Lue keskustelun säännöt.
Muutto kaupungista maalle.. Kokemuksia?
07.01.2018 |
Meillä on tullut mieheni kanssa yhteenmuuton aika. Homman nimi on se, että olen asunut koko elämäni isossa kaupungissa, viimeiset vuodet ihan ydinkeskustassa. Nautin siitä, että kaikki palvelut on lähellä ja ihmisiä on ympärillä. Olen ehkä niin stereotyyppinen kaupunkilainen kun olla ja voi.
Mies asuu omakotitalossa maalla. On asunut samassa kunnassa ihan koko elämänsä. Nyt varmaan moni kysyy, että mitä yhteistä meillä on. Taustoistamme huolimatta meillä kuitenkin on paljon yhteistä.
Olemme sopineet, että muutan nyt sinne miehen omakotitaloon kun opintoni päättyvät muutaman kuukauden päästä. Onko kenelläkään kokemuksia kaupungista maalle muuttamisesta? Ahdistaa se, että siellä kaikki on NIIN erilaista. Kaikki tuntevat toisensa ja kaikki on sukua jollekin.. Suoraan sanottuna pelkään että en viihdy siellä yhtään... Tai että mua katsotaan siellä ihan kieroon, koska en oikeestaan tiedä maalla asumisesta yhtään mitään. En myöskään ulkoisesti kyllä sulaudu siihen porukkaan, eikä ole minkäänlaista halua kyllä sulautuakaan..
Kommentit (18)
Älä tee sitä. Kuten sanoit, muutat miehen omakotitaloon. Tunnet koko ajan sen, että talo on hänen ei teidän.
Maalla asuminen on ihan oma taiteenalansa. Pitää hyväksyä se, että suurimman osan vuodesta on pimeää, kun lähdet töihin ja pimeää, kun tulet takaisin. Aina lähtiessäsi tarvitset auton, kaikki palvelut ovat automatkan päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisessa paikassa miehesi talo on, ihan keskellä korpea vai taajamassa? Minkä verran olet tähän asti viettänyt aikaa miehen luona ja miten olet kokenut sen?
2, meidän on tarkoitus ostaa oma yhteinen koti jossain vaiheessa. Minusta kuitenkin ihan hyvä ratkaisu nyt ensin kokeilla tätä miehen talossa asumista, jotta nähdään tuleeko siitä yhdessä asumisesta mitään.
Mutta muuten aika hyviä pointteja sanoit. Nyt olen tottunut siihen, että kaikki palvelut kävelymatkan päässä..
Ap
En suosittele.
19 vuotta maalla ja jo ala-asteella tiesin että maalaiselämä ei minulle sovi. Nyt kun aikuisena saan päättää missä asun, en muuttaisi edes taajamaan
Mistä aina keksitään tämä, että kaikki tuntevat toisensa ja ovat sukua keskenään? Olen asunut nyt 25 vuotta maalla, en todellakaan tunne kuin ihan lähinaapurit ja sukulaisia samalla paikkakunnalla on ainoastaan miehen 1 serkku. Kaikki ovat kyllä sukua jollekin, se on ihan totta, mutta ei välttämättä toisilleen.
Juoruja on vähemmän kuin kaupungissa, ei meillä edes lähinaapuri tiedä, missä olen töissä. Monessa talossa tehdään etätöitä eli vaikka väki on kotona, ei täällä juorukahvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin vuodeksi töiden perässä ja se oli yhtä helvettiä. Älä tee sitä
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä. Kuten sanoit, muutat miehen omakotitaloon. Tunnet koko ajan sen, että talo on hänen ei teidän.
Maalla asuminen on ihan oma taiteenalansa. Pitää hyväksyä se, että suurimman osan vuodesta on pimeää, kun lähdet töihin ja pimeää, kun tulet takaisin. Aina lähtiessäsi tarvitset auton, kaikki palvelut ovat automatkan päässä.
Jaa, olen asunut maalla koko ikäni ja kyllä tännekin on sähköä saatu jo ainakin viimeiset seitsemänkymmentä vuotta. Katuvalojakin täällä on, ei ihan jokaisella pikkupätkällä, mutta noin yleisesti ottaen. En tarvitse edes autoa, koska töihin on kolmen minuutin matka.
Suomea täällä puhutaan, kaupassa, salilla, baarissa, elokuvissa jne. käydään. Tavaraa saa verkostakin, jos paikkakunnan palvelut ei riitä. Ravintolassa voi käydä syömässä, hiihtämässä, uimassa, juoksemassa, pelaamassa sitä ja tätä. Lukio löytyy, ammattikoulu, ja opisto, kansalaisopistokin.
Sovitaanko ettei yleistetä, ei ainakaan kovin rankasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen viihtynyt. Asutaan omakotitalossa kävelymatkan päässä kunnan palveluista, autoa tarvitaan lähinnä työmatkoihin ja mitä käydään naapurikaupungissa ruokaostoksilla. On naurettava harha, että tällaisessa monen tuhannen asukkaan kunnassa kaikki tuntisivat toisensa tai kaikki olisivat sukua keskenään, ei tuollainen pidä paikkaansa kuin jossain kymmenen talon pikkukylässä. Täällä kirkonkylällä tunnetaan ns. julkkikset eli esim. jotkut yrittäjät tai muuten merkkihenkilöt, kyllä me muut saadaan elää rauhassa. Naapurit tietysti tunnetaan, mutta eipä niidenkään kesken mitää juorukerhoja pidetä, eikä verhot heilu kun tiellä kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä. Kuten sanoit, muutat miehen omakotitaloon. Tunnet koko ajan sen, että talo on hänen ei teidän.
Maalla asuminen on ihan oma taiteenalansa. Pitää hyväksyä se, että suurimman osan vuodesta on pimeää, kun lähdet töihin ja pimeää, kun tulet takaisin. Aina lähtiessäsi tarvitset auton, kaikki palvelut ovat automatkan päässä.
Nii onneksi kaupungeissa paistaa aina aurinko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä aina keksitään tämä, että kaikki tuntevat toisensa ja ovat sukua keskenään? Olen asunut nyt 25 vuotta maalla, en todellakaan tunne kuin ihan lähinaapurit ja sukulaisia samalla paikkakunnalla on ainoastaan miehen 1 serkku. Kaikki ovat kyllä sukua jollekin, se on ihan totta, mutta ei välttämättä toisilleen.
Juoruja on vähemmän kuin kaupungissa, ei meillä edes lähinaapuri tiedä, missä olen töissä. Monessa talossa tehdään etätöitä eli vaikka väki on kotona, ei täällä juorukahvitella.
Äläs nyt, kyllähän täällä edelleen eletään kuin niskavuorinäytelmissä.
Kaupunkilaiset saa helposti maalla ongelmia aikaiseksi, pysy kaupungissa. Tämä maaseutu on ihan hirveä paikka, pysykää poissa, älkää tulko edes lomilla mökille! Maalaiset syö kaupunkilaisia ja meiltä saa taudin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaiset saa helposti maalla ongelmia aikaiseksi, pysy kaupungissa. Tämä maaseutu on ihan hirveä paikka, pysykää poissa, älkää tulko edes lomilla mökille! Maalaiset syö kaupunkilaisia ja meiltä saa taudin.
👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻👏🏻
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä. Kuten sanoit, muutat miehen omakotitaloon. Tunnet koko ajan sen, että talo on hänen ei teidän.
Maalla asuminen on ihan oma taiteenalansa. Pitää hyväksyä se, että suurimman osan vuodesta on pimeää, kun lähdet töihin ja pimeää, kun tulet takaisin. Aina lähtiessäsi tarvitset auton, kaikki palvelut ovat automatkan päässä.
Maaseudulla palvelut voivat olla lähempänäkin kuin jossain kaupungin peltolähiössä asuvilla. Riippuu tietysti kuntaliitoksistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomea täällä puhutaan, kaupassa, salilla, baarissa, elokuvissa jne. käydään. Tavaraa saa verkostakin, jos paikkakunnan palvelut ei riitä. Ravintolassa voi käydä syömässä, hiihtämässä, uimassa, juoksemassa, pelaamassa sitä ja tätä. Lukio löytyy, ammattikoulu, ja opisto, kansalaisopistokin.
Sovitaanko ettei yleistetä, ei ainakaan kovin rankasti.
Sovitaanko vaikka niin, että puhutaan ihan suoraan ja totta? Pienellä paikkakunnalla voi olla kaikki tuo, mutta valinnanvaraa on silti todella vähän. Menet siis aina siihen samaan ravintolaan, ja menet katsomaan vain niitä kaikkein tavallisimpia elokuvia (joiden näytösaika on kerran viikossa), ja ammattikoulussa on vain pari linjaa ja kansalaisopistossa vain kourallinen kursseja.
Ihan turha väittää muuta, tai sitten sinä et puhu pienistä paikkakunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomea täällä puhutaan, kaupassa, salilla, baarissa, elokuvissa jne. käydään. Tavaraa saa verkostakin, jos paikkakunnan palvelut ei riitä. Ravintolassa voi käydä syömässä, hiihtämässä, uimassa, juoksemassa, pelaamassa sitä ja tätä. Lukio löytyy, ammattikoulu, ja opisto, kansalaisopistokin.
Sovitaanko ettei yleistetä, ei ainakaan kovin rankasti.Sovitaanko vaikka niin, että puhutaan ihan suoraan ja totta? Pienellä paikkakunnalla voi olla kaikki tuo, mutta valinnanvaraa on silti todella vähän. Menet siis aina siihen samaan ravintolaan, ja menet katsomaan vain niitä kaikkein tavallisimpia elokuvia (joiden näytösaika on kerran viikossa), ja ammattikoulussa on vain pari linjaa ja kansalaisopistossa vain kourallinen kursseja.
Ihan turha väittää muuta, tai sitten sinä et puhu pienistä paikkakunnista.
Komppaan tätä. Ainoa valinnanvara oli se hakiko ruuat ässästä vai koosta. Muuten sai käydä samassa pizzeriassa ja samassa baarissa. Kebab oli etnisintä ruokaa mitä sai. Jos halusi elokuviin, piti ensin kävellä 3km juna-asemalle ja silloinkin pystyi käymään vain viikonlopun aamupäivänäytöksissä, koska illalla meni junia tosi huonosti
7
Ei sun AP tarvi sulautua mihinkään, nykyisin maallakin ollaan hyvinkin avarakatseisia uusiin asukkaisiin, ja ollaan iloisia kun tulee uutta väkeä paikkakunnalle. Maalla asuu usein paljon rennompaa porukkaa kuin kaupungissa ja maalla toisia autetaan paljon helpommin jos vähänkään kylän ihmisiin tutustuu.
Tottakai ihmiset enemmän toisiaan seuraavat kun on niin vähän väkeä ja melkein kaikki tuntee toisena, mutta jos nyt joku vähän tavallista myöhempään vaikka käy juoksemassa tai koiran kanssa lenkillä ja sitä kyläläiset ihmettelee niin se on aika pieni harmi.
t. molemmissa asunut
En jaksa ymmärtää näitä mustavalkoisia mielikuvia kaupungista ja maaseudusta. Kaupunki ei ole pelkkä ydinkeskusta ja kerrostalot. Maaseutu ei tarkoita vain pikkukyliä ja kilometrin päässä toisistaan olevia maatiloja.
Minä oon muuttanut. Mutta muutettiin perheen kanssa yhdessä. En oo katunut.