Lue keskustelun säännöt.
Haluan parisuhteessa koettavia asioita mutten tahdo parisuhdetta - mitä tehdä?
17.01.2018 |
Kysymys otsikossa.
Mitä minun on tehtävä, kun en selkeästikään ole valmis sitoutumaan, mutta silti halajan parisuhteessa koettavia asioita? Yhdessä olemista, toveruutta, seksiä, yhteisiä suunnitelmia ym. Ajatuksena en silti tahdo parisuhteeseen... Friends with benefits -meininki ei sovi minulle, koska alan tuntemaan riittämättömyyttä siitä, etten olekaan toiselle kumppanimateriaalia. Miten kasvan ihmisenä ja saan sysättyä lapselliset tarpeeni sivuun? Kai haluaisin olla vain haluttu jonkun toisen silmissä, vaikka itse en tahtoisikaan enempää... Ja tämä ei ole oikein toista ihmistä kohtaan, vaan todella lapsellista ja omaan egoon keskittyvää toimintaa.
Kommentit (5)
Mikä sitoutumisessa ahdistaa? Sekö, että haluat olla vapaa vaihtamaan kumppania jos löydät paremman?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskollisuus ei ole ongelma! En haluaisi olla kuin yhden ihmisen kanssa kerrallaan ja odotan sitä myös toiselta.
Parisuhteessa ehkä näen "vastenmielisenä" sen sitoutumisen vakavuuden. Vaadin sitoutumista, mutta sitoutuminen niin, että olisi osa toisen perhettä pelottaa... Tai se, että mies olisi 100% varma, että tahtoo naimisiin kanssani. Näen nuo asiat vain pelottavana. Kaipaisin kuitenkin sitä parisuhdemaista elämän jakamista, mutta en ihan tuolle tasolle asti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus ei ole ongelma! En haluaisi olla kuin yhden ihmisen kanssa kerrallaan ja odotan sitä myös toiselta.
Parisuhteessa ehkä näen "vastenmielisenä" sen sitoutumisen vakavuuden. Vaadin sitoutumista, mutta sitoutuminen niin, että olisi osa toisen perhettä pelottaa... Tai se, että mies olisi 100% varma, että tahtoo naimisiin kanssani. Näen nuo asiat vain pelottavana. Kaipaisin kuitenkin sitä parisuhdemaista elämän jakamista, mutta en ihan tuolle tasolle asti.
Ap
Ei kai sitä tuolle tasolle asti ihan hetkessä hypätäkään. Olen itse seurustellut 3,5 vuotta miesystäväni kanssa emmekä vielä kumpikaan ole edes puhuneet naimisiin menosta. Se on molemmille selvää, että haluamme olla yhdessä ja olemme sitoutuneita toisiimme, mutta tuleeko avo- tai avioliitto joskus ajankohtaiseksi, selviää vasta ajan myötä. Toistemme lähisukulaiset ja ystävät olemme tavanneet ja meidät kutsutaan juhliin pariskuntana, mutta en koe olevani osa hänen perhettään tai että hän olisi osa minun perhettäni; hän on "vain" miesystäväni, elämänkumppanini.
Älä muuta yhteen. Se voisi sopia sinulle. Silloin saat etsimiäsi osasia parisuhde-elämästä, mutta sinulla/teillä on silti omat kodit, säännöt ja tottumukset mitä kotielämään tulee, ja tarvittaessa mahdollisuus ihan omaan rauhaan.
Selitä vähän tarkemmin, mikä parisuhteessa olemisessa on sinulle vastenmielistä sitoutumista. Nyt en ymmärrä, kun luettelit haluavasi juuri niitä asioita, joista parisuhde koostuu, mutta samaan aikaan et kuitenkaan halua parisuhteeseen.
Sekö on ongelma, että usein parisuhteessa olevat haluavat sitoutua uskollisuuteen?