Onko neulomista opetettu kunnolla lapsellenne?

Onpa omituista ettei annettu kirjallisia ohjeita?! Kaikki vanhemmat eivät osaa enää kutoa mitään! Poikkeuksia löytyy,mutta jopas vanhemmille vyörytetään opettaminenkin! Netistä löytyy kyllä monenlaisia ohjeita ja neuvoja,onneksi ☺

Ihan hyvähän se on opetella kutomista,mutta kyllä koulun pitäisi niitä taitoja opettaa.

Ala-asteella neulottiin säärystimet, yläasteella sukat mutta ihan kässäntunnilla ja opettaja auttoi kädestä pitäen ongelmakohtien ohi.

Todella oudolta kuulostaa tuollainen toiminta, voisitte melkein valittaa asiasta jonnekin. Tuossahan kärsii kehittyvän nuoren itsetuntokin kun liian vaikeita töitä paiskataan kotona tehtäväksi.

Nykykoulu on ihan paska. Olisin parempi kässän, liikan ja kuviksen opettaja ihan harrastuspohjalta.

Ihmettelin, miksi lapseni ja hänen miehensä olivat ihan ooh, kun neuloin lapaset heidän vauvalleen. Sanoin että kyllä nää teiltäkin onnistuisi kouluopetuksenne ja googlen avulla. Ei kuulemma onnistuisi.

Koululainen tarvitsee kirjallisten ohjeiden lisäksi ihan konkreettista näyttämistä.

Ennen koulussa opetettiin jo ala-asteella opettajan neuvoilla ja opetuksella kaulahuivi, lapaset ja sukat. Yläasteella kudottiin villapaita sekin opettajan opastuksella ja ohjeilla.

Näin ei varmaan enää toimita?!

Me neulottiin ala-asteella villasukat. Tai no, opettaja kutoi kaikille sukkien kantapäät kotona vapaa-aikanaan kun ei sitä jaksanut kädestä pitäen jokaiselle opettaa. :D Eli kudottiin vain varsi ja teräosa itse. En usko että olisin aikuisena osannut sukkaa tuosta vain kutoa vaikka se kantapääkin olisi siellä koulussa opetettu. Netistä katoin ohjeet ja videot kutomiseen, nykyään tulee ulkomuistista.

Vierailija kirjoitti:

Ennen koulussa opetettiin jo ala-asteella opettajan neuvoilla ja opetuksella kaulahuivi, lapaset ja sukat. Yläasteella kudottiin villapaita sekin opettajan opastuksella ja ohjeilla.

Näin ei varmaan enää toimita?!

No ainakin 90-luvun alkupuolella nuo kaikki olisi pitänyt saada valmiiksi niin nopeasti, että vain ne, jotka muutenkin olivat lahjakkaita käsitöissä kykenivät siihen. Valtaosa ei ehtinyt neuloa valmiiksi edes ensimmäistä lapasta/sukkaa, ja ne kaikki vaikeat kohdat jäivät opettelematta. Ei opettaja tosin olisi millään ehtinyt kaikkia opastaakaan.

Lapseni aloitti tänä syksynä lukion.

Yläkoulussa hänellä oli valinnainen käsityö. Hän ei osaa tehdä minkäänlaisia parempia käsitöitä, vaikka käsityön numero oli 9.

Hän ei ole koulussa neulonut mitään muuta kuin seiskaluokalla kesken jääneen kaulahuivin. (jäi patalapun kokoiseksi). Siellä valinnaisessa tehtiin kaikenlaisia ihan helppoja perusjuttuja, kuten hame kuminauhavyötäröllä, koristetyynyjä, t-paita, kuminauhavyötäröshortsit (ei siis sellaisia istuvia)

Itse tein aikoinani käsitöissä tyköistuvat shortsit, kauluspaidan, sukat, housupuvun (oli muodissa), lapaset jne.

7 jatkaa: suurimman osan työstä piti tehdä aina kotona. Koulussa ei olisi millään ehtinyt.

Suosittelen kirjoittamaan ohjeet, varminta tehdä vaiheessa olevia sukkia niin muistaa ne.

Näin itse aloin tehdä sukkia, olisipa kärsivällisiä opettajia aikuisillekin.

Enpä muista, että olisi oma likka joutunut opettelemaan, mutta opetin itse. Hän on -81 syntynyt. Itse olen käynyt 60-luvulla kouluni, ja opettaja vahti käsityötunnilla työtä ja sai kysyä. Oma äitini toki on osannut kutoa. Ihmetyttää, ettei opettajan johdolla tehdä. Sehän on käsityöopen työtä. Moni vanhempi ei osaa. On jäänyt osa opettamattakin. Omalla likalla oli käsutöissä jotakin padan ompelua koneella. Ei villasukkia tai lapasia.

Ei multa ainakaan sujunut neulominen lapsena. Ei kiinnostanut, hienomotoriikka heitti, ohjeen ymmärtämisessä oli vaikeuksia ja tulos oli hirveää sotkua. Nykyään syntyy kaunis sukkapari vaikka parissa päivässä.

Ei.

Meillä haaste on siinä että minä olen vasuri, lapset oikeakätisiä. Eli en voi itsekään opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista, että olisi oma likka joutunut opettelemaan, mutta opetin itse. Hän on -81 syntynyt. Itse olen käynyt 60-luvulla kouluni, ja opettaja vahti käsityötunnilla työtä ja sai kysyä. Oma äitini toki on osannut kutoa. Ihmetyttää, ettei opettajan johdolla tehdä. Sehän on käsityöopen työtä. Moni vanhempi ei osaa. On jäänyt osa opettamattakin. Omalla likalla oli käsutöissä jotakin padan ompelua koneella. Ei villasukkia tai lapasia.

