Kouluttamaton = älykkö?

Koulutetut ovat opetettuja, vain itseoppineet ovat oppineita.

Koulutus ja älykkyys eivät ole synonyymeja.

Koulutetuilla ihmisiltä saadaan usein ennalta arvattavia standardivastauksia. Älykkäät individualistit ovat kiinnostavampia.

Ei älykkö -termiä ole varattu minkään tutkinnon taakse. Kuitenkin, akateemisessa maailmassa on enemmän omaa mieltään haastavia yksilöitä. Teknisillä aloilla on kyllä aika turvenuijia (joka toinen DI) mutta kyllä lähiöpubin työtön Jore vooi olla myös älykkö. Sitä ei anneta lahjaksi koulusta.

Koiraa koulutetaan. Ihminen oppii.

Koulutusta tarvitsee vain tyhmät, eikö niin? Älykkö oppii ihan itse. Koulutushan on lopulta muiden ihmisten ajatusten siirtämistä omiin aivoihin.

Koulutettu voi hyvinkin olla älykkäämpi ja päästä parhaaseen lopputulokseen siksi, ettei hänen ajatteluprosessinsa noudata muiden kaavoja.

Tulee myös muistaa se fakta, että yleinen koulutustason parantuminen on kasvattanut älykkyyttä, mutta viisaus ei ole lisääntynyt. Oikeastaan voisi ajatella viisauden vähentyneen, jos maailmaa tällä hetkellä katsoo.

Äly, viisaus, "koulutettuus", ne on oikeastaan kaikki eri asioita.

Viisaus on kokemuksen tuomaa oppia.

Äly on kyky oivaltaa.

Koulutus on lähinnä jotain jonkun toisen opetteleman asian siirtoa sinun muistiisi. Toki voihan siinä prosessissa syntyä omaakin ajattelutaitoa, mutta edelleenkin, se koulutuksen onnistuneisuus mitataan kuitenkin lopulta sinun muistisi perusteella, eli montako juttua ja asiaa osasit painaa muistiisi.

Koulutus eikä koulupaperit eivät ole kyllä mikään tae siitä että osaisi käyttää älyä eri tilanteissa.

Koulutuksella on kiistämättä paikkansa, mutta edelleenkin voisi sanoa niin että yhteiskunta ei ehkä onnistu tehtävässään parhaiten, mikäli se ei pysty tunnistamaan väestöstään lahjakkuuksia, ja jos tulonjakokin perustuu vain siihen että onko hyvässä asemassa ja onko osannut painaa muistiinsa koulussa paljon asioita.

Vierailija kirjoitti:

Koulutusta tarvitsee vain tyhmät, eikö niin? Älykkö oppii ihan itse. Koulutushan on lopulta muiden ihmisten ajatusten siirtämistä omiin aivoihin.

Koulutettu voi hyvinkin olla älykkäämpi ja päästä parhaaseen lopputulokseen siksi, ettei hänen ajatteluprosessinsa noudata muiden kaavoja.

Tulee myös muistaa se fakta, että yleinen koulutustason parantuminen on kasvattanut älykkyyttä, mutta viisaus ei ole lisääntynyt. Oikeastaan voisi ajatella viisauden vähentyneen, jos maailmaa tällä hetkellä katsoo.

Korjaus: Kouluttamaton voi hyvinkin olla älykkäämpi ja päästä parhaaseen lopputulokseen siksi, ettei hänen ajatteluprosessinsa noudata muiden kaavoja.

Siis, koulutus ei takaa sitä, että ihminen osaisi ajatella ja SOVELTAA asioita uusiin tilanteisiin.

Soveltamistaitoa ei varmaan voi missään koulutesteissä testata, se olisi aika lailla mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Tulee myös muistaa se fakta, että yleinen koulutustason parantuminen on kasvattanut älykkyyttä, mutta viisaus ei ole lisääntynyt. Oikeastaan voisi ajatella viisauden vähentyneen, jos maailmaa tällä hetkellä katsoo.

Jaa-a... milloinkahan sellainen kulta-aika on ollut, jolloin ihmiskunta oli niin erinomaisen viisaas?

Koulutus saattaa myös asettaa monien ihmisten ajattelun jonkinlaiseen "laatikkoon", jonka ulkopuolelle he eivät sitten enää pääse.

Älykäs sen sijaan voi hakea ratkaisuja täysin mistä vaan, koska siinä ajattelussa ei ole "laatikkoa" ympärillä rajoittamassa sitä, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.

Jos isoja yhteiskunnallisia ongelmia ratkotaan, veikkaan että se on ennemmin älykäs, kuin viisas tai koulutettu, joka pystyy lopulta osoittamaan virheelliset toimintatavat yhteiskuntien toiminnassa yms. Ne kun on melko pitkiä syy-seuraus-suhteita, jonka seurauksena tapahtuu kaikenlaista, vrt. esim. perhosen siivenisku Afrikassa ja hurrikaani Meksikonlahdella.

Elämänkoululaiset, nuo älykkäät individualistit.

Joopa joo.

