Ärsyttävät opiskelukaverit..
Tiedän, että maailmassa on paljon pahempiakin asioita, mutta ei voi mitään kun ärsyttää..
Aloitin elokuussa koulun, pitkästä aikaa. Motivaationi on korkealla opiskelujen suhteen. Koulu on kiva, rakennus, opiskelutilat, ruokala, vessat jne hyvä, opettajat ehkä yhtä kahta poikkeusta lukuunottamatta aivan mahtavia ja ammattitaitoisia.
Mutta ne luokkakaverit. Olemme sentään ammattikorkeassa, ja hermot menee. kirjoja ei osteta, tai lainata, ja sitten ollaan kurkkimassa toisten kirjoista ja pyytämässä lainaan. Viimeksi eilen, vieressäni oleva tyttö otti kirjani pitkäksi aikaa itselleen, mumisi jotain että saanko katsoa tästä kun nämä asiat ovat suoraan tässä kirjassa. Enpä heltinyt sanoa että et saa, ja itse etsin tietoa sitten muualta, muistiinpanoistani jne. Ensi kerralla sanon että " ole hyvä vaan, ajattelin että annan tämän kirjan sinulle ja käyn itse ostamassa uuden itselleni" niin katsotaan mitä tapahtuu. Sama toisella tunnilla viime viikolla kun meidän piti lukea yksi kappale (ruotsin kieltä) ja sitten käydä se läpi suomeksi ryhmissä niin tietenkin kahdella lähellä istuvalla ei ollut kirjaa ja kun yritin lukea kappaletta rauhassa, kuiskivat koko ajan " ' Marja' , joko olet lukenut, annatko sitä kirjaa tännekin päin." Enpä sitten lukenut kokonaan kappaletta vaan jaettiin kirja kolmeen pekkaan.
Muitakin ärsyttäviä, samankaltaisia asioita tulee eteen koko ajan. Vaikuttaa varmaan se, että suurin osa luokallani on 18-23 vuotiaita ja itse olen lähemmän kolmekymmentä.
Tiedän, että pitäisi sulkea korvani tuolta ja jättää jutut omaan arvoonsa, mutta vaikeaa on. Miten te tekisitte noissa " kirjanlainaustilanteissa" ? Antaisitteko suosiolla kirjat lainaan oman " oppimattomuuden" kustannuksella vai kieltäytyisittekö? Ja ennenkuin joku sanoo, että ehkä heillä ei ole varaa ostaa kirjoja tms, niin kerron että suurin osa heistä käy opintojen ohella töissä ja jotkut asuvat vielä vanhempien kanssa! Itse olen yksinhuoltaja, elatusavusta lähtien tuloni ovat minimi. Itse hankin kirjani kirjastossa, ei olisi vaikeaa heillekään mennä sinne ja lainata. Suutunko liian helposti?
Kommentit (13)
että saat lainaan siksi aikaa kun en sitä tarvitse? Ja heti kun tarvit, niin pyydät sen vaan takaisin. Ei kai ole vaikeaa?
koska joskus voi käydä esim niin, että unohdan kirjan kotiin tms ja tarvitsen sitten katsoa vieruskaverilta.
Mutta että kun ei ole aikomustakaan hankkia kirjoja ja joka tunti sitten kyöhnätään vieressä niin... Ja välillä ei käydä jollain luennolla " kun ei viiti, ei kiinnosta" ja sitten kysellään minulta mitä siellä oli. Tässäkin on taas se, etten viitsi olla ilkeä koska joskus voin itse olla kipeä tms enkä pääse luennolle ja pitää sit kysyä muilta. Tekis mieli valehdella joskus, kertoa ihan puuta heinää..
ap
kun vieruskaveri eilen lainasi sitä kirjaa, se tehtävä oli sellainen, että olisin itse tarvinnut seurata koko ajan kirjasta kohta kohdalta kun tein sitä tehtävää.. Eli kirja ois pomppinut pöydältä pöydälle tyyliin 5 sekuntia minulla, viisi kaverillani jne, ei siis järkeä?
Miten sanoa tai oikeastaan miten oppia sanomaan että tarvitsen itse tätä kirjaa nyt. Ilman suuttumuksen tai hermostuksen äänensävyä? Pelkään että välit menee kokonaan jos kieltäydyn.
Ap
Sanot, että lainaat kun olet ensin saanut itse tehtävän tehtyä. Tai sitten pyydät sen lainaajan viereesi istumaan ja katsomaan samalla kirjasta kun itsekin.
Turha se täällä on purnata, ei varmasti auta tilannnetta mitenkään.
T. toinen amk opiskelija.
Olen luokkani vanhimpia, muttei meillä ole moisia ongelmia.
Mutta opettajat nimenomaan sanovat että " ne joilla ei ole kirjaa, menkää istumaan sellaisen viereen jolla kirja on" . Minusta se on väärin, että jos kurssimateriaaliin on laitettu joku kirja mitä käydään, ja jotkut hankkivat sen, ostavat tai lainaavat kirjastosta, ja jotkut eivät tee elettäkään hankkiakseen kirjan (ja ovat vielä paremmassa taloudellisessa tilanteessa, esim tulevat kouluun omilla autoillaan jne), niin sitten minä joka olen kirjan hankkinut joudun jakamaan kirjan tunnilla ja esim lukemaan jotain ruotsin kappaletta niska vinossa että toinenkin saa lukea. Ottaisin mieluummin hyvän asennon, kirjan " syliini" ja rentoutuisin, nyt se ei sitten onnistu. Taidanpa jättää kirjat kotiin ensi viikolla.
Ap
olen kyllä vähän vässykkä, minun on hyvin vaikea sanoa ei ja sitten valitan asioista selän takana, kuten juuri nyt tässä.
ap
Ainuttakaan kirjaa en ole vielä ostanut, vaikka insinööriksi tässä opiskellaan. Joitakin tärkeitä kirjoja olen lainannut kirjastosta ja monet yksinkertaisesti jättänyt hankkimatta; useimmilla kursseilla kirjat ovat sitäpaitsi vain opiskelua tukevaa materiaalia, joten miksi niitä silloin olisi pakko hankkia. (ihan turhaan heittää rahaa kankkulan kaivoon)
Joskus katson vierustoverin kirjasta, jos on jotain tärkeää. Vierustoverini ovat kylläkin yleensä hyviä ystäviäni, joten enpä usko heidän pahastuvan. Sitäpaitsi tämä on vastavuoroista; kun toiselta puuttuu niin toinen näyttää ja kun toiselta puuttuu niin toinen näyttää. Keneltäkään ns. ei niin hyvältä luokkatoverilta en ala kirjaa vänkäämään. Ei minua nyt niin paljon kiinnosta.
Tästä huolimatta opiskelut sujuu hyvin ;-)
että " Nyt just kyllä tartten tätä itse kun ajattelin kunnolla käydä tämän asian läpi. Mut tiedätkö että varmaan kirjastossa on vielä näitä samoja kirjoja tai joku voi myydä vanhemman painoksen halvemmalla" (osaa ottavasti ja ystävällisesti vihjaten oman kirjan hankkimisesta)
yritän sanoa noin sitten ensi viikolla :)
En antaisi omaa kirjaa minnekään takapulpettiin kaverille, mutta vieruskaveri voi vilkuilla.
Pitäisi tietysti olla iloinen ja avulias ja ymmärtäväinen ja auttaa muita, mutta kyllä itseänikin ärsyttäisi!
Minua ärsyttää melkein aina jos joku pyytää jotain lainaan :D joten olen ehkä poikkeuksellisen ärsyyntyvä ja tiukkis.