Lue keskustelun säännöt.
Onko minulla lupa loukkaantua, kun ei pyydetty kantamaan isovanhempansa arkkua?
06.01.2018 |
Olin miltei varma, että saan kantaa ukin arkkua, mutta naispuolisten serkkujeni miehet olivatkin menneet minun edelle, vaikkeivat olleet edes ukille mitään sukua. Samoin tätien miehet kantaa, muttei oma lapsenlapsi. Lupaan sanoa kyllä mielipahani heti, kun siihen tilaisuus tulee. Varmaankin heti siunaustilaisuuden jälkeen.
Kommentit (21)
Ehdit kertomaan, jos hautajaisia ei ole vielä pidetty. Olet varmasti vahva nainen. Minä en tahtoisi kantaa arkkua, vaikka olisin läheisempi, kuin joku mies. Kantamien olisi vähän pelottavaa, kun ei ole kokemusta, jos kompastuisi ja kantaminen tai hautaan laskeminen menisi pahasti pieleen.
nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" kun ei pyydetty kantamaan iovanhempani arkkua " on oikein, ei isovnhempansa
No kyllä se on miesten hommaa. Akkamaista tosin on asiasta alkaa avautumaan hautajaisissa.
Aiotko sanoa että kuollaan sitä vielä meilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainenkin voi kantaa ja kantaakin, jos miespuolisia ei löydy tarpeeksi. Olet yhtä hyvä kuin muutkin, joten ilmoittaudu arkunkantajaksi! Minä ilmoittauduin vaapaaehtoiseksi, ei minua erikseen pyydetty, mutta velvollisuudesta. Parempi, kun oikein tahtomalla tahdot kantaa!
mies
Arkun kantajat valitsee vainajan puoliso, jos puolisoa ei ole, seuraavaksi rintaperilliset tai lähiomaiset, ellei vainaja ole esittänyt elesisään toiveensa arkunkantajista ja aika moni on tehnyt.
Sinuna pitäisin mölyt mahassani, vaikka kuinka olisit halunnut, sillä kirkollisissa toimituksissa lähiomaiset (puoliso ja lapset) haluavat vaalia perinteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka ei pyytänyt kantamaan isovanhempansa arkkua?
Ei todella ole lupa loukkaantua, sillä vainaja esittää toiveensa arkunkantajista eläessään tai sen tekevän vainajan lähiomaiset eli puoliso ja rintaperilliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös arkunkantajiksi valitseminen on joskus inhottavaa valtapeliä. Meidänkin sukuhaara yritettiin sivuuttaa ko. tehtävästä, siten, että muiden lasten perheestä oli kantajat. Ilmoitimme, että, jos näin käy, emme osallistu koko hautajaisiin. Pääsimme kantamaan. Vainajan puoliso valitsee sitten itse omat kantajansa etukäteen. Ilmoitimme heti hautajaisten jälkeen147, ettemme ole käytettävissä.
Loukkaantua tietysti saa, koit että sinut ohitettiin. Se ei kuitenkaan ehkä ollut muiden tarkoitus. Ehdit valitettavasti vielä kantamaan montaakin arkkua, joten jospa antaisit olla. Muistele hautajaisissa vainajaa ja anna surun tulla. Turha riitely ja kaunan kantaminen ei kuulu hautajaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteisesti arkunkanto on lähisuvun vanhimpien miesten kunniatehtävä, mistä ei pyydettäessä saa kieltäytyä. ( niinkuin ei myöskään kummivanhemmuudesta, kirkollisen perinteen mukaan)
Nykyisin monessa suvussa ei ole tarpeeksi kantajia; siksi hautaustoimistojen palkatut miehet kantavat / kuljettavat kärryllä vainajan arkun kirkosta haudalle ja laskevat sen hautaan.
Ehkä teidän suvussa on paljon vanhoja miehiä? Tai tulkittiin vanhoja, kirjoittamattomia sääntöjä vähän eri tavalla? Mielestäni aloittajalla ei ole mitään syytä loukkaantua!
Jos elät hyväkuntoisena pitkään, varmasti ehdit kantamaan vielä liiankin monia arkkuja....
Jos (ainoa?) miespuolinen, aikuinen lapsenlapsi ohitetaan, niin onhan se todella ajattelematonta. Mutta silti ap, enemmän mielipahaa aiheutat ottamalla asian puheeksi, paitsi korkeintaan oman vanhempasi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös arkunkantajiksi valitseminen on joskus inhottavaa valtapeliä. Meidänkin sukuhaara yritettiin sivuuttaa ko. tehtävästä, siten, että muiden lasten perheestä oli kantajat. Ilmoitimme, että, jos näin käy, emme osallistu koko hautajaisiin. Pääsimme kantamaan. Vainajan puoliso valitsee sitten itse omat kantajansa etukäteen. Ilmoitimme heti hautajaisten jälkeen147, ettemme ole käytettävissä.
Ja olit hautajaisten jälkeen tyytyväinen kun pääsit ilmoittamaan pikkusieluisesti, ettet ole perheesi kanssa käytettävissä?
Minun isovanhempieni hautajaisissa toimittiin niin, että kaikki arkunkantajiksi haluavat ilmoittivat halukkuutensa, ja he sopivat keskenään, ketkä kantavat.
Ehkä he vain eivät tienneet, että sinäkin haluat kantamaan. Vielä niitä kantajia voidaan vaihtaa, jos se arkku on vielä kantamatta.
Oletko ap vielä kovin nuori? Jos arkunkanto on ajateltu vanhempien miesten hommaksi.
Jos haluat rikkoa välisi sukulaisiin, niin sitten kannattaa haukkua ne, jotka kantajat valitsivat.
Tämän ketjun innoittamana ilmoitin juuri miehelleni että jos kuolen ennen häntä, en halua mitään siunaustilaisuutta, en kantajia, en muita omaisia paikalle kuin mieheni ja lapseni, en kuolinilmoituksia lehteen. Arkku vaan lavetille ja uuniin.Sen jälkeen voivat lähteä vetämään vaikka samppanjat minun piikkiini. Tuhkani saa ripotella vaikka mereen niin kenenkään ei tarvitse miettiä mitään hautapaikkaakaan.
En käsitä miksi tuostakin pitää tehdä niin jumalaton show.
Vierailija kirjoitti:
" kun ei pyydetty kantamaan iovanhempani arkkua " on oikein, ei isovnhempansa[/quote
]KOSKA, ei kun
isovanhempaNILuulisi kuitenkin, että ainakin miespuolinen lapsenlapsi menisi muiden sukulaisten puolisoitten edelle, silloinkin kun nämä ovat vainajan hyviä ystäviä.
Arkku voi olla todella painava, joten moni selkä- tai nivelongelmasta kärsivä joutuu kieltäytymään kantamisesta, siitä ei pidä loukkaantua, toisaalta harva on nähnyt naisia kantamassa, jos edes tietää sen.olevan mahdollista.
Tee itsellesi palvelus ja ole hiljaa