Vierailija kirjoitti:

Ei älykkö -termiä ole varattu minkään tutkinnon taakse. Kuitenkin, akateemisessa maailmassa on enemmän omaa mieltään haastavia yksilöitä. Teknisillä aloilla on kyllä aika turvenuijia (joka toinen DI) mutta kyllä lähiöpubin työtön Jore vooi olla myös älykkö. Sitä ei anneta lahjaksi koulusta.

Meillä teknillisessä yliopistossa käy usein kasvatustieteilijöitä yms. tekemässä tutaopintoja ja valittavat miten ovat niin vaikeita ja työläitä. Hieman huvittaa, koska meillä pidetään tutaopintoja helpoimpina. Mutta joo kouluttautumaton voi olla älykäs, mutta oikeista tieteistä tutkinnon saanut on varmasti älykäs

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee myös muistaa se fakta, että yleinen koulutustason parantuminen on kasvattanut älykkyyttä, mutta viisaus ei ole lisääntynyt. Oikeastaan voisi ajatella viisauden vähentyneen, jos maailmaa tällä hetkellä katsoo.

Jaa-a... milloinkahan sellainen kulta-aika on ollut, jolloin ihmiskunta oli niin erinomaisen viisaas?

Äkkisiltään ajatellen esimerkiksi intiaanit elivät luonnon ehdolla ja luontoa kunnioittaen. Mielestäni erittäin viisasta.

Tuomas Enbuske on todiste kouluja käymättömästä älyköstä. Vain lukion käynyt ja päälle Laajasalon opiston kurssin. Silti huikeat vuositulot. Älliä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei älykkö -termiä ole varattu minkään tutkinnon taakse. Kuitenkin, akateemisessa maailmassa on enemmän omaa mieltään haastavia yksilöitä. Teknisillä aloilla on kyllä aika turvenuijia (joka toinen DI) mutta kyllä lähiöpubin työtön Jore vooi olla myös älykkö. Sitä ei anneta lahjaksi koulusta.

Meillä teknillisessä yliopistossa käy usein kasvatustieteilijöitä yms. tekemässä tutaopintoja ja valittavat miten ovat niin vaikeita ja työläitä. Hieman huvittaa, koska meillä pidetään tutaopintoja helpoimpina. Mutta joo kouluttautumaton voi olla älykäs, mutta oikeista tieteistä tutkinnon saanut on varmasti älykäs

Humanisteihin ero on tosiaan siinä, että luonnontieteissä tietää mikä on oikea ja mikä väärä, mutta humanistisissa aineissa (ml. kasvatustieteet) asiat voi olla oikein tai väärin tai jotain siltä väliltä.

Tässä tulee myös esille se, miksi luonnontieteissä ajatellaan dualistisesti ja näissä "höpöhöpö"-tieteissä moniuloitteisesti ja ehkäpä kokonaisvaltaisemminkin.

Kirja Ajattelun kehitys aikuisuudessa (Eeva Kallio toim.) voi auttaa ymmärtämään tätä kommenttia.

Älykkö on näiden itseään kehuvien mainos-termi. Tuomas Enbuske näistä ehkä se kaikkein kauhein esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee myös muistaa se fakta, että yleinen koulutustason parantuminen on kasvattanut älykkyyttä, mutta viisaus ei ole lisääntynyt. Oikeastaan voisi ajatella viisauden vähentyneen, jos maailmaa tällä hetkellä katsoo.

Jaa-a... milloinkahan sellainen kulta-aika on ollut, jolloin ihmiskunta oli niin erinomaisen viisaas?

Äkkisiltään ajatellen esimerkiksi intiaanit elivät luonnon ehdolla ja luontoa kunnioittaen. Mielestäni erittäin viisasta.

Kunhan ei muistella niitä kansoja, joiden mielestä oli viisasta uhrata pikkulapsia, jotta aurinko nousisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei älykkö -termiä ole varattu minkään tutkinnon taakse. Kuitenkin, akateemisessa maailmassa on enemmän omaa mieltään haastavia yksilöitä. Teknisillä aloilla on kyllä aika turvenuijia (joka toinen DI) mutta kyllä lähiöpubin työtön Jore vooi olla myös älykkö. Sitä ei anneta lahjaksi koulusta.

Meillä teknillisessä yliopistossa käy usein kasvatustieteilijöitä yms. tekemässä tutaopintoja ja valittavat miten ovat niin vaikeita ja työläitä. Hieman huvittaa, koska meillä pidetään tutaopintoja helpoimpina. Mutta joo kouluttautumaton voi olla älykäs, mutta oikeista tieteistä tutkinnon saanut on varmasti älykäs

Teillä siellä teknillisessä opetetus on pääasiassa matemaattis-loogis-älyllistä. Älykkyys on paljon muutakin. Käypä vaikka mensan illanistujaisissa, niin huomaan ettei tällainen loogisen ajattelun masterointi ollenkaan korreloi sosiaalisen älykkyyden kanssa. Tai ehkä korreloi - negatiivisesti. Älykäs ihminen mielestäni osaa ajatella myös itse, osaa kyseenalaistaa oikeissa paikoissa ja tietää ettei tiedä kaikkea.