiston kriteerien mukaan. Ja arvosana on siitä todiste.

Itseopiskeluista ei ole mitään näyttöjä.

Ja joka tekee tentin voi saada ykkösen kun taas itseopiskelija joka ei tenti voisi tenttiin mennessään saada kiitettävän :) Ei edelleenkään kerro tietotasosta tutkinto vs. itseopiskelu.

Riippuu aineesta. Esim. joihinkin virkoihin vaaditaan tietty yliopistokoulutus. Mutta ei se tarkoita etteikö ilman yliopistoa voisi lukea samat kirjat ja oppia samat asiat. Työnantaja yleensä on kiinnostunut todistuksesta, ei siitä että itse sanoo osaavansa tietyt asiat. Jos hakee tietoa ja osaamista johonkin tiettyyn asiaan, kannattaa toki opiskella itse mitä huvittaa.