Korjaus: paidan ompelua ompelukoneella. Ei osannut ollenkaan villasukkia tehdä. Kun ei teetetty. Minä koin itse tärkeänä opettaa hänelle. Osa oli valinnaisena puutyötunneilla tytöistä jopa. Käsityöopettajan tehtävä on opettaa ja sitten teettää töitä, jotka tunnilla ehtii tekemään. Tyhmää touhua, jos painaa arvostelussa noin paljon. Ei ole häävi opetusohjelma. Kotona ei koskaan teetetty likallakaan käsitöitä. Palautetta opelle. Väärä työ valittu, kun ei ehdi tunnilla tekemään. Erittäin huono asia.

Ei. Jotain kesken jäänyttä neuloivat yläasteella. Myös meillä kätisyysongelma; en itse koskaan oppinut neulomaan, koska kukaan ei osannut opettaa vasuria. Tytär on oikeakätinen. - Virkkaan kyllä sujuvasti, kuin oikeakätiset.

Suurin syy onnettomaan käsityöopetukseen löytyy opetussuunnitelmasta. Kun jo edellisen opsin aikaan käsityö uudistettiin, poistettiin valinnaisuus. Kaikilla on siis sekä teknistä että tekstiilityötä. Aikaa on yhtä paljon kuin ennen, nyt siinä ajassa pitää opetella molempien asiat. Oppilaista piti tehdä moniosaajia. No, arkijärkihän sen jo kertoi siinä vaiheessa: nyt kukaan ei osaa enää mitään. Poikia ei edes kiinnosta tekstiilityö. Tunnit ovat viikon kamalimmat, kun oppilaita saa pahimmassa tapauksessa metsästää käytäviltä tai estää saksien heittelyä, ilkivaltaa jne. Neulominen on vihoviimeistä opetettavaa näille kavereille, muille ei em. syistä ehdi opettaa. Terveisiä vaan todellisuudesta vieraantuneille "asiantuntijoille" täältä alakoulusta!

Tuntuu, ettei kaikilla opettajilla ole tarvittavia taitoja käsityön opettamiseen. Lapseni oli juuri oppinut koulussa virkkaamaan ketjusilmukoita ja halusi jatkaa virkkaamista kotonakin. Pöyristyin, kun näin, miten lapseni “virkkasi”. Kun sitten aloin neuvoa, miten oikeasti virkataan, miten koukkua pidellään jne, lapseni hermostui, koska “ope oli neuvonut näin!” Ja lapsen mielestähän ope tietää aina paremmin kuin omat vanhemmat... Toivottavasti neulomisen opettaa joku muu kuin tuo ope, jos tekniikka on siinäkin yhtä hakusessa..

Kuulostaa tosi omituiselta! Opettaja on nyt kyllä asettanut tavoitteet liian korkealle. Uuden opetussuunnitelman mukaan jokaiselle oppilaalle asetetaan oma tavoite oman taitotason mukaan. Jos ei ole koskaan aiemmin kunnolla oppinut neulomaan, ei tavoite voi minusta heti olla villasukkien neulominen. Pyydä opettajalta perustelut sille, miksi tavoitteet on asetettu näin korkealle ja onko jokaisen oppilaan taitotaso otettu huomioon! Opettajana olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei koulun tarkoitus ole, että jokainen lapsi oppii täsmälleen samat asiat ja saa valmiiksi samat opettajan määräämät työt. Jokainen tekee taitojensa mukaan ja saa haastaa itseään oppimaan uusia asioita. Joku voi neuloa ne sukat ja toinen vaikka patalapun. Pysyy se koulunkäyntikin mielekkäänä kun ei heti pistetä niin kovia tavoitteita, ettei niitä pysty saavuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei multa ainakaan sujunut neulominen lapsena. Ei kiinnostanut, hienomotoriikka heitti, ohjeen ymmärtämisessä oli vaikeuksia ja tulos oli hirveää sotkua. Nykyään syntyy kaunis sukkapari vaikka parissa päivässä.

Itse en oppinut ikinä neulomaan kunnolla, ei kiinnosta. Opettaja sanoi yläasteen ensimmäisellä puukässätunnilla "sä olit vahingossa ruksannut puukässän, me vaihdettiin sut sinne tekstiiliin" ja röhönaurua päälle. Protestoin sitten istumalla tekemättä mitään koko vuoden, opettaja antoi säälistä vitosen.

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Meillä haaste on siinä että minä olen vasuri, lapset oikeakätisiä. Eli en voi itsekään opettaa.

Voi, kun viitsii. Olen itse vasuri kässänope, mutta oppilaistahan suurin osa on oikeakätisiä. Pitää vain ajatella, mitä on tekemässä, miten puikkoja pidellään, mistä koukataan jne.

Tai voit näyttää peilin kautta.

Utopiaa - täyttä utopiaa! Joskus vuonna 1982 kerran yritettiin koulussa neuloa - ommella - mitä se nyt onkaan - kaulaliina - ja kun se ei sujunut - sitten ommeltiin kejusilmukkaa virkkuukoukulla.

M